Hyppää pääsisältöön

Miki Liukkonen: "Olen Suomen kuuluisin runoilija"

Miki Liukkonen ja Stradan Marjut Tervola
Miki Liukkonen ja Stradan Marjut Tervola Kuva: Marjut Tervola miki liukkonen ja stradan marjut tervola

"Olen Suomen kuuluisin runoilija, kun Tommy Tabermann on kuollut. En tiedä, olenko paras, mutta kuuluisin kuitenkin", 25-vuotias oululainen runoilija Miki Liukkonen sanoo Stradalle haastattelussa.

Ja totta hän puhuu - Googlen mukaan: Se tietää kertoa Liukkosesta, että hän on arvellut voittavansa kirjallisuuden Finlandian ja kutsunut kollegoitaan keskiluokkaisiksi kirjailijoiksi. Paljon muitakin juttuja runoilijasta löytyy. Liukkonen on kertonut julkisuudessa myös pikavipeistä, päihdekuntoutuksesta ja syömishäiriöstään.

Kolmas runokokelma, Raivon historia, syntyi sekin "umpihumalassa". Liukkosen mukaan kolmas kokoelma syntyi vahingossa, kun hän oli keskittynyt jo toisen romaaninsa kirjoittamiseen. Tekstiä vain aikoi tulla.
"Se on mielipuolinen, hullu. Kirjoitin sen todella nopeasti, parissa viikossa ja aikana, jolloin meni aika lujaa. Onneksi kuitenkin säästin tekstin", hän sanoo.
Raivon historia on humalasta huolimatta hyvin editoitu teos, ryöpsähtelevä ja purkauksenomainen. Mikin aikaisemmista runokokoelmista poiketen se sisältää paljon proosarunoja.

"Kun kirjoitin aikaisempia runokokoelmia, Valkoisia runoja ja Elisabetia, saatoin kirjoittaa yhtä lausetta kaksi viikkoa. Tämä on kuin vieras lapsi, joka on ilmestynyt kotiin ja jota en tunne", Liukkonen kertoo.
Liukkosen aiemmat kokoelmat ovat saaneet kriitikoilta suitsutusta. Myös ensimmäistä romaania, toissa syksynä ilmestynyttä Lapset auringon alla, kehuttiin omaleimaiseksi. Epäonnistunut hän ei ole kirjoittajana vielä missään.

Puhun aina 20 asiasta ja kadun kaikkea jälkeenpäin

Liukkonen tunnetaan taitelijana, joka puhuu suoraan ja vähän mitä satuu. Häneltä kysytään usein, että onko rappiorunoilijan brändin rakentaminen tietoista.
Ei, Miki vastaa.
"Kerran yksi kirjailija halusi antaa minulle neuvon. Hän sanoi, että aina haastattelussa kannattaa puhua vain kolmesta asiasta, ja vain sellaisista asioista, joita ei kadu jälkeenpäin. Tämä on minusta brändinrakennusta, itsensä sensurointia. Puhun aina 20 asiasta ja kadun aina kaikkia jälkeenpäin", Liukkonen sanoi runokokoelman julkkareissa viime lauantaina.
Liukkosen mielestä häntä on tulkittu väärin, kun hänen on väitetty haukkuneen kollegoitaan.

Olen Suomen kuuluisin elävä runoilija kun Tommy Tabermann on kuollut

"Kyse on taiteellisesta kunnianhimosta ja siitä, että haluaa itse tehdä koko ajan parempaa, eikä siitä, että haukkuisin muita kirjailijoita", hän sanoo.
Miki sanoo olevansa itse itselleen ankara ja kirjoittavansa 12 tuntisia päiviä, jopa ilman lomia.

Ei ole mitään järkeä tehdä taskulämmintä runoutta

"Suomessa ja maailmalla on ihan tarpeeksi keskinkertaista taidetta. Ei ole mitään järkeä tehdä taskulämmintä runoutta", hän sanoo.
Liukkosen esikuvia ovat muun muassa Pentti Saarikoski ja ranskalainen 1800-luvulla elänyt Arthur Rimbaud, joka lopetti runojen tekemisen parikymppisenä.
"En lue oikeastaan nykyrunoutta nyt ollenkaan, kun teen romaania", hän sanoo.

Miki Liukkonen
Miki Liukkonen Kuva: Marjut Tervola miki liukkonen

Onko boheemimaineesta sitten haittaa?
"Vaikka puhuisin autoista kaksi tuntia, niin silti kirjoitetaan, että laiha runoilja, joka näyttää siltä että on juonut kaksi viikkoa, puhuu autoista. En pääse maineesta eroon", hän sanoo.
Miki Liukkonen ja Kolme maailmanloppua -novellikokoelman kirjoittanut Erkka Mykkänen kiertävät parhaillaan useilla paikkakunnilla lukemassa teoksiaan yleisölle.
Alla kiertueen aikataulu.

Turku, ke 8.4.
Bar Kuka klo 19

Tampere, to 9.4.
Tulenkantajien kirjakauppa klo 18

Jyväskylä, la 11.4.
Bar Vakiopaine klo 21

Oulu,su 12.4.
45 Special klo 19

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri