Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Huolestuttaako alumiini? Älä katso vain kainaloon

Dove antiperspirantti
Antiperspiranteissa on aina alumiinia - vaikka ne kuinka lupaisivat "yhdeksän hyvää". Dove antiperspirantti Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kuningaskuluttaja

Alumiinin terveyshaitat huolestuttavat. Asiantuntija muistuttaa, että antiperspiranttien yhteyttä rintasyöpään ei ole osoitettu. Hän kehottaa nostamaan katseen kainalosta: alumiinia on myös juomavedessä, muissa kosmetiikkatuotteissa ja rokotteissa. Moni myös käyttää antiperspirantteja tai deodorantteja turhaan - vain tavan vuoksi.

Alumiinin mahdolliset terveysriskit puhuttivat jo kymmenisen vuotta sitten - myös Kuningaskuluttajassa. Ylen hiljattain esittämä saksalainen dokumentti Ongelmana alumiini (2012) nosti keskustelun taas pintaan.

Antiperspiranteissa on aina alumiinia

Antiperspiranteissa alumiiniyhdisteet ovat yleensä toiseksi yleisin ainesosa - heti veden jälkeen. Pikkupräntistä ne löytyvät useimmiten nimillä aluminium chlorohydrate tai aluminium zirconium.

Myös yhdistelmätuotteet, joissa lukee “antiperspirant deodorant”, sisältävät alumiiniyhdisteitä. Samoin jotkut deodorantit. Suurimmassa osassa deodorantteja ei kuitenkaan ole alumiinisuoloja.

Deodorantteja kaupan korissa (miesten ja naisten)
Miehille löytyy helpommin deodorantteja kuin naisille. Deodorantteja kaupan korissa (miesten ja naisten) Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kuningaskuluttaja

Yhteyttä rintasyöpään ei ole osoitettu

Kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousan mukaan tutkimukset eivät edelleenkään ole osoittaneet alumiinin yhteyttä naisten rintasyöpään. Kousa on farmaseutti, estenomi, kemian ja biologian opettaja (FM) ja tekee väitöskirjaa kemian opetuksesta.

– Vuoden 2007 tutkimus totesi, että kainaloiden seudulla on suurempi alumiinipitoisuus kudoksissa kuin rinnoissa. Ei kuitenkaan selvinnyt, tuleeko alumiinipitoisuus antiperspirantista vai esimerkiksi elimistön aineenvaihdunnasta, Kousa toteaa.

Hän yhtyy brittiläisen syöpäjärjestön artikkeliin, jonka mukaan “dödöjen” rintasyöpäriskistä ei löydy vakuuttavia todisteita. Artikkeli viittaa 176 naisen otannalla tehtyyn tutkimukseen vuodelta 2013 - tosin ilman lähdeviitteitä.

Euroopan komission tiedekomitea SCCS totesi vuonna 2014, ettei ole näyttöä siitä, että antiperspiranttien käyttö voisi johtaa terveydelle haitallisiin alumiinimääriin. Tiedekomitea toivoo kylläkin lisätutkimuksia.

Elimistön sisään vai ihon pintaan?

Uusia tutkimuksia odottaessa moni välttää antiperspirantteja varmuuden vuoksi. Se vaatii kyllä hieman vaivannäköä: Pienten kauppojen deodoranttihyllyssä ei useinkaan ole muuta kuin antiperspirantteja.

Antiperspirantteja kaupan hyllyssä
Hintalapun "deo stick" on oikeasti antiperspirantti. Antiperspirantteja kaupan hyllyssä Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kuningaskuluttaja

Kosmetiikka-asiantuntija muistuttaa kuluttajia, jotka jättävät antiperspirantit kauppaan kaiken varalta:

– Rokotteiden ja muiden pistosten sisältämästä alumiinialtistuksesta puhutaan kovin vähän. Ihminen saa alumiinia myös ruoasta ja juomavedestä sekä lukuisista muista kosmetiikkatuotteista, Päivi Kousa sanoo.

– Rokotteet, ruoka ja juoma menevät selvästi elimistöön. Olisin varsinkin rokotteista enemmän huolissani kuin iholle jätettävistä tai poishuuhdeltavista tuotteista.

Ratkaisuna luomukainalot?

Päivi Kousa ihmetteli jo vuosia sitten, miksi niin moni ylipäänsä laittaa aineita kainaloon.

– Lähes kaikille “dödön” käyttö on teini-iästä vakiintunut tapa. Noin 30 prosenttia väestöstä ei kuitenkaan tarvitse näitä aineita, koska hiki ei haise tai sitä ei erity runsaasti.

Kousa vinkkaa testaamaan asiaa itse. Jos oma hajuaisti ei toimi, voi pyytää kaveria haistamaan, onko hajun perusteella tarvetta “dödölle”.

– Jos huolehtii hyvin kainaloiden ja vaatteiden pesusta, aineita ei välttämättä tarvitse. Silloin ei tarvitse murehtia mahdollisia terveysriskejäkään.

Kemikaalien kokonaisuus on isompi riski

Yksittäisten kemikaalien sijaan nyt ollaan enemmän huolissaan kemikaalien kokonaisuuden aiheuttamasta altistuksesta. Se on Päivi Kousan mukaan hyvä asia.

– Lisäksi moni muu kemikaali on osoittautunut haitaksi terveydelle ja ympäristölle, joten alumiini ei mahdu edes “haitallisten top 10:iin”. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei alumiinin vaikutuksia pitäisi edelleen tarkkailla ja tutkia, Kousa painottaa.

Muokattu 27.3.15: Päivi Kousan koulutus lisätty.

Lue myös:
Kuningaskuluttajan testissä alumiinittomat deodorantit
Blogi: Antiperspiranttien alumiinianomalia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.