Hyppää pääsisältöön

Jääkärimarssi kiteytti uljaan aatoksen

Yksi musiikkihistoriamme helmistä on Jääkärimarssi, jonka symbolinen merkitys itsenäisyyttä tavoitelleiden suomalaisten keskuudessa oli suuri. Heikki Nurmion sanoittamaa ja Jean Sibeliuksen säveltämää, hankalasti marssittavaa kappaletta salakuljetettiin mm. Aino Sibeliuksen turkinhihassa. Tässä ohjelmassa kuulemme, mitä ensimmäisten joukossa kappaleen kuulleet jääkärit itse siitä ajattelivat.

Rehtori Tauno Kuusimäki tallensi 1960-1970-luvuilla mittavasti suomalaista jääkärihistoriaa. Yksi hänen mielenkiinnon kohteistaan oli Jääkärimarssin synty ja sen vastaanottaminen. Vuonna 1968 lähetetyssä radio-ohjelmassa hän kertasi sävelmän vaiheet lisäämällä niihin arvokasta ensi käden tietoa.

Kappale sai alkunsa loppukesästä 1917, jolloin tunnelma Saksan itärintamalla palvelleessa suomalaispataljoonassa oli kesän mittaan muuttunut synkäksi. Vaikka Venäjän tsaari oli kukistunut, kantautui Suomesta tietoja sekasorrosta. Suomalaisjääkärit odottivat kärsimättöminä tietoa omasta lähitulevaisuudestaan.

”Yks aatos ylpeä, pyhä”

Mielialan parantamiseksi pataljoonassa järjestettiin mm. kirjoituskilpailuita. Yhdessä niistä tehtävänä oli sanojen laatiminen jääkärien omaa marssilaulua varten. Ehdotuksia saatiin peräti kaksitoista, mutta niistä kolme täytti asetetut vaatimukset myös runollisesti.

Kolmanneksi sijoittui jääkäri Toivo T. Karangon runo. Ohjelmasssa kuulemme, miten hän itse lausuu runonsa loppujakeet.

Jääkärimarssi sävellettiin Heikki Nurmion sanoihin.
Jääkärimarssi sävellettiin Heikki Nurmion sanoihin Jääkärimarssi sävellettiin Heikki Nurmion sanoihin. Kuva: Kadettikunta Jääkäriliike

Apulaisryhmänjohtaja Heikki Nurmio (1887-1947) jätti kilpailuun kaksi ehdotusta, jotka molemmat palkittiin. Niistä toinen täytti lautakunnan mukaan ”korkeat vaatimukset”. Muutamaa aihetta lukuun ottamatta Nurmion runo oli ”itsenäinen, syntynyt, ei tehty”. Lautakunta kaipasi runoon vain pientä viilausta. Ohjelmassa kuulemme, miten Ville Heikinheimo kertoo Nurmion hienosäädöstä.

Kun teksti oli valmis, siihen tarvittiin sävellys. Sitä toivottiin Jean Sibeliukselta ja niinpä runo lähetettiin Berliinin kautta Tukholmaan Kai Donnerille, joka puolestaan toimitti sen Helsinkiin Sibeliuksen korvalääkärille Wilhem Zilliazukselle. Sibelius nouti tekstin Zilliacukselta ja kerrotaan, että hän jo paluumatkalla Tuusulaan olisi aloittanut sävellystyön junassa ja innostuksissaan pudottanut paperit venäläisen santarmin jalkoihin. Niin tai näin, Sibelius sävelsi kappaleen parissa päivässä omien sanojensa mukaan ”voimakkaan isänmaallisen tunnelman vallassa”.

Kun sävellys oli valmis, kuljetti Aino Sibelius sen turkinhihassaan rouva Zilliacukselle. Sävellyksestä laadittiin nopeasti useita jäljennöksiä ja se lähetettiin moottoriveneitse paluumatkalleen Libauhun. Matkasta tuli pitkä, sillä veneeseen tuli vika ja se ajelehti usean päivän ajan ennen rantautumista Hiidenmaalle. Osin vettynyt sävellys saapui perille Libauhun vasta marraskuussa 1917.

"Das ist kein Parademarsch!"

Perillä Libaussa päällystö kuuli kappaleen ensiesityksen Väinö Brandt-Palojärven pianolla soittamana. Hitaan tahtilajinsa vuoksi sävelmä herätti kummastusta. Kapteeni Ausfeldt huudahti saman tien, ettei kuultu kappale ollut paraatimarssi lainkaan. Todettiin, että sävel sopii paremmin laulettavaksi kuin marssittavaksi, eikä suomalaispataljoona koskaan Saksassa sen tahdissa marssinutkaan.

Monet Tauno Kuusimäen haastattelemista jääkäreistä muistivat hyvin ensivaikutelmansa Jääkärimarssista. Ohjelmassa Väinö Vainio kuvailee, miten bassolla ja kitaralla soitettu kappale kuulosti hänen korviinsa liki koomiselta. ”Pianolla soitettunakaan se ei jaksanut meitä innostaa, vasta kun se kuultiin mestarin itsensä tarkistamasta partituurista sotilassoittokunnan esittämänä oikealla nopeudella, se tuntui siltä, miksi se oli tarkoitettu.”

Myös Suomessa kappale luonnollisesti herätti itsenäisyysmielisten parissa suurta innostusta. Kuusimäen haastattelemat Jalo Lahdensuo ja Arvo Antila kertovat tilaisuuksista, missä he itse esittivät kappaleen ensimmäisen kerran marraskuussa 1917.

Nimekkäästä säveltäjästään huolimatta kappale on Kuusimäen mukaan katsottava ennen muuta Heikki Nurmion luomukseksi. ”Hiljainen Hilfsgruppenführer loi syyskesällä 1917 jääkäriliikkeen komeimman monumentin.”

Lue lisää:

Säveltäjä Jean Sibelius 1918

Jean Sibelius - vaarallisen Jääkärimarssin säveltäjä

Lokakuussa 1917 Jean Sibelius saa salaisen sävellystilauksen. Hän suostuu heti ja kappale syntyy nopeasti. Säveltäjä ei merkitse kuitenkaan nimeään nuottiin. Lue juttu ja lue Jean Sibeliuksen päiväkirjaa 13. tammikuuta alkaen.

Lue lisää:

Ylioppilaskunnan Laulajat ja Heikki Klemetti 1910

19.1. Kielitaistelu Jääkärimarssin tahdissa

Tammikuun 19. päivänä 1918 Jääkärimarssi esitetään ensimmäisen kerran julkisesti akateemisessa itsenäisyysjuhlassa Helsingin yliopiston avajaisissa. Vaan kumpi esittää marssin ensimmäisenä, YL suomeksi vai Akademiska Sångföreningen ruotsiksi? Sibelius ei tule paikalle, eikä marssin säveltäjän nimeä vielä paljasteta.

Lue lisää:

Suomalaisjääkäreitä matkalla rintamalle (1916/1917).

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat

Aikansa radikaalit, jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915–1916 lähteneet miehet kertovat itse vaiheistaan. Millaiseksi he arvioivat jääkäriliikkeen merkityksen 50 vuotta itsenäistymisen jälkeen?

Lue lisää:

Kalle Holmberg ohjaa Jääkärin morsian -näytelmää (1972).

Holmbergin Jääkärin morsian kohahdutti maltillisuudellaan

Kun vasemmistoradikaalina tunnettu Kalle Holmberg ohjasi kevättalvella 1971 säyseän Jääkärin morsiamen Turun kaupunginteatterissa, puhuttiin vuoden teatteritapauksesta. Oliko Holmbergista tullut nationalisti, kysyttiin ironisesti.

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.