Gitte Enjala
Yle
Yksi ekologisimmista tavoista kuluttaa muotia on tehdä vanhasta uutta. Kierrätysmuodin kuningatar, trashionista Outi Pyy tekee työkseen huippumuotia vanhoista vaatteista. Hänen luomuksiaan on nähty punaisilla matoilla gaaloissa ja linnanjuhlissa.
- Kun opiskelin ompelijaksi, aloin rahapulassa kustomoida vaatteita ensin itselleni. Ihastuin ajatukseen, että vaatteella on tarina. Ostin kirpputorilta farkut, jotka saattoivat olla vaikka heinolalaisen perheenisän grillausfarkut, värjäsin ja leikittelin leikkauksella saadakseni niistä itselleni festarihameen. Myöhemmin Spice Girlsien Melanie C yritti ostaa sen päältäni. En myynyt, sillä rakastin hametta. Lopulta myin sen kirpputorilla jollekin opiskelijalle kahdella eurolla, ja vaate jatkoi taas matkaansa, Outi Pyy kertoo.
Pyy tajusi jo lapsena, että tekstiiliteollisuus ei ole kestävällä pohjalla. Hänen äitinsä työskenteli suunnittelijana suomalaisessa yrityksessä, ja 19-vuotias Pyy pääsi hänen kauttaan vierailemaan urheiluvaatetehtaalla Kiinassa. Outi Pyy ei halunnut mukaan vaatteiden massatuotantoon, joten harrastuksesta alkanut vaatteiden kustomointi muuttui luontevasti ammattiksi.
Kierrätysmuodissa on potentiaalia
Outi Pyy kertoo, että kierrätysmuodissa on nykyään paljon potentiaalia. PET-pulloista voidaan valmistaa kangasta, ja esimerkiksi suomalaisyritys Pure Waste valmistaa denimiä farkkuteollisuuden leikkuujätteestä. Kun teollisuuden ylijäämästä tehdään uutta kangasta, ei siitä valmistetun vaatteen valmistukseen tarvitse tuottaa uutta materiaalia.
Pyy on kuitenkin valinnut materiaalikseen post-consumer -jätteen, eli ihmisten vanhat vaatteet. Niiden pohjalta vaatteen tekeminen on vaikeampaa. - Sarjatuotanto on hyvin vaikeaa ja vaatii ammattitaitoa, mutta ei mahdotonta. Saan omasta mielestäni tehtyä paljon mielenkiintoisempia duuneja, kuten uniikkivaatteita. Mutta määrällisesti toki paljon vähemmän, Pyy selittää.
Myös vastuullista vaatesuunnittelua opettava suunnittelija Anniina Nurmi arvostaa vaatteiden kierrätystä.
- Juuri noin sen pitäisikin olla, että kaikki vaatteet ovat kierrossa koko ajan. Toivon, että mitään ei vietäisi kaatopaikalle, vaan kaikki joko muokattaisiin uudeksi vaatteeksi, tai prosessoitaisiin uudeksi materiaaliksi. Valitettavasti näin ei kuitenkaan vielä ole, Nurmi toteaa.
Anniina Nurmen mukaan uusien vaatteiden laatu on viime vuosina huonontunut niin paljon, ettei materiaaleista aina ole edes järkevää tehdä uutta.
Outi Pyy on huomannut saman, ja siksi hän suosii projekteissaan erityisesti 1900-luvulla valmistettuja vaatteita. - Valitettavan usein kuolinpesistä viedään juuri näitä vanhoja vaatteita kaatopaikalle, vaikka ne olisivat arvokasta kierrätysmateriaalia.
Huoli maapallosta
Pyy käsittelee blogissaan Outi Les Pyy muodin ja kuluttamisen synkkiä puolia, esimerkiksi vedenkäyttökysymyksiä.
- Suomalaisille puhdas vesi on itsestäänselvyys, mutta niissä maissa, joissa tekstiiliteollisuutta on, näin ei todellakaan ole. Vaikkapa farkkuparin valmistamiseen voi mennä jopa 10 000 litraa makeaa vettä. Puutteellisen lainsäädännön takia värjäysvedet päätyvät usein sellaisenaan suoraan paikallisiin vesistöihin. Jos ne farkut ostaa käytettynä, on jo aika paljon säästänyt vettä ja luontoa.
Pyy sai myös negatiivista palautetta lukijoiltaan suunniteltuaan kahvikapselimekon itsenäisyypäivän vastaanotolle yhteistyössä Nespresson kanssa. Kritiikkiin hän suhtautuu ymmärryksellä.
- Käytin mekon työstämiseen lukemattomia tunteja, ja toki väsyneenä palaute tuntui aluksi pahalta. Tajusin kuitenkin, että ihmiset todella välittävät ympäristöasioista, ja julkisessa keskustelussa nämä asiat saivat samalla paljon huomiota. Ensisijaisesti halusin herättää projektillani keskustelua, ja se myös toteutui.
Tuunaamista kannattaa kokeilla
Outi Pyy kannustaa kaikkia ihmisiä kokeilemaan vaatteiden tuunaamista. Käsin tekeminen on paitsi terapeuttista, myös opettavaista. Kun vaatteen ompelemiseen tutustuu, alkaa myös arvostaa ihmisiä, jotka sen yleensä tekevät puolestamme.
- Tekstiiliteollisuus on melkein kokonaan ihmisillä tehtävää työtä. Ei ole olemassa robotteja, jotka tekisivät ne työt, Outi Pyy muistuttaa.
Hänen mielestään pienet korjaustyöt kuuluvat kansalaistaitoihin.
- On myös tutkimustuloksia siitä, että kun vaatteelle on itse tehnyt jotain, siitä tulee henkilökohtaisempi, jolloin sitä myös käyttää kauemmin ja pitää siitä parempaa huolta.
Myös Anniina Nurmen mielestä on tärkeää arvostaa tekstiilityöntekijöiden uurastusta.
- Tärkeintä on ettei ummista silmiään, vaikka sitten katsoisi videoita siitä miten ne vaatteet siellä kaukana syntyvät, Nurmi kehottaa.
Molemmat suosittelevat palveluiden ostamista ompelijalta ja suutarilta. Vartalo ja muoti muuttuvat vuosien saatossa, ja jos vaate on laadukas, sitä kannattaa muokata sopivammaksi aina uudelleen.
- Vaikka ei eläessään ostaisi yhtään ekologista vaatetta, niin vaatteen pitkä käyttöikä korvaa sen. Ei ekovaate ole yhtään sen ekologisempi, jos sitä käyttää vain hetken, Outi Pyy sanoo.
Outi Pyy teki Susanna Laineelle asun Ps:n tyyliviikon keskiviikon lähetykseen. Asukuva täällä. Tässä videossa hän näyttää, miten Susannan hame syntyi:
