Hyppää pääsisältöön

RSOn solistina basso Mikhail Petrenko

Mikhail Petrenko
Mikhail Petrenko Kuva: Yle/Laila Kangas mikhail petrenko

Venäläinen basso Mikhail Petrenko on Radion sinfoniaorkesterin solistina perjantaina 27. maaliskuuta 2015. Hän laulaa basso-osuuden Dmitri Shostakovitshin sinfoniassa nro 13 "Babi Jar". Pietarin Mariinski-teatterin solistikuntaan kuuluva Petrenko kertoo Outi Paanaselle mm. sinfonian järkyttävästä aiheesta, poliitikkojen vastuusta nykymaailmassa ja siitä, millaista oli kasvaa laulajaksi Mariinskin kuuluisassa nuorten laulajien akatemiassa.


Haastatelu Outi Paananen
Video Laila Kangas & Tiina-Maija Lehtonen

RSOn solistina basso Mikhail Petrenko - haastattelun suomennos

Mikhail Petrenko, on upeaa saada sinut tänne kanssamme.
Kiitos, on ilo olla täällä.

Tämä on ensimmäinen kertasi Musiikkitalossa, muttei suinkaan ensimmäinen kertasi Helsingissä tai Suomessa.
Musiikkitalo on muuten aivan mieletön. Pidän siitä kovasti!

Laulat siis Shostakovitshin ”Babi Jarin” suuren basso-osuuden. Teos on sinulle tuttu, sillä se on osa ydinohjelmistoasi. Oletko sattumoisin laskenut, kuinka monesti olet esittänyt teosta?
En oikeastaan ole, mutta suurin piirtein parikymmentä kertaa ainakin.

Aloititko sitä Valery Gergievin kanssa?
Itse asiassa en, sillä ensimmäisen kerran lauloin sitä Kanadassa Montrealissa ainakin 10 vuotta sitten.

Millaista sitä on laulaa? Kyseessähän on kuin suuri oopperarooli, sillä siinä on lähes yhtä paljon laulettavaa kuin oopperoissa.
Se on tosiaan hyvin haastava teos, sillä siinä on vain yksi solisti ja viisi osaa, joissa kaikissa solisti laulaa. Tottakai siinä on tärkeänä osana myös kuoro, sekä soolokuoro että bassokuoro. Teksti on hyvin vahvaa ja teos on ylipäänsä hyvin vakava. Silti rakastan sitä! Vaikka siinä on synkkyyttä ja ilottomuutta, ei se kuitenkaan ole masentava. Siinä on paljon myös keveyttä ja optimismia loppujen lopuksi.

Asut Pietarissa, se on “kotipesäsi”. Olet opiskellut Mariinskin nuorten laulajien akatemiassa aivan ensimmäisten oppilaiden joukossa. Sinulla on myös useita yhtä lailla kansainvälisesti tunnettuja laulajakollegoita niiltä ajoilta.
Mariinskyn nuorten laulajien akatemia perustettiin vuonna 1998, ja aloitimme siellä Ildar Abdrazakovin, Daniil Shtodan, Yevgeny Nikitinin, Tatiana Pavloskayan ja Olga Trifonovan kanssa. Myöhemmin upeat laulajat kuten Ekaterina Semenchuk liittyivät mukaan.

Mitä sinulle nuorena laulajan merkitsi opetuksen saaminen Mariinskin kaltaiselta instituutiolta?
Sehän oli aivan huippukoulutus. Pääsimme mukaan Mariinski-teatterin toimintaan, joten koulun kautta pääsi todellakin käsiksi myös käytäntöön. Herra Gergiev antoi meille siis pienempiä rooleja sellaisten suurten nimien rinnalla, joita me olimme opiskelijoina kuunnelleet. Se oli ja on edelleen todella hyvä koulu.

Mariinski-teatteri on siis toisin sanoen kotiteatterisi. Millaisia rooleja teet siellä nykyään?
Ohjelmistoni on melko laaja. Teen yhteensä noin 80 roolia, mukaan lukien ranskalaista, saksalaista, venäläistä ja italialaista ohjelmistoa. Voilà! Kaikkea mahdollista siis. Tällä kaudella olen tosin laulanut myös unkariksi New Yorkissa…

Aivan, näimme sinut METissä!
Kyllä. Se ei ole vielä päätynyt Mariinskiin, mutta toivon saavamme sen sinnekin.

Kyseessä oli siis Herttua Siniparran linna Béla Bartókilta, ja sinä olit itse Siniparta.
Kyllä, tosin se ei kuvaa omaa luonnettani! Olen kovin iloinen, että Mariinskin ohjelmisto on niin laaja, että pääsemme esittämään niin monenmaalaista musiikkia.

Palataanpa hieman vielä “Babi Jariin”. Tiedämme, että siinä on kyse anti-semitismistä…
Se ei ole kokonaan sitä. Ensimmäinen sekä kaikista olennaisin osa kertoo, miksi teoksen alaotsikko on Babi Jar. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Toisen maailmansodan aikaisia hirvittäviä massamurhapaikkoja oli kaksi: Auschwitz ja Babi Jar. Kukaan ei oikeastaan tiedä, kuinka monta juutalaista murhattiin siellä.

Yli 33 000 juutalaista ja muitakin…

Enemmän, paljon enemmän.

Kerroit aiemmin, että sinulla on ukrainalaisia juuria.
Kuten puolella venäläisistä! Siksi tämänhetkinen tilanne Ukrainan kanssa on todella hämmentävä, sillä kyseessä on periaatteessa yksi maa. En ymmärrä, miten tässä on käynyt näin.

Onko tämän teoksen sanoma mielestäsi jollain lailla edelleen ajankohtainen?
Toivon todellakin, ettei tilanne eskaloidu aivan niin pitkälle. Toisaalta sen sanoma meille kaikille, suomalaisille, eurooppalaisille ja amerikkalaisillekin on, ettei sota ole ratkaisu. Mielestäni sanomaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu meille tavallisille kansalaisille, sillä mehän tulemme aivan hyvin toimeen keskenämme! Sitä vastoin se on suunnattu poliitikoille, jotka ovat myös aloittaneet tämän koko sotkun. Heidän pitäisi olla ammattilaisia ja tehdä työtään, jonka me veronmaksajat maksamme. Heidän pitäisi selvittää ongelmia keskenään pikemmin kuin luoda niitä; tilanteen ei yksinkertaisesti pitäisi olla tällainen.

Nyt kun palaat takaisin Venäjälle, mitä sinulla on seuraavaksi tiedossa?
Maaliskuu on ollut minulle hyvin kiireinen, sillä tulin vasta Espanjasta, jossa olimmi maestro Gergievin ja Mariinskin orkesterin kanssa kiertueella.

Mitä esititte?
Esitimme kolmesti Beethovenin yhdeksännen, konserttiversion Tristan ja Isoldesta…

Sinä olit Markena?
Kyllä, ja lisäksi teimme Valkyyrian ensimmäisen osan. Viisi konserttia, viisi eri kaupunkia.

Sitä on Mariinski!
Kyllä vain! Nyt minulla on pieni tauko, ja huhtikuussa on vain kaksi konserttia: Verdin Requiem ja Lohengrin kuningas Henrinä. Rauhallista siis.

Jossain välissä toivottavasti myös lomaa?
Toki, vaikka sehän on kuin lomaa viettäisi: yksi kokonainen kuukausi, vain kaksi esitystä.

Näinhän se on! Kiitos paljon haastattelusta.
Tässäkö se oli? Kiitos itsellesi!

Suomennos Elissa Shaw

Suomennos lisätty 27.3.2015

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.

  • Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Säveltäjä Johanna Senfterin (1879–1961) musiikkia on kuultu äänitteillä harvakseltaan. Senfter jakoi sävellysopettajansa Max Regerin tavoin harmonisen ja sävellysteknisen tekotavan, joka oli luonteeltaan varsin toisenlainen kuin samoihin aikoihin nousuaan tekevän Wienin toisen koulukunnan musiikillinen ajattelu.