Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Outi Merisalon elämästä

Outi Merisalon kuusi kuvaa.
Professori Outi Merisalon elämä on aina liikkunut Euroopan kulttuurikaupungeissa. Kuvakollaasi: Sami Rouhiainen. Outi Merisalon kuusi kuvaa. Kuva: Yle / valokuvat: Outi Merisalo outi merisalo

Professori oli jo pikkutyttönä harras kirjojen, historian ja elokuvien ystävä. Lapsuutensa hän vietti Itä-Helsingissä. Perheeseen kuuluivat äiti Kaija, isä Paavo, mummi Aino ja paria vuotta Outia nuorempi pikkuveli Matti. Koko perhettä yhdistivät kirjat, historia ja elokuvat, joista nuorelle Outille jäi koko elämää siivittävä intohimo ja työn kohde.

Historia, magistra vitae - historia on elämän opettaja

- Kävin erinomaisen Vuosaaren yhteiskoulun, jossa silloin sai opiskella kaikkea, vaikkapa kieliä pitkään ja perusteellisesti. Vielä eivät yhteiskunnan säästöt olleet iskeneet kielivalintoihin. Koulun käyminen 1970-luvulla oli luksusta, sanoo Outi Merisalo.

Harva opiskelija tietää, mille tielle yliopistosta lähtee, mutta Outi Merisalo löysi rakkaimmat kiinnostuksensa kohteet jo kouluaikana: antiikki, keskiaika, kielet ja historia. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa romaanista filologiaa, latinan kieltä ja Rooman kirjallisuutta, Kreikan kieltä ja kirjallisuutta, sekä englantilaista filologiaa. Opinnot alkoivat vuonna 1977.

Pitkä sukellus keskiaikaan ja renessanssiin

Gradun ja väitöskirjan Outi Merisalo teki Ranskassa Poitiers’ssa aiheenaan ”Kaksisijan taivutuksen kehitys 1200-luvun poitoulaisissa kansankielisissä asiakirjoissa". Väitöskirja käsitteli samaa aineistoa, mutta laajemmin: kirjurien käsialat, heidän käyttämänsä kirjoitusasut ja asiakirjojen materiaaliset piirteet antoivat lisää tietoa Ranskan kielioloista 1200-luvulla. Tutkimus valmistui v. 1988.

Vuosina 1987 - 1991 seurasi intensiivinen tutkimusvaihe italialaisen renessanssin parissa. Italialainen humanisti Poggio Bracciolini (1380 - 1459) oli Outi Merisalon suuri innoittaja. Vanhat käsikirjoitukset ja kirjahistoria olivat koukuttaneet nuoren tutkijan lopullisesti.

Professuuri keskelle Järvi-Suomea

Romaanisen filologian professuurin Outi Merisalo sai Jyväskylän yliopistosta v. 1994 ja toimii samassa tehtävässä kielten laitoksella edelleen. Hän on ilmeisen tyytyväinen työhönsä ja laitoksensa saavutuksiin, meneillään oleviin projekteihin ja nautittavan kansainväliseen ilmapiiriin. Työ vie tutkijan suoraan lähteille, huippukirjastoihin ja seminaareihin välillä pitkiksikin ajoiksi. Hän tapaa kollegoita ja opiskelijoita kaikkialta maailmasta ja selvittää heidän kanssaan arvoituksia, jotka koskevat ihmisen historiaa kirjoittamisen kautta - kirjahistoriaa. Työhön liittyy syvällinen kielitaito ja sitä kautta rakkaus eri kulttuureihin ja niiden kauneimpiin hedelmiin - musiikkiin, teatteriin, kirjallisuuteen, elokuvaan ja kuvataiteisiin.
Tämä professori on saanut elämänlahjakseen työn, josta nauttii koko sydämestään ja jossa saa kukoistaa ja säteillä tietoenergiaa uusiin nuoriin tutkijoihin kaikkialta maailmasta. Tieto siirtyy aidon innostuksen siivittämän, huipputason tutkimuksen kautta.

Luennoitsijana Merisalo tunnetaan palavana verbaalikkona, joko nappaa yleisön otteeseensa välittömästi - tarvittaessa hyvin monella eri kielellä. Hänellä on paljon kadehdittu pedagogin ja suvereenin puhujan karisma, josta moni voi vain unelmoida. Merisalon mainioita luentosarjoja on paljon, mutta yksi legendaarisimmista on elokuvan historia, jossa hän vie opiskelijat elokuvan alkulähteille, näyttää kadonnutta Berliinia ja muita muistoja Euroopasta, jotka ovat tallentuneet filmille, mutta katukuvasta ja interiööreistä jo kauan sitten kadonneet.

Vanhaa käsikirjoitusta voi hypistellä reilusti

Jokainen käsikirjoitus on uniikki ja sitä tulee tarkastella kaikilta mahdollisilta kannoilta. Keski- ja renessanssiaikaiset käsikirjoitukset ovat tukevaa tekoa ja niitä uskaltaa kosketella reippaasti. Sidoksessa on vahvat puuplankit. Papyrusta käytettiin antiikin aikana 300-400 -luvuille jKr. saakka. Pergamentti tuli käyttöön ajanlaskumme alun tienoilla, ensin vaatimattomiin kohteisiin, esim. muistikirjoihin.

On huikea tunne tunnistaa jonkun muinaisuuden henkilön käsiala ja päästä näin kosketuksiin suoraan alkuperäisen kirjailijan kanssa, joka on käsin tuon tekstin kirjoittanut.
Vähitellen pergamentti syrjäyttää papyruksen kokonaan kirjamateriaalina. Pergamentille kirjoitettu muste sisältää usein metalleja, rautaa, pikeä tai nokea. Papyrukseen ei musteessa metallia tarvittu.

Suosikkipaikkoja Firenzessä

Upea Firenze on Outi Merisalon sydämessä hyvin lämpimällä sijalla: Maiseman takia kannattaa lähteä hiukan Firenzen ulkopuolelle bussilla 7, kohteeseen nimeltä Fiesole, jossa voi käydä Firenzen puoleisella rinteellä ihanassa hotelli Villa Auroran ravintolassa, josta saa loistavaa ruokaa. Sieltä voi estottomasti ihailla Brunelleschin kupolia ja mahtavaa maisemaa Firenzen yllä.

Firenzen kirjastot, levykaupat ja kirjakaupat ovat must, ja totta kai Piazza della Repubblica -aukiolla sijaitseva Gillin kahvila, aivan Firenzen keskustassa, jossa hyvin lähellä kohoaa kaikkien kävijöiden must - Palazzo Vecchio eli Firenzen kaupungintalo.
Toukokuinen Maggio musicale on kaupungin ihastuttavimpia musiikkitapahtumia.

Pelkkä englanti ei kielitaitona riitä!

Professori Merisalo suorastaan jyrähtää, kun lähdetään analysoimaan Suomen vieraiden kielten nykytilannetta. Englanti on arvokas kieli, joka on osattava, mutta se ei meille riitä. Vieraiden kielten opiskeluun pitäisi Suomessa jälleen panostaa. On käsittämätöntä, että vaikkapa vanhoja kieliä saatetaan tutkia yliopistotasolla englanninkielisten käännösten kautta. Varsin arveluttavaa on, jos ihminen (tutkija) ei kykene tutkimaan lähteitään alkukielellä!

Ei tarvitse olla tutkija voidakseen lukea kirjoja, lehtiä tai blogeja vieraalla kielellä. Kannattaa rohkeasti hyödyntää kaikkea kielitaitoaan heti, vaikkapa vain pieninä annoksina kerrallaan, sitä kautta se karttuu - yllättävän nopeasti. Ranskalaisilla on meille tuttu sanonta: l'appétit vient en mangeant (ruokahalu kasvaa syödessä).

Kommentit
  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.