Hyppää pääsisältöön

Miki Liukkonen: "Olen Suomen kuuluisin runoilija"

Miki Liukkonen ja Stradan Marjut Tervola
Miki Liukkonen ja Stradan Marjut Tervola Kuva: Marjut Tervola miki liukkonen ja stradan marjut tervola

"Olen Suomen kuuluisin runoilija, kun Tommy Tabermann on kuollut. En tiedä, olenko paras, mutta kuuluisin kuitenkin", 25-vuotias oululainen runoilija Miki Liukkonen sanoo Stradalle haastattelussa.

Ja totta hän puhuu - Googlen mukaan: Se tietää kertoa Liukkosesta, että hän on arvellut voittavansa kirjallisuuden Finlandian ja kutsunut kollegoitaan keskiluokkaisiksi kirjailijoiksi. Paljon muitakin juttuja runoilijasta löytyy. Liukkonen on kertonut julkisuudessa myös pikavipeistä, päihdekuntoutuksesta ja syömishäiriöstään.

Kolmas runokokelma, Raivon historia, syntyi sekin "umpihumalassa". Liukkosen mukaan kolmas kokoelma syntyi vahingossa, kun hän oli keskittynyt jo toisen romaaninsa kirjoittamiseen. Tekstiä vain aikoi tulla.
"Se on mielipuolinen, hullu. Kirjoitin sen todella nopeasti, parissa viikossa ja aikana, jolloin meni aika lujaa. Onneksi kuitenkin säästin tekstin", hän sanoo.
Raivon historia on humalasta huolimatta hyvin editoitu teos, ryöpsähtelevä ja purkauksenomainen. Mikin aikaisemmista runokokoelmista poiketen se sisältää paljon proosarunoja.

"Kun kirjoitin aikaisempia runokokoelmia, Valkoisia runoja ja Elisabetia, saatoin kirjoittaa yhtä lausetta kaksi viikkoa. Tämä on kuin vieras lapsi, joka on ilmestynyt kotiin ja jota en tunne", Liukkonen kertoo.
Liukkosen aiemmat kokoelmat ovat saaneet kriitikoilta suitsutusta. Myös ensimmäistä romaania, toissa syksynä ilmestynyttä Lapset auringon alla, kehuttiin omaleimaiseksi. Epäonnistunut hän ei ole kirjoittajana vielä missään.

Puhun aina 20 asiasta ja kadun kaikkea jälkeenpäin

Liukkonen tunnetaan taitelijana, joka puhuu suoraan ja vähän mitä satuu. Häneltä kysytään usein, että onko rappiorunoilijan brändin rakentaminen tietoista.
Ei, Miki vastaa.
"Kerran yksi kirjailija halusi antaa minulle neuvon. Hän sanoi, että aina haastattelussa kannattaa puhua vain kolmesta asiasta, ja vain sellaisista asioista, joita ei kadu jälkeenpäin. Tämä on minusta brändinrakennusta, itsensä sensurointia. Puhun aina 20 asiasta ja kadun aina kaikkia jälkeenpäin", Liukkonen sanoi runokokoelman julkkareissa viime lauantaina.
Liukkosen mielestä häntä on tulkittu väärin, kun hänen on väitetty haukkuneen kollegoitaan.

Olen Suomen kuuluisin elävä runoilija kun Tommy Tabermann on kuollut

"Kyse on taiteellisesta kunnianhimosta ja siitä, että haluaa itse tehdä koko ajan parempaa, eikä siitä, että haukkuisin muita kirjailijoita", hän sanoo.
Miki sanoo olevansa itse itselleen ankara ja kirjoittavansa 12 tuntisia päiviä, jopa ilman lomia.

Ei ole mitään järkeä tehdä taskulämmintä runoutta

"Suomessa ja maailmalla on ihan tarpeeksi keskinkertaista taidetta. Ei ole mitään järkeä tehdä taskulämmintä runoutta", hän sanoo.
Liukkosen esikuvia ovat muun muassa Pentti Saarikoski ja ranskalainen 1800-luvulla elänyt Arthur Rimbaud, joka lopetti runojen tekemisen parikymppisenä.
"En lue oikeastaan nykyrunoutta nyt ollenkaan, kun teen romaania", hän sanoo.

Miki Liukkonen
Miki Liukkonen Kuva: Marjut Tervola miki liukkonen

Onko boheemimaineesta sitten haittaa?
"Vaikka puhuisin autoista kaksi tuntia, niin silti kirjoitetaan, että laiha runoilja, joka näyttää siltä että on juonut kaksi viikkoa, puhuu autoista. En pääse maineesta eroon", hän sanoo.
Miki Liukkonen ja Kolme maailmanloppua -novellikokoelman kirjoittanut Erkka Mykkänen kiertävät parhaillaan useilla paikkakunnilla lukemassa teoksiaan yleisölle.
Alla kiertueen aikataulu.

Turku, ke 8.4.
Bar Kuka klo 19

Tampere, to 9.4.
Tulenkantajien kirjakauppa klo 18

Jyväskylä, la 11.4.
Bar Vakiopaine klo 21

Oulu,su 12.4.
45 Special klo 19

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.