Hyppää pääsisältöön

Roller derby vaatii pelisilmää ja voimaa

Helsinki Roller Derbyn All-Stars eli ykkösnyrkki A-tiimi.
Helsinki Roller Derbyn All-Stars eli ykkösnyrkki A-tiimi. Kuva: Marko Niemelä helsinki roller derby ry

Naisten täyskontaktilaji roller derbystä ei puutu vauhtia. Nelipyöräisillä rullaluistimilla pelattavaa joukkuelajia alettiin pelata Suomessa kuusi vuotta sitten ja taso on jo kova. Esimerkiksi Helsinki Roller Derbyn (HRD) A-joukkue All Stars haastaa kovia, pitkäikäisiä amerikkalaisia joukkueita.

Viime vuosien aikana Suomeen on perustettu roller derby -seuroja tiheään tahtiin ja niitä on jo parisenkymmentä. Roller derbyn suosio perustuu muun muassa lajin fyysisyyteen ja nopeaan tempoon.

Roller derbyssä molemmilla joukkueilla on kentällä viisi pelaajaa, joista yksi on pisteidentekijä eli jammeri. Loput neljä ovat niin kutsuttuja blokkereita, jotka yrittävät estää vastapuolen jammeria pääsemästä läpi ja auttavat omaa pisteiden teossa. Pisteitä ropisee aina kun jammeri ohittaa vastustajan pelaajan sääntöjä noudattaen.

”Roller derby on haastavaa, oppiminen ei lopu koskaan. Pelissä pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa. Hyvää aivojumppaa samaan aikaan kuin äärimmäisen fyysistä,” sanoo lajia kuusi vuotta harrastanut Eeva Partanen.

Oppiminen on kuitenkin jo sen verran pitkällä All Stars -joukkueella, että he kurkottelevat pääsyä ykkösdivariin amerikkalaisten joukkueiden sekaan. Tuohon kovaan seuraan yltää tällä hetkellä Euroopassa ainoastaan Lontoo.

Mia Savolainen on jammeri eli pisteidentekijä Helsinki Roller Derbyn A-tiimissä.
Tähtihattuinen Mia Savolainen on Suomen parhaita jammereita eli pisteidentekijöitä. Nopean ja voimakkaan Mian tyyli on hyvin aggressiivinen ja tuottaa usein tulosta. Mia Savolainen on jammeri eli pisteidentekijä Helsinki Roller Derbyn A-tiimissä. Kuva: Marko Niemelä pisteidentekijä
Helsinki Roller Derbyn blokkerit estävät yhdessä Tukholman jammeria.
Kentällä olevat neljä blokkeria pitävät aina yhtä. Roller derbyssä sooloilijat eivät pärjää. Yhdessä pelissä on kaksi 30 minuutin jaksoa ja yksi erä eli jami kestää aina korkeintaan kaksi minuuttia kerrallaan. Helsinki Roller Derbyn blokkerit estävät yhdessä Tukholman jammeria. Kuva: Marko Niemelä blokkeri
Helsinki Roller Derbyn pelaajat halaavat ja suunnittelevat pelikuvioita.
Blokkerit punovat juonia vastustajan päänmenoksi. Joukkuekaverit muodostuvat hyvin läheisiksi ja yhteishenki lajissa on poikkeuksellisen hyvä. Monet löytävät harrastuksen parista ystäviä ja ikään kuin uuden perheen. Helsinki Roller Derbyn pelaajat halaavat ja suunnittelevat pelikuvioita. Kuva: Marko Niemelä joukkueurheilu
Blokkeri Janica Saxelin yrittää estää Tukholman jammeria.
Janica Saxelin eli Only blokkaa Tukholman joukkueen jammeria. Saxelin määrittelee itsensä puoliammattilaiseksi, sillä hän laittaa lähestulkoon kaiken vapaa-aikansa treenaamiseen ja rahansa pelimatkoihin Blokkeri Janica Saxelin yrittää estää Tukholman jammeria. Kuva: Marko Niemelä blokkeri
Helsinki Roller Derby-fani Johannes Kellomäki juhlii Suomen mestaruutta.
Johannes Kellomäki juhli vuonna 2014 Helsinki Roller Derby All Starsin Suomen mestaruutta. Kellomäen kannustushuudot eivät jää varmasti keltään kuulematta HRD:n peleissä. Hän on vannoutunut derby-fani ja kehuu lajia nopeatempoiseksi ja äärimmäisen kovaksi väännöksi. Helsinki Roller Derby-fani Johannes Kellomäki juhlii Suomen mestaruutta. Kuva: Marko Niemelä helsinki roller derby ry
Helsinki Roller Derby Ry:n A-tiimin yhteiskuva.
Helsinki Roller Derbyn A-joukkue matkustaa toukokuun alussa Amerikkaan ja pelaa siellä useamman pelin. Onnea matkaan! Helsinki Roller Derby Ry:n A-tiimin yhteiskuva. Kuva: Marko Niemelä a-tiimi

Kuuntele Reetta Arvilan vierailu HRD:n A-joukkueen treeneissä ja pelissä.:

Kommentit
  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Keskustele "vanhoistapiioista"

    Onko vanhojapiikoja vielä olemassa?

    Onko yksineläminen välttämättä ihmisen oma valinta? Ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Malin Lindroth sanoo kirjassaan, että hänelle yritetään aina tarjota tätä selitystä, että "niin, nykyäänhän on ok valita yksinolo." Hänelle kyse ei ole ollut valinnasta, vaan hän on jäänyt vastoin tahtoaan yksin.

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Kun koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.