Hyppää pääsisältöön

100 tunnissa melkein poliisiksi: käsikirjoitus

Nykyään vartijat huolehtivat turvallisuudesta yhä laajemmin. Poliisin resurssit puolestaan vähenevät.

Mikä on vartijan ja poliisin ero jos yksityisten turvallisuusyhtiöiden tehtäviä lisätään? Tuleeko vartijalla olla esimerkiksi ampuma-ase?

Hannes Mäkipernaa, omistaja, Safetor:
"Vartijakin on meillä kohdannu työssään sellasia tilanteita, että on ollut kirveen kanssa murtautunut kiinteistöön ja sitten on lähtenyt vartijaa kohti."

Timo Kerttula, lainsäädäntöneuvos, sisäministeriö:
"Muistaa, että jos me puhutaan vaikka asellisesta ryöstäjistä niin kyllä meillä kaupan kassa saattaa kohdata sen aseellisen ryöstäjän."

Poliisin mahdollisuus tutkia rikoksia on vähentynyt rajusti, ja yksityiset turvallisuusyritykset ovat alkaneet selvittää jopa rikoksia.

Tero Haikara, neuvonantaja, Gothea Protection Group:
"Tän tyyppisellä laitteella pystytään seuraamaan kiinteää omaisuutta ja sen liikettä."

MOT:
"Onko se laillista esimerkiks tollasen kiinnittäminen jonkun autoon?"

Tero Haikara, neuvonantaja, Gothia Protection Group:
"Tietyin edellytyksin kyllä."

MOT-tunnus

Olemme matkalla Kauhavalle, siellä tapaamme uuden turvallisuusalan yrittäjän. Hän kertoo täyttävänsä turvallisuusvajetta. Sellainen syntyi kun sekä poliisi että puolustusvoimat muuttivat Kauhavalta pois.

100 tunnissa melkein poliisiksi

MOT:
"Tää Hannes on sulle aika tuttu paikka eiks oo?"

Hannes Mäkipernaa, omistaja, Safetor:
"Joo, kyllä täällä ollaan työskennelty."

MOT:
"Mitä sä teit?"

Hannes Mäkipernaa:
"Mä oon ollut sotilaspoliisikomppanian täällä tukikohtakomppaniassa lentosotakoulul aiemmin."

MOT:
"Pitkään?"

Hannes Mäkipernaa:
"No, alotin 2007 varusmiehenä ja saman vuoden lopus sitten töis täällä näin."
"Eli meille tää on uus. Puolustusvoimat lähti vuodenvaihteessa ja siirryttiin vuokralaiseksi entisen vartioston tiloihin eli sillain osuva paikka meille."

MOT:
"Onks pitkä askel sitten tähän turvabisnekseen?"

Hannes Mäkipernaa:
"No kyllähän se niinkun luonteeltaan poikkeaa täysin tästä yksityisestä turvallisuusalasta mitä sieltä on kokemuksia mutta niin niin kumminkin samojen asioitten ympärillä, voimankäyttö, koulutusta ja harjaantumista ammattimaiseksi voimankäyttäjäksi ja turvallisuusalan sitä etiikkaa niinsanotusti, turvallisuusalalta jäi sieltä hyvin käteen."

MOT:
"Mutta onks sulla sellanen kuva, että ihmiset ovat jotenkin turvattomia tänään enemmän kun ennen?"

Hannes Mäkipernaa:
"Kyllä, kyllä se näin on. Eli täähän loi paljon luontaista turvallisuutta pelkästään jo tämä lentosotakoulun olemassaolo Kauhavalla. Täällä kävi poliisi harjoottelemassa omaa toimintaansa ja viranomaiset pyöri niinku sotilaspoliisiajoneuvoilla ajettiin Kauhavan keskustassa vaikkei suoranaasesti valvottukaan kauhavalaisten turvallisuutta mutta se looi sellasta niinkun viranomaisten läsnäoloa täällä Kauhavalla."

MOT:
"Eli mikä luo sun mielestä tän tunteen, että ei ole turvallinen?"

Hannes Mäkipernaa:
"Se, että tapahtuu liian paljon asioita mitä jää selvittämättä."

MOT:
"Ja se on tosiasia."

Hannes Mäkipernaa:
"Kyllä."

Mika Jylhä, komisario, Pohjanmaan poliisislaitos:
"Asiat kasautuvat. Pohjanmaalla on nykytilanteessa.. Tai vuoden 2014 lopussa meillä on yli 7000 rikosasiaa. Poliisilla oli rikoksiin epäillyt mutta ei ole aikaa alkaa selvittää asioita.

MOT:
"Kuinka pitkä matka on lähimpään poliisiasemaan täältä Kauhavalta?"

Hannes Mäkipernaa:
"Lapualta löytyy paikallispoliisiasema, jonne on 20 kilometriä mutta sitten oikien kunnon poliisiasemia, missä putkat on ja päivystävä Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos, niin Seinäjoella on, noin 50 kilometriä."

MOT:
"Ja esimerkiksi liikkeet täällä on, onko ne teidän asiakkaitanne?"

Hannes Mäkipernaa, omistaja, vartija:
"Ihan 24 tuntiahan me päivystetään heidän tarpeisiin että yöaikaan se on murtohälytyspäivystystä ja päiväsaikaan sitten myymäläpäivystystä, myyjä voi meidät esimerkiks hälyttää ryöstitilanteen sattuessa niin niin paikalle."

MOT:
"Jos täällä tapahtuu jotakin keskusta-alueella niin kuinka pitkä aika kestää ennen kuin poliisi on paikalla?"

Hannes Mäkipernaa:
"Voidaan puhua yhdestä minuutista tuntiin välillä, riippuu varmasti kiireellisyysluokasta."

MOT:
"Ja teidän tapauksessa kuinka pitkä aika?"

Hannes Mäkipernaa:
"Yhdestä minuutista 15 minuuttiin."

Yksityinen turvallisuusala on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla.

Yksi syy ovat poliisin vähentyvät resurssit. Kokeneet poliisit sanovat, ettei työtä ehdi enää tehdä kunnolla.

MOT:
"Miten selviydytte tehtävistänne?"

Mats Lagerstam, ylikomisario, Raasepori:
"Mielelstäni aika huonosti nykytilanteessa. Alaspäin on menty koko ajan. Olen ollut mukana systeemissä jo yli 40 vuotta ja täällä Raaseporissa pian täydet kymmenen vuotta. Minusta tilanne ei koskaan ole oluut yhtä huono kuin nykyään."

Erilaisille turvallisuusratkaisuille on siis kasvavat yksityiset markkinat.

Harva taitaa tietää, että maailman toiseksi suurin yksityinen työnantaja on G4S. Se on turvallisuusalan monikansallinen pörssiyhtiö, jolla on yli 600 000 työntekijää,joista noin 2 000 on Suomessa.

G4S vastasi esimerkiksi Lontoon kesäolympialaisten turvallisuudesta.

Toinen turvallisuusalan jätti on Securitas. Sekin on kansainvälinen pörssiyhtiö ja yrityksellä on yli 300 000 työntekijää 54 maassa.

MOT:
"Mitä täällä tapahtuu?"

Jarmo Mikkonen, toimitusjohtaja, Securitas:
"Tämä on meidän hälytyskeskus josta valvotaan koko maan pääosin rikosilmoitinjärjestelmiä ja välitettään ne sitten ajaville yksiköille ympäri Suomenniemen."

MOT:
"Esimerkiksi minkälaisia?"

Jarmo Mikkonen, toimitusjohtaja, Securitas:
"Esimerkiksi murtohälytyksiä, ryöstöhälytyksiä ja niin edelleen. Ryöstöhälytykset välitettään myös poliisille. Se on niinkun normaali käytäntö."
"Pyritään siellä asiakasympäristössä tekemään mahdollisimman häiriötön toimintaympäristö ja luomaan turvallisuudentunnetta siellä oleville ihmisille. Se ei ole vaan tämmöstä pelkkää vartiointityötä vaan siihen liittyy myös tää palo- ja pelastutoiminnan yhdistäminen. Meil on myös vartijoita jotka on koulutettu sammutusmiehiksi."
"Yhä enemmän tekniset laitteet yhdistyvät valvontaan ja sitten tämmösiä valvonta-, hälytyskeskuksia, palvelukeskuksia, valvomohuoneita jossa hyödynnetään tämmöstä modernia teknologiaa niin tää on sitä meidän arkipäivää."

MOT:
"Painotit sanaa turvallisuudentunne. Onko se ninkun suorastaan osa tätä teidän strategiaa?"

Jarmo Mikkonen, toimitusjohtaja, Securitas:
"Tottakai. Ja meidän pitäis pykiä kaikilla järjestelyillä siihen, että ihmiset kokee olemisensa turvalliseksi on he sitten työpaikoilla, ovat he sitten paikoissa yleisöllä on vapaa pääsy saati sitten yksityisessä kotona."

Paraikaa valmistellaan uutta lakia, jonka tarkoituksena on selventää muun muassa sitä, missä kulkee poliisin ja yksityisen sektorin työn raja,
millaiset valtuudet yksityisillä tulisi olla ja millaisia tehtäviä yksityisille yhtiöille tulisi antaa.

Timo Kerttula, lainsäädäntöneuvos, sisäministeriö:
"Tässä on kysymys nimenomaan tästä yksityisen niin sanotun putkavartioinnin yksityistämisestä jossa mahdollistettais yksityisten vartioiden tilapäinen käyttö tietyin edellytyksin poliisin säilytystiloissa."

Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto:
"Kyllä mä nään siinä riskejä eli silloin kun yksityiselle palveluntuottajalle avautuu tavalla tai toisella pääsy poliisin salassapidettäviin rekistereihin."
"Eli vaikea siellä on yksityisenkin sulkea silmiään ja korviaan kun siellä on radioliikennettä, siellä on kaikenlaista tavaraa seinillä ja hyllyillä mapeissa ja rekisterit on auki koneitten kautta. Ei niitä kaikkia pysty täysin sulkemaan. Kun mietitään sitä, että tänä päivänä yksittäistä poliisimiestä ollaan heti syyllistänmässä jos hän menee omissa rekistereissä liian pitkälle omien juttujen ulkopuolelle, ihan ammatillista uteliaisuutta esimerkiksi, niin kuinka siihen samaan jakkaraan voidaan sitten istuttaa yksityisen turva-alan työntekijä ja avaamaan ne lähteet hänelle."

MOT:
"Voidaanko kuitenkin sanoa, että jonkin verran ollaan vähän siirtämässä poliisin tehtäviä, ulkoistamaan niitä?"

Timo Kerttula, lainsäädäntöneuvos, sisäministeriö:
"No nyt täs käsillä olevassa hallituksen esityksessä niin tässä on mu mielest oikeestan niinkun yksityisten turvallisuuspalveluiden osalta ensimmäistä kertaa ehdotettu, että sellasia tehtäviä jotka aikasemmin on ollut vaan poliisin tai poliisilaitosten virkamiesten hoidossa niin annettais tilapäisesti yksityiselle."

MOT:
"Tässä tullaan kuitenkin vähän niin kuin poliisin tontille jollakin tavalla; kai poliisin tehtävä on perinteisesti ollut antaa se turvallisuudentunne? Vai?"

Jarmo Mikkonen, toimitusjohtaja, Securitas:
"Kyllä, heillä on tärkeä rooli edelleen ja he tarjoaa perusturvaa, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä ja siihen liittyy monia elementtejä kuten esimerkiks omaisuudensuojaa mutta kyllä voi sanoa, että kaikilla on velvote myös suojata omaa omaisuutta ja siinä on se meidän bisnesrako. Nyt pitää muistaa, että me emme mene poliisin tontille; tämä ei ole perusturvaa vaan nää asiakkaat jotka käyttävää näitä palveluita, maksavat näistä palveluista. He on halunneet nostaa sitä perustasostaan ylemmäs sitä turvallisuutta ja sitten on rakennettu joku ratkasu jolla he uskovat saavuttavansa sen tavotteen ja me tuoteaan se palvelu."

MOT:
"Turvallisuusfirman johtaja sanoi, että poliisi hoitaa perusturvallisuuden ja me tarjotaan ekstrat. Onko se näin?"

Timo Kerttula:
"No varmaan sen yhtiön kannalta näin on jos yhtiön edustaja näin sanoo mut kyl se toisaalta mun näkemyksen mukaan on myös niin, että kun me puhutaan tästä ekstrasta ja perusturvallisuudesta niin just jossain tuolla kauppakeskuksen puolella niin nää järjestyksenvalvojat jotka lain mukaan toimii siellä poliisin apuna, niin kyl kai ne tietyllä tavalla siellä, semmosella alueella jossa ihmiset päsee kuitenkin ihan vapaasti liikkumaan niin hoitaa sen ihan sen, sen perusturvallisuudenkin aika pitkälti."

Jyri Paasonen, tutkija, turvallisuusasiantuntija:
"Kyllä jos me katotaan vaikka viikonloppuyötä Helsingissä keskustassa niin kyllähän siellä sitä yksityisen puolen toimijaa on paljon enemmän ku poliisia."
"Tää on se iso keskustelu mikä pitäis käyä, että mikä rooli sillä meijän viranomaistoiminnalla on ja mitä sitten tää yksityinen hoitaa. Täähän on tää kehitys meillä ihan selkeesti nähtävissä Suomessakin. Se mitä viranomainen ei ole hoitanut niin sitten yritykset ja eri toimijat on ostanut ne palvelut yksityiseltä."
"Jos mietitään tällasia asioita mitä voitais ulkoistaa tai yksityiset vois hoitaa niin kyllähän pitää perusasiat hoitaa kuntoon siellä, että on koulutus- ja ne toimivaltuusasiat ja se oikeusturva myös niillä henkilöillä ketkä sen toimenpiteen kohteena on."

Poliisi on valtion virkamies, jolla on kolmivuotinen koulutus.

Vartija taas selviää sadan tunnin koulutuksella.

MOT:
"Mut eiks siinä oo vaara, että yksityinen taho hoitaa turvallisuuden eikä hyvin koulutettu poliisi?"

Jyri Paasonen, tutkija, turvallisuusasiantuntija:
"No kansalaisen näkökulmasta tää tietysti aina on myös rahakysymys et jos yksityinen hoitaa esimerkiks siellä kauppakeskuksessa niin kyllähän se on ihan selvä, että se näkyy niissä kuluttajahinnoissa. Mutta taas toisaalta pitää miettiä tätä viranomaispuolta että kyllä meillä verotkin nousee koko ajan ja sitä kustannutehokkuutta vaadittais että näitä isoja ratkasuja pitäis miettiä että miten tätä asiaa pitäis lähteä viemään etiäpäin."

MOT:
"Pitäisikö vartijoille antaa enemmän valtuuksia?"

Jyri Paasonen, tutkija, turvallisuusasiantuntija:
"No tää valtuusasia on semonen joka jakaa mielipiteitä."

Hannes Mäkipernaa, omistaja, Safetor:
"Vartijakin on meillä kohdannu työssään sellasia tilanteita, että on ollut kirveen kanssa murtautunut kiinteistöön ja sitten on lähtenyt vartijaa kohti. Ja justiinsahan oli tilanne jossa poliisia kohti hyökkäs kirveellä. Poliisi joutu käyttään ampuma-asetta. Samanlainen tilanne voisin heti nähdä, että vois vartijat törmätä tähän ja menee kiinteistöön ja häntä kohdistetaan henkeä uhkaavaa vakavaa uhkaa."
"Tilantees jossa kaverilla on kirves tai jopa katkaistu haulikko esimerkiksi, niin ei siinä on vähän tympiää lähtee maustepurkin kanssa haastamaan tällasta kaveria, kyllä se ampuma-asellinen oikeushan meiltä puuttuu."

MOT:
"Pitäiskö olla?"

Hannes Mäkipernaa, vartija:
"Tietyissä tehtävissä kyllä."

Timo Kerttula, lainsäädäntöneuvos, sisäministeriö:
"Meillä voi olla sellanen tilanne, että olis ollut hyvä jos ois ollu ase tai jotain vastaavaa mut ollaanhan me tietysti toisaalta yhteiskunnassa jouduttu suorittamaan tietyy riskiarviointia ja arvioimaan myös siltä pohjalta kenen kuuluu kantaa sitä asetta et kyl mä näkisin henkilökohtasena näkemyksenäni ilman muuta että lähtökohtasesti tää aseenkantamisoikeus pitäis olla noilla virkamiehillä, viranomaistehtäviä suorittavilla. Ja vartijoilla se pitäis olla vaan poikkeuksellisesti niin kuin se nytkin, nykyisen lain mukaan on. Et täytyyhän muistaa et jos puhutaan vaik aseellisista ryöstäjistä nii kyllä meillä kaupan kassa saattaa sen kohdata sen aseellisen ryöstäjän."

Jarmo Mikkonen, toimitusjohtaja, Securitas:
"Tottakai on huolestuttavaa että häiriökäyttäytymisen määrä on lisääntynyt. Meidän asiakaskohteissa, paikoissa jjoihin yleisöllä on vapaa pääsy ja niin edelleen mutta tuskin sitä nyt niin kun ratkastaan sillä että vain voimankäyttöoikeuksia lisättäisiin."

Rikoksia tutkivat yksityiset turva-alan yritykset ovat uusi ilmiö Suomessa. Meilläkin on nyt yrityksiä, joiden palveluihin kuuluvat tiedustelu ja rikosten selvittäminen.

Poliisi tutkii rikoksia, jotta tuomioistuin voisi antaa tuomion. Mutta yksityisen sektorin tavoitteet ovat kuitenkin toiset.

Tero Haikara, neuvonantaja, Gothia Protection Group:
"Poliisihan tekee esitutkintaa ja osana esitutkintaa tekee rikostutkintaa. Me tehdään ykstyistä rikostutkintaa jossa selvitettään siis tapahtumia jotka täyttää rikoksen tunnusmerkistön mutta siellä on muitakin eroavaisuuksia esim. julkisuuslainsäädäntö. Viranomaistoimintaa koskee julkisuuslainsäädäntö jolloinka viranomaisen tekemästä rikostutkinnasta tulee julkinen jossain vaiheessa. Meidän tekemistä tutkinnoista niistä tulee hyvin harvoin julkisia."

MOT:
"Tämä on tietysti syy, miksi asiakkaat kääntyvät teidän puoleenne?"

Tero Haikara:
"No se on ehkä yks tärkeimpiä syitä."

MOT:
"Mutta jos te satte tietoa rikoksesta niin eikö teillä ole velvollisuus ilmoittaa poliisille, viranomaisille?"

Tero Haikara:
"Ei, ei me ilmoiteta eikä tarvitse ilmoittaa esimerkiks jopa törkeä kavallus, törkeä petos, luottamusaseman väärinkäytökset, velallisen epärehellisyys, talousrikokseen liittyvät nimikkeet yleensäkkään eivät ole sellasia joista meillä olis velvollisuus ilmoittaa poliisille. Meidän asiakashan omistaa sen tuloksen ja jos asiakas haluaa, että se viedään viranomaisille jotta viranomainen voi käynnistää esitutkinnan niin tottakai se viedään viranomaisille mutta se on asiakkaan päätös."

MOT:
"Kelpaavatko teidän keräämät todisteet, teidän hankkimat todisteet oikeudessa samalla tavalla kun poliisin todistuaineisto?"

Tero Haikara, neuvonantaja, Gothia Protection Group:
"Tottakai. Suomessa on oikeudella vapaus valita mitä todistuaineistoa ne katsoo tarpeelliseksi."

MOT:
"Te ootte kuitenkin yksityinen turvallisuusyhtiö, minkälainen koulutus teidän henkilökunnalla on?"

Tero Haikara:
"No, ne henkilöt jotka toimii operatiivisissa tehtävissä, mä puhuin tuossa esimerkiks henkilösuojaus jne., heillä on lakisääteinen vartijakoulutus mut et kyl meidän keskimääräinen työntekijä meidän yrityksessä omaa paljon muutakin työkokemusta ja koulutusta. Itselläni on poliisikoulutus taustalla, meillä on useampikin poliisimies sekä virassa olevia poliiseja että entisiä poliiseja, seuraava rikosylikonstaapeli on liittymässä joukkoomme muutaman viikon päästä ja jolla on sitten kattava tiedustelu- ja tarkkailukokemus."

Turvallisuusyhtiöt Suomessa suorittavat nykyään sekä tiedustelua, että teknistä valvontaa.

Tero Haikara:
"Siis tietyin edellytyksin tietyissä tilanteissa voidaan teknisestikin valvoa, seurata omaisuutta. Ihmiseenhän ei voida asentaa sellasta implanttia jonka avulla sitä ihmistä voitais seurata mutta omaisuutta voidaan seurata gps-laitteilla ja tosiaan otin mukaan niinkun pyysitte, niin tietynlaisia (laitteita). Tässä on gps-paikantimen runko elikkä se piirikortti itsessään; olen liittänyt siihen kahden euron kolikon jotta saadaan mittakaavaa vähän tuosta ja tän tyyppisellä laitteella pystytään seuraamaan kiinteää omaisuutta ja sen liikettä."

MOT:
"Onko se laillista, esimerkiks tollasen kiinnittäminen jonkun autoon?"

Tero Haikara:
"Tietyin edellytyksin kyllä. Ainahan näissä täytyy ennen kuin mitään toimenpiteitä ruvetaan päättämän, niin tehdään intressivertailua sekä tottakai juridista vertailua siitä mitä voidaan missäkin yksittäisessä tilanteessa tehdä. Mutta jotta ei mennä ihan syvälliseen juridiseen keskusteluun tässä niin kyllä lähtökohtaisesti yleensä on."
"Otin mukaani, näähän on televisiosta hyvinkin tuttuja laitteita, nappikameroita joita laitetaan siis paitaan sisälle jolloinka saadaan kohdehenkilöstä kuvaa. Meillähän saa Suomessa kuvata niitä keskusteluja joissa olet itse mukana, lisäksi yleisellä paikalla saa kuvata henkilöitä ihan vapaasti Suomessa."

Mika Jylhä, komisario, Pohjanmaan polisilaitos:
"Yksityishenkilö ei saa tutkia rikoksia. Se on lain mukaan poliisin tehtävä. Omaa tapaustaan voi kuitenkin valmistella etukäteen. Voi ketätä aineistoja ja ehkä jopa todisteitakin. Asiansa voi sitten esittää poliisille."

MOT:
"Eräänlaista rikostutkintaa siis?"

Mika Jylhä:
"Tavallaan, esitukinnan esivaihe."

MOT:
"Teidän liikentoiminta on kasvussa. Onko tämä suora seuraus poliisien resurssien pienenemisestä?"

Tero Haikara:
"En usko että se on suoraa seurausta mutta totta kai sillä on, korreloi. Poliisien resurssit pienenee ja poliisitutkijoilla on keskimäärin 50-100 juttua avoinna pöydällä yhtä aikaa. Meidän tutkijat voi keskittyä, tarvittaessa voidaan jopa keskittää useampi tukija yhtä aikaa yhteen juttuun."

Mika Jylhä, komisario, Pohjanmaan poliisilaitos:
"Asiassa on kyllä periaatteellisia ongelmia. Se, jolla on varaa käyttää tällaisia palveluita, voisi olla oikeudessa vastapuolta paremmassa asemassa, sillä usenhan jutuissa on myös vastapuoli. Se, jolla on varaa näihin palveluihin, voisi olla paremmassa asemassa. Mutta kun asia tulee poliisin pöydälle, poliisi tavallaan takaa sen, että osapuolet saavat saman kohtelun. Myös koko syyttämisprosessi ja oikeusmenettely takaavat, että osapuolilla on oikeudessa yhtäläiset mahdollisuudet. Asia on siis ilman muuta pulmallinen mutta Suomessa rikosprosessi on nykyään sellainen, että viranomaiset voivat tasoittaa epätasa-arvoisuutta."

Yrjä Suhonen, puheenjohtaja, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto:
"Enkä mä usko, että se loppupeleissä säästää tämän yhteiskunnan varoja. En mä oo kuullut, että yksittäinen turva-ala tekee mitään ilmaseksi talkoilla. Se ei oo hyväntekeväisyystoimintaa vaan se on rakaa bisnestä. Ja aika montaa kertaa tää turva-ala on maan rajojen ulkopuolelta omistettua. Se ei ole pelkästään kotimaista tuotetta."

MOT:
"Poliisin resurssit vähenevät, ja yksityinen turva-ala kasvaa. rahalla voi siis ostaa yhä enemmän turvallisuutta?"

Mika Jylhä:
"Niinkin voisi sanoa. Se on osa tätä vapaata turvallisuusalaa. Voi ostaa lisäturvaa, kun käyttä ykstyisen sekstorin palveluita."

MOT:
"Onko turvallisuus tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin ostopalvelu?"

Mika Jylhä:
"Turvallisuus ja turva on tapana erottaa. Turvallisuu on enemmän tunne. Turvaa voi ostaa mutta ei ehkä turvallisuutta."

Tero Haikara, neuvonantaja, Gothea Protection Group:
"Voi olla niin epäselvä tilanne, että poliisilla ei ole perusteita esitutkinnan käynnistämiseen ja tarvitaan joku taho joka tulee paikalle ja määrittelee sen tapahtuman riittävän selkeästi, jotta voidaan käynnistää esitutkinta. Elíkkä tän tyyppisissä epäselvissä tapauksissa niin monesti otetaan meihin yhteyttä ja tietysti yhtenä osana nämä yritykset jotka eivät halua julkisuutta asioilleen."

Mika Jylhä, komisario, Pohjanmaan poliisilaitos:
"Asia on myös poliittinen kysymys. On poliittinen kannanotto paljonko verovaroja panostetaan siihen, että poliisi tarjoaa yleistä turvaa ja turvallisuutta, ja paljonko annamme tilaa alan ostopalveluille. Se on poliittinen kysymys mitä suurimmissa määrin. Verovaroin pyöritettävä poliisitoimi ei ole suinkaan halpaa. "

MOT:
"Turvabisnes kasvaa kasvamistaan. Eikö Suomi ole turvallinen maa, miks se kasvaa?"

Jyri Paasonen, tutkija, turvallisuusasiantuntija:
"Rikollisuutta aina tietty määrä on ja sit tää tekniikan kehitys yhtenä on ollut sellanen että entistä enemmän myös kotitaloudet on ottanut ja loma-asuntoihin ja muihin näitä halytysjärjestelmiä."

MOT:
"Mutta mitä me pelätään?"

Jyri Paasonen:
"No se on hyvä kysymys se. No tietty mä aina myös sitä itte kritisoinu että näitä turvallisuuspalveluita kun ostetaan et kui tehokkaita ne on et kyllä niitä mittareita pitäis myös kehittää että mistä myö maksetaan ja mikä se hyöty niistä palveluista on."

MOT:
"Mut onks se niin, että markkinointi on niin tehokasta, että sitten ihmiset vaan ostaa turhia palveluja?"

Jyri Paasonen:
"No en sanois, että välttämättä turhia mutta kyllähän se näin on, että alalla on monenlaisia toimijoita ja kyllä varsinkin tässä turvasuojauspuolella varsinkin on sitä, että näitä yhen miehen yrityksiä mitkä kiertelee tuolla kerrostaloissa niin saattaa vähän sillä pelollakin myyä, myyä näitä pieniä järjestelmiä ja ovisilmiä ja muita."

MOT:
"Mutta onks rikollisuus kasvanut niin paljon kun tää bisnes on kehittynyt?"

Jyri Paasonen:
"Ei ne ihan yks yhteen kyllä mee ne kehitykset. Et jos me meijänkin rikostilastoja katotaan niin kyllä me monessa ollaan menty niinku tilastoissa alaspäin."

MOT:
"Onks sitten kehitetty tällanen pelon kierre, vähän turhaan?"

Jyri Paasonen, tutkija, turvallisuusasiantuntija:
"No en mie usko. Sanotaanko sillä lailla että varsinkin niinkö elinkeinoelämä niin nää turvallisuusasiat on tullut entistä olennaisempana osana, entistä enemmän halutaan panostaa niihin vähän samalla lailla kun laatuasioihin on panostettu jo pitkää niin halutaan, että se riskienhallintaprosessi on kunnossa että tietysti yhtenä osana on nää turvallisuuspalvelut että se on vähän sama asia ko ostetaan, ulkoistetaan palveluita, siivousta, kiinteistönhoitoo. Nyt sitte näitä turvallisuuspalveluita ostetaan enstistä enemmän ja halutaan keskittyy siihen organisaation ydintoimintaan."

Hannes Mäkipernaa, omistaja, Safetor:
"Vartiointipalvelu on niin kuin vakuutus. Sen ottaa ne, jotka haluaa niin kun toiminnalleen lisäturvaa ja haluaa varjella sitä omaa bisnestään tai sitten kotitalouttaan lisäturvalla."

MOT:
"Ulkomaillahan puhutaan aika paljon, että pelko myy. Myykö se jo Suomessakin?"

Timo Kerttula, lainsäädäntöneuvos, sisäministeriö:
"Mä en osaa sanoo. Sitä pitäis kysyä näiltä turvallisuusalan yrityksiltä. Mä toivon, että turvallisuutta ei myytäis pelolla."