Hyppää pääsisältöön

Kollaboraattorit natsien miehittämässä Ranskassa

lapset portailla
lapset portailla Kuva: © Archives nationales / Carole Bauer lapset portailla

Toinen maailmansota loppui seitsemänkymmentä vuotta sitten, mutta Vichyn nukkehallitus ja sen yhteistyö natsi-Saksan kanssa ovat edelleen arkoja aiheita Ranskassa. Historian uudelleen kirjoittamista harrastetaan vieläkin.

Viime syksyn suurimpia kirjamenestyksiä oli toimittaja Éric Zemmourin teos, jonka mukaan Vichyn nukkehallitusta johtaneen marsalkka Pétainin toiminta pelasti useita juutalaisia. Ranskan kansallisarkistossa on näyttely miehitysvuosista. Esillä on mm. raakaversio juutalaisten asemaa käsittelevästä laista. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan Ranskassa olisi säästetty ennen vuotta 1860 Ranskan kansalaisuuden saaneiden juutalaisten jälkeläiset. Pétain kuitenkin poisti tämän huojennuksen laista omakätisesti.

”Lakiehdotuspaperin löysi pari vuotta sitten historioitsija Serge Klarsfeld. Sitä säilytetään holokaustimuseossa. Siitä ilmenee, että Pétain suhtautui juutalaisten asemaan jyrkästi, vieläkin jyrkemmin kuin lakiehdotuksen laatinut ministeri. Suhtautumisen huomaa Pétainin merkinnöistä lakiehdotukseen. Ministeri oli aikonut kieltää juutalaisilta joitakin ammatteja, mutta Pétain halusi kieltää paljon enemmän. "Ranskan juutalaisilta kiellettiin useita ammatteja esimerkiksi opetus- ja oikeusalalta”, sanoo näyttelyn kuraattori Violaine Challéat-Fonck

Vapaamuurareita, bolševikkeja ja juutalaisia pidettiin ranskalaisvastaisina voimina

Osa näyttelystä on omistettu Vichyn hallituksen aatteellisille vihollisille. Vapaamuurareita, bolševikkeja ja juutalaisia pidettiin ranskalaisvastaisina voimina ja heistä varoiteltiin erilaisissa ”opettavaisissa” näyttelyissä ja propagandaelokuvissa.

”Natsi-Saksalla ja Vichyn hallituksella oli kolme yhteistä vihollista: juutalaiset, vapaamuurarit ja kommunistit. Yhteistoiminta perustui näiden vihollisten vastustamiseen. Myös moni kollaboraatiopuolue vastusti ulkomaalaisia, juutalaisia, vapaamuurareita ja parlamentarismia. Nämä asiat haluttiin hävittää uuden Ranskan rakentamiseksi”, selittää Violaine Challéat-Fonck.

Sanomalehdet ja radiot levittivät natsi-propagandaa

Vichyn hallituksen uskomattomasta propagandakoneistosta saa hyvän kuvan lukemalla näyttelyssä miehitysajan kirjoja ja sanomalehtiä sekä kuuntelemalla näytteitä propagandaradion lähetyksistä.

Heinäkuussa 2142 kuolee Ranskan viimeinen juutalainen

”Natsimielisillä puolueilla oli lehtiä, jotka kannattivat juutalaisvastaista politiikkaa. Eräissä lehdissä oli usein rajun juutalaisvastaisia etusivun juttuja, joissa vaadittiin juutalaisten hävittämistä Ranskasta. 23.7.1942 Au Pilori –lehdessä oli paljon puhuva artikkeli "Heinäkuussa 2142 kuolee Ranskan viimeinen juutalainen". Jutun viimeinen juutalainen kuolee eläintarhassa. Tällaista vihaa tihkuvaa propagandaa levitettiin julkaisuissa, jotka olivat Ranskassa hyvin suosittuja”, kertoo näyttelyn kuraattori.

Ranskalaiset kirjailijat matkalla Berliiniin
Ranskalaiset kirjailijat matkalla Berliiniin Kuva: © Archives nationales / Alain Berry ranskalaiset kirjailijat matkalla berliiniin

Näyttely auttaa ymmärtämään Ranskan älymystön ja taiteilijoiden kytkökset natsimieliseen hallintoon

”Kulttuurialalla oli vaihtelevia tapauksia. Eräät taiteilijat kävivät Saksassa natsi-Saksan propagandaministerin Joseph Goebbelsin kutsusta. Siellä kävi veistäjiä, maalareita, näyttelijöitä ja kirjailijoita. He eivät silti välttämättä olleet voimakkaan Saksa-mielisiä. Eräät toiset taas kannattivat selvästi yhteistoimintaa natsien kanssa. Oli esimerkiksi kirjailijoita: Louis-Ferdinand Céline, Lucien Rebatet ja Robert Brasillach. He puhuivat voimakkaasti Saksa-mielisyyden puolesta”, kertoo Violaine Challéat-Fonck.

Näyttely käsittelee myös natsien kanssa veljeilleitä puolueita ja niiden johtajia kuten Joseph Darnandia, Marcel Déat’ta ja Jacques Doriot’ta. He toimivat käsikassaroina niin Vichyn hallitukselle kuin kansallissosialistisen Saksan sotavoimillekin.

Philippe Pétain ja Pierre Laval
Philippe Pétain ja Pierre Laval Kuva: Archives Nationales (France) / Rémi Champseit philippe pétain ja pierre laval

”Ranskalainen saattoi halutessaan tarttua Saksan puolesta aseisiin liittymällä vaikkapa Ranskan miliisiin, joka toimi Saksan järjestyspoliisin tukijoukkona Ranskassa. Ranskassa saattoi myös liittyä bolševismin vastaiseen legioonaan, joka perustettiin 1941. Sen kautta pääsi sotimaan itärintamalle Neuvostoliittoa vastaan.

Sodan loputtua osa Saksa-mielisistä välttyi tuomioilta: Marcel Déat pakeni Italiaan ja Jacques Doriot kuoli ennen kuin hänet ehdittiin tuomita. Moni Vichyn hallituksen jäsen joutui erityistuomioistuimeen, joka sodan jälkeen tutki juuri päättävässä asemassa olleita. Kuolemaan tuomittiin esimerkiksi Joseph Darnand ja Pierre Laval, kun taas Pétainin kuolemantuomio lievennettiin elinkautiseksi…”, sanoo Violaine Challéat-Fonck.

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri