Miika Jalonen
Yle
Järjestimme helmi-maaliskuussa katsojakilpailun, jossa etsittiin karmeinta suomalaista juhlamuistoa. Voittajaksi noussut Merja Ojala käskytettiin häävieraana tarjoilijaksi ja muihin sekalaisiin hommiin. Palkintona on Kätevän emännän omistuskirjoituksilla varustettu diplomi, jolla Merja saa vapautuksen työtehtävistä kaikissa tulevissa juhlissa. Lue voittotarina ja kooste muista parhaista muistoista alta!
Kokemuksia kilpailuun tuli laidasta laitaan. On ehkä yleistys ja klisee, että Suomessa juhlitaan alkoholin voimalla, mutta kyllä se vastauksissa näkyi. Nostamme joka tapauksessa hattua kaikille muistonsa kertoneille. Tehtävä ei ollut helppo; mitä mehevämpi juttu, sen helpompi asianomaisten on itsensä tunnistaa ja jonkinlaiset välit olisi oletettavasti paikallaan säilyttää jatkossakin. Niinpä ymmärrämme täysin, että hurjimmat kertomukset jäävät edelleen pienempien piirien tietoon...
Pääpalkinto: Häävieras töihin!
Häät. Olin luvannut hääparille auttaa onnittelumaljojen tarjoilemisessa juhlaväelle. Kuinkas kävi? Huomasin joutuneenikin keittiöön juhlimaan häitä. Siellä minä pilkoin dipattavia kasviksia ja juoksin tarjoilemassa syötäviä. Kerran kun erehdyin itse istahtamaan keittiötason äärelle juomaan kahvia ja syömään kakkua, tuli komento lähteä tarjoilemaan santsikahveita juhlavieraille. Aika nopsaan keräsin poppooni juhlavieraiden joukosta ja peruutin auton juhlatalon pihasta kohti kotimatkaa. Mies totesi seuranneensa mielenkiinnolla hääjuhlien edetessä ilmeeni muuttumista iloisesta häävieraasta murhanhimoiseksi (Merja Ojala)
Otteita kilpailun muista parhaista tarinoista
Olin 17-vuotias ja ajatuksena oli pitää pienet kemut lukiokavereille. Vaikka oli aika ennen sosiaalista mediaa, niin kummasti tuo sana kemuista levisi niin, että juhlijoita oli yhtäkkiä meidän vastaremontoidussa rintamamiestalossa lähemmäs sata. Siellä sitten teinit mellastivat kolmeassa kerroksessa sorbusta ja mustaherukkaviiniä vetäen. Oli syksy ja saunan eteiseen oli kerätty puusta pudonneet omenat isoon saaviin tarkoituksena viedä ne mehuasemalle. No, omenat oli levitetty pitkin kellarin lattiaa ja heitelty seinille niin, että vastamaalatuilla seinillä oli ruskeita omenaläikkiä, kaljapulloja hajotettu saunan eteiseen. Seuraava kerros: olohuoneessa ja keittiössä ruokaa ja tyhjiä pulloja, huutavia teinejä ja Eput soi niin kovaa kuin ämyreistä lähti. Yläkerran porraskäytävään oli hakattu maalinsekoitustikuilla pieniä kirkkaanpunaisia läikkiä. Yläkerran huoneeseen oli oksennettu punaiset sorbusoksennukset vasta laudoitetulle seinälle. Tämä kaikki ehti tapahtua kolmessa tunnissa. Voitte kuvitella vanhempieni ilmeet, kun he teatteri-illan jälkeen tulivat kotiin. Juhlien jälkiä siivottiinkin sitten useampi päivä. (Anu)
Ristiäisissä uusi jakkupuku päällä ja kahvikuppi kera kakkulautasen sylissä, koska pöytäpaikkoja oli vain vanhuksille. Ohi juoksi joku kakara ja missäköhän oli kahvit ja kakkua? Eikä puhettakaan kakaran vanhemmilta mistään pesulan korvaamisesta...tietenkään. Ja kellä juhlissa on vaihtovaatteet matkassa? Nakkasin roskiin koko puvun kun niin ketutti... (Marita)
Minulla on italialainen ystävä, jonka kansssa olimme lähdössä juhliin kovassa kiireessä. Huusi ystävälle italiaksi, voisiko hän kirjoittaa onnittelukortin suomeksi juhlakalua varten, kun huudan mitä pitää kirjoittaa. Sopi hyvin. Huusin: "Paljon onnea!". Lähdimme juhliin ja ojensin kortin sankarille. Jäätävä katse kohdistui minuun ja kohtelu oli outoa koko illan ajan. Jossain vaiheessa näin kortin. Siiinä luki: "Palli on onnea!" (Pia)
Hääyö! Oltiin kartanohotellissa, mutta aamulla oli kuitenkin kiireinen meno lentokentälle (vieraat ulkomailta ja oma häämatka). "Milloin herkkuaamiainen?", respa kysyi. "Klo 8". "Ai ja." Aamulla huonepalvelu toi ihanan asetelman: mansikat, kaviaarit yms., mutta huonotuulinen palvelija totesi "Sampanja tulee vasta klo 9 jälkeen, tuotevalvonta kieltää. Laitan sitten lattialle." Sääntöbyroslavia iski keskellä häitä. (Sonia)
Kätevän emännän juhlat Kakkosella torstaisin 16. huhtikuuta asti klo 21.
