Hyppää pääsisältöön

Jos sä Jaska syöt liikaa makkaraa, sä kuolet

Isovatsainen poika akupunktiohoidossa
Isovatsainen poika akupunktiohoidossa Kuva: Epa / DIEGO AZUBEL lihavuus

Joskus kauan kauan sitten kaukaisessa Suomessa syötiin sitä mitä oli saatavilla. Kulloisenkin dieetin määritteli joko pyyntionni tai halla. Elämä ja nälkä kulkivat käsi kädessä. Kunnes kansakunta vaurastui ja iski multaiset kyntensä voihin, läskiin, makeaan, kermaan ja kampaviineriin.

Ja katso, silloin taivaalta laskeutui valtiovallan, viranomaisten ja auktoriteettien suuri yhteinen syyttävä sormi, joka jyrähti: Jos sinä Jaska syöt näin paljon suolaa, niin sinä kuolet. Jos sinä syöt tuommoisen makkaran, niin kuolet. Jos voileipäsi on leipävoi, kuolet. Jos teet näin, tai noin, niin taas kuolet joka tapauksessa. Siis näin sinun on syöminen, tai muuten sinä kuolet, Jaska.

Oi Pyhä Lanttu, armahda meitä ja anna naattiesi valon langeta vatsapoimuihimme.

Ja niin kansa peljästyi ja ymmärsi, että Suomi ei jaksa nostaa itseään kukoistukseen, jos elopaino on enemmän kuin jalat jaksavat kantaa, ja sydämen kammioissa on ahtaampaa kuin Stockmannin Hulluilla Päivillä.

Nyt älkää ymmärtäkö väärin. Ei kukaan tietenkään väitä, että kilo pekonia päivässä on oikotie onnelliseen elämään, vaurauteen ja menestykseen. Pohjois-Karjala –projekti, terveysvalistus ynnä muu sormenheristely ovat varmaan olleet paikallaan, kenties jopa kuolintilastojen keventäjinä. Mutta joskus ihmetyttää, kuinka juuri tämä kansakunta elää huono-omatuntoistumisen ja syyllisyydentunnon valioliigan kärkisijoilla: Oi Pyhä Lanttu, armahda meitä ja anna naattiesi valon langeta vatsapoimuihimme.

Asterixin kylässä tarinat loppuvat aina siihen, että koko kylä syö ihan sikana villikarjua poikineen. Eikä tämä ihan hirveän paljon ole Asterixin ajoista muuttunut, ja siitä huolimatta ranskalaiset eivät ole toistaiseksi kuolleet sukupuuttoon tai muuhun ähkyyn.

Ruokauskontoja jokaiseen makuun

Nyt viranomaisvarjelun tilalla ovat erilaiset dieetit, ismit, opit, ruokauskonnot ja -lahkot ja niiden ylipapit. Hämmästyttävää on se, millä vauhdilla ne keskuuteemme laskeutuvat. Ja usein myös poistuvat. Joku, mielellään jossain isossa ulkomaalaisessa maassa, keksii että syömällä vain kilon hattaraa viikossa laihtuu aivan varmasti. Sitten lehdet kirjoittavat siitä hattara-artikkeleita, ja pian perään julkaistaan kasa kirjoja kuten ”Uunihattaraa nopeasti”, ”Hattaravartaat kahdella kepillä” tai ”Kuinka valmistan nopeasti ja kätevästi raakahattaraa.”

Osan tarkoitus on ihan puhtaasti tuottaa litteää vatsaa ja tiukempaa peppua

Tässä esimerkinomaisesti muutama vuosien varrelta: Atkinsin dieetti, Best Life –dieetti, Cambridge-dieetti, Dean Ornish -dieetti, GI-dieetti, Gluteeniton ruokavalio, Hiivaton dieetti, Kolmen tunnin dieetti, L.A. Shape -dieetti, Lantio-reisidieetti, Mehudieetti, New York -dieetti, Pritikinin dieetti, Scarsdale-dieetti, Scentsational-tuoksudieetti, Slim-FastSouth Beach -dieetti, Supermarket-dieetti, Uusi Beverly Hills -dieetti, Uusi kaalikeittodieetti, Välimeren ruokavalio, Vatsalihakset esiin -dieetti, Victoria Principalin bikinidieetti, Yksi Muutos -dieetti, Zone-dieetti, 5:2 ja Karppaus.

Lapsi kävelee Mammutin edessä; POLAND DREAM PARK
Lapsi kävelee Mammutin edessä; POLAND DREAM PARK Kuva: Epa / ANDRZEJ GRYGIEL unelmapuisto

Osa näistä tähtää (kulloinkin vallitsevan käsityksen mukaan) oikeasti terveystason nostamiseen, osan tarkoitus on ihan puhtaasti tuottaa litteää vatsaa ja tiukempaa peppua. Joissain näistä on toki myös pointtinsa. Oikein käytettyinä ja suhtautuen. Paleodieetiksi kutsuttu ruokavalio esimerkiksi perustuu siihen ajatukseen, että koska ihmisen suolisto ei ole noin 10 000 vuoden aikana vielä ehtinyt sopeutua viljatuotteisiin tai sokeriin, olisi syytä syödä vain samaa kuin esi-isämme: vihanneksia, marjoja, kalaa, lihaa, hedelmiä ja sieniä. Ja jälleen, Uskoo sitten ken jälleen uskoo.

Merkillepantavaa tässä kaikessa on, että käsitykset ja näkemykset vaihtelevat siitä, kuka ja mikä kulloinkin on pahis tai hyvis. Esimerkiksi 1950-luvulta lähtien Suomessa on käyty niin sanottua rasvasotaa. Tässä lyhyesti taistelukuvaus poteroiden, juoksuhautojen ja suurten ja pienten offensiivien näkökulmasta, kertojana rivisotilas voi.

Voin traaginen tarina

”Minä, voi, ilmestyin suomalaiseen ruokakulttuuriin varsinaisesti ehkä vasta 1900-luvun alussa, koska sitä ennen nyt vain ei ollut riittävästi lehmiä. No, ensin kun minä sitten muutuin maidosta voiksi, en minä maalaisten pöytään päässyt. Koska minusta sai rahaa, minut vietiin torille. Jossain vaiheessa koko Pietarin kaupungin voihuolto perustui suomalaiseen voihin.

Vanha nainen
Vanha nainen Kuva: Museovirasto kirnuaminen

Omassa tuvassa minua säännösteltiin, jopa niin, että omalle väelle tarkoitettuun voihin pistettiin niin paljon suolaa että sitä ei edes tehnyt meili ottaa paljon. Vieraita varten oli sitten hieman vähäsuolaisempaa, mutta sitä oli tarjolla vain paremmissa tilaisuuksissa. 1930-luvulla sitten kun Suomi vaurastui minusta riitti yhä suuremmalle määrälle ihmisiä. Mutta sitten tuli sota ja säännöstely, ja taas katosin pöydistä melkein kymmeneksi vuodeksi.

Ihana ja toiveikas 1950-luku toi minut takaisin, ja vielä 1960-luvulla tuotin iloa pöydissä. Mutta sitten tuli vakavailmeisiä miehiä jotka sanoivat, että jos voita syötte, verisuonenne tukkeutuvat, se on vaarallista ja tulee sydänkohtaus ja hulluus ja ties mitä. Ja taas minut pistettiin komeron perille piiloon.

Molemmat osapuolet pysyvät tiukasti kirnuissaan

Sitten tuli sellainen, jota kutsutaan karppaukseksi. Ihmiset huusivat että jippii, nyt voita leivän ja ihan kaiken päälle. Ja voipaketit välillä jopa loppuivat kauppojen hyllyiltä. Nyt en ole ihan varma mikä tilanteeni on. Mutta traaginen hahmo olen, sen tiedän. Ajatelkaa nyt. Ensin ei ole, sitten minulla pitää tehdä rahaa, sitten riitän hetken kaikille, sitten tulee sota joka vie kaiken, sitten palaan taas hetkeksi onnellisten ihmisten pöytiin, ja sitten vakavat miehet sanovat että olen vaarallista.

Ehkä tässä hämmentää se, että ihmiset eivät ikään kuin ole koskaan itse saaneet tehdä sitä päätöstä, että syövätkö minua vai eivät.”

Keskustelu rasvoista jatkuu yhä, sillä molemmat osapuolet pysyvät tiukasti kirnuissaan.

Tähän lopuksi esimerkki vallitsevien käsitysten vaihtelusta. Jos kahvia yritettäisiin nyt saada hyväksytyksi elintarvikkeeksi, se luultavasti kiellettäisiin myrkkynä. Kaikille kahvihampaan kolottamille kurjille kuitenkin muutama lohdun sana: mitä enemmän kahvia juot, sitä terveempänä pysyt.

Ja ihan lopuksi todettakoon, että tämä kirjoitus ei perustu kenenkään eikä yhdenkään osapuolen tieteellisiin näkemyksiin.

Kahvi kunniaan. Ja koska tämä on uutisissa julkaistu, se on totta.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.