Hyppää pääsisältöön

Kun kokit ovat jumalia

Samae Koskinen ottaa tomaatteja jääkaapista
Muusikko Samae Koskinen Samae Koskinen ottaa tomaatteja jääkaapista Kuva: Yle ruoka-suomi

Suuren suomalaisen päivälehden satunnaisesti valitun maanantain televisiosivujen ohjelmatiedoista pystyy laskemaan 29 ruoka-aiheista televisio-ohjelmaa. Siis yhtenä päivänä.

Ruoasta ei kenties koskaan ole puhuttu niin paljon kuin nyt. Painettujen lehtien ahdingosta huolimatta ruokalehdillä menee hyvin. Keittokirjojen kustannusrytmi on kiihkeä; astianpesukoneessa kypsytettyjen ruokien opaskin lienee jo jossain harkinnassa. Ruoka-bloggaajat ovat netin sankareita, ja yksi vaikutusvaltainen avocado-pitoinen verkkoresepti saattaa tyhjentää koko Suomen avocado-hyllyt useiksi päiviksi.

Kokkiohjelmissa tehdään makumatkoja sinne ja tänne. Vihaiset kokit vierailevat tuolla, iloiset kokit piipahtavat täällä. Julkisuuden henkilöt kokkaavat televisioidusti vuoron perään toisilleen milloin kenenkin keittiössä. Keittiöt ovat kilparatoja ja sotanäyttämöitä, joissa top chefit, master chefit ja top master super chefien chefit mittelevät taidoistaan ovaalihiotut kromi-molybdeeni-vanadiini-wolframseosteisesta hiiliteräksestä tehdyt veitset tanassa toisiaan jakso jaksolta ulos sohien.

Samurait taistelevat
Samurait taistelevat Kuva: Epa / LUKASZ OGRODOWCZYK samurai

Kuuluisimmat tv-kokit ovatkin kuin rock-tähtiä, ja vähintään jumalista seuraavia. Jos he sanovat että pulled pork on jo niin yesterday, tai että sokereista muscovado on out, demerara in, niin sitten asia on niin, seurakunta olkoon mukisematta.

Eikä siinä mitään. Hyvin käydyn kokkisodan katsominen viihdyttää ja rentouttaa, vaikka kokkien virtuoosimaiset suoritukset eivät aina kotikeittiötoiminnaksi asti taivukaan.

Eivät kokkiohjelmat tietenkään vain meidän aikojemme ilmiö ole. Käpylehmien ja mustavalkoisuuden viattomina aikoina Vanamo ja Kolmonen näyttivät kädestä pitäen kuinka kaali raastetaan oikeaoppisesti, ja K-kaupan Väiski lihatiskinsä takaa piti yllä virolaisten suomenkielen taitoa.

Ruoka-Suomen bonus-raita vilauttaa muutamia herkkiä ja hellyttäviä tuokioita historian hämäristä. Niihin voi suhtautua vaikka historiallis-perspektiivillisenä oppituntina. Silloin tv-kokit olivat tavallisia kuolevaisia, ja maassa oli kaikki omalla tavallaan hyvin. Ja jos vaikka työttömyysprosentti ylitti neljän, Kekkonen pisti ministerit ruotuun ja julisti hätätilahallituksen.

Kun näitä vanhoja patakakkosten aikoja vertaa nykykeittiöiden tuimaan menoon, mieleen saattaa muistua mitä on sanottu Rooman valtakunnan viimeisistä ajoista: ”Silloin kun kulttuuri alkaa juhlia kokkejaan sankareina, niin se on lähellä loppuaan.”

Jos lukijan mieleen tulee nyt ajatus, että muinaisella Roomalla ja 2010-luvun hyvinvointi-Suomella olisi jotain yhteistä, tämä on vain lukijan tulkinta.

Yle Areena: Ruoka-Suomi:

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri