Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Niilo Tarnasen puheenvuoro

Säveltäjä Niilo Tarnanen
Säveltäjä Niilo Tarnanen Kuva: Yle/Laila Kangas niilo tarnanen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 25. maaliskuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Niilo Tarnanen.

Musiikkiala ja sen myötä säveltäjyys ovat murroksessa. Tämä on pakottanut meidät alan toimijat osallistumaan keskusteluun työmme olosuhteista ja edellytyksistä.

Päivänpoliittista keskustelua vaivaa kuitenkin kapeakatseisuus. Musiikista siinä puhutaan useimmiten sellaisessa viitekehyksessä, joka alistaa sen jollekin muulle päämäärälle. Ikävintä on huomata tämän puhetavan hiipineen myös musiikkiammattilaisten keskuuteen.

Niilo Tarnanen
Niilo Tarnanen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen niilo tarnanen

Musiikki ei ole bisnestä. En usko, että viihteellisimmänkään musiikin olemassaolon perimmäinen tarkoitus on rahan takominen, vaikka se siihen soveltuukin. Musiikki ei myöskään ole hyvinvointihyödyke. En vähättele musiikkiterapian mahdollisuuksia tai musiikkipedagogian suotuisia vaikutuksia oppimiskyvylle. Mutta pidän vaarallisena, mikäli näitä hyötyvaikutuksia korostaessamme unohdamme musiikin olevan itsessään tärkeää.

Minulle säveltäminen on ennen kaikkea tapa hahmottaa maailmaa. Musiikissa voin tavoittaa jotain sellaista olemassaolon kokemuksestani, joka muuten jäisi artikuloitumatta. Hyvä musiikki paljastaa yllättäviä yhteyksiä, puhuttelee emotionaalisesti ja hivelee aisteja.

Aikamme todella tarvitsee musiikin ja muiden taiteiden avaamia kulmia. Se ontuu toispuoleisuuttaan rajoittuessaan siihen, mikä on ilmaistavissa numeroin ja sanoin.

Älkäämme suostuko tulevaisuudenkuvaan, jossa musiikki ja muut hengentuotteet on nujerrettu materiaalisen menestyksentavoittelun koneiston rattaiksi, vaan puolustakaamme sivistyksen ja sen mukana musiikin itseisarvoa.

Niilo Tarnanen

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua