Hyppää pääsisältöön

Levottomissa jaloissa hapen puutetta

Jalkoja heilutellaan
Jalkoja heilutellaan Kuva: Yle, Tero Kyllönen levottomat jalat

Levottomista jaloista kärsii jossain elämänvaiheessa jopa 10 prosenttia suomalaisista. Sairauden pääasiallisena oireena ovat levossa ilmenevä jalkojen liikuttamispakko sekä epämiellyttävät alaraajatuntemukset, kuten puutuminen. Oireet rauhoittuvat jalkoja liikuteltaessa. Pahimmillaan oireet ovat raskauden aikana ja munuaishäiriöstä kärsivillä potilailla. Lääkehoidolla voidaan yleensä lievittää oireita.

Nyt sairauden hoito saattaa kuitenkin muuttua, kun Tampereella tehdyssä diplomi-insinööri Aaro Salmisen tutkimuksessa todettiin levottomista jaloista kärsivillä olevan alaraajojen happipitoisuus selvästi alempi kuin terveillä kontrollihenkilöillä.

– Siinä vaiheessa, kun aloin näitä potilaita enemmän nähdä ja luin samaan aikaan kirjallisuutta, jossa puhuttiin lähinnä aivoissa olevista ongelmista, alkoi herätä ajatus, että jospa ongelma olisikin jaloissa, toteaa Aaro Salminen.

Salminen teki maaliskuussa 2015 väitöstilaisuuteen päätynyttä tutkimustaan Unesta-klinikalla Tampereella.

– Olen lukenut diplomi-insinööriksi biotekniikasta eli enemmän biologian puolelta ja olen aina ollut kiinnostunut lääketieteestä. Opiskeluaikoina päädyin kesätöihin tänne klinikalle ja sitä kautta ajauduin lääketieteen pariin.

Aaro Salminen haastattelukuvassa
Diplomi-insinööri (väit.) Aaro Salminen Aaro Salminen haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti aaro salminen

Unesta-klinikalla on tutkittu useita vuosia levottomia jalkoja. Tähän asti sairautta on yleisesti hoidettu lähinnä Parkinsonin tautiin tarkoitetuilla lääkkeillä sekä lisäravinteilla, kuten foolihapolla, E-vitamiinilla, magnesiumilla ja raudalla. Väitöskirjan antama uusi tutkimustieto saattaa muuttaa hoitokäytäntöjä.

– Ehkä tärkein muutos on, että otetaan huomioon myös, että jaloissa voi esiintyä hapen puutetta. Ja että ne hoidot mitä me kehitetään, nimenomaan korjaavat tämän hapenpuutteen. Tällöin voidaan välttää käyttämästä lääkkeitä, jotka eivät korjaa hapen puutetta, estävät ainoastaan sen hapen puutteen aiheuttaman signaalin aivoille. Nimittäin jos me ei korjata hapen puutetta, voi seurata esimerkiksi periferistä neuropatiaa, mikä tarkoittaa, että jalkojen hermot alkavat kärsiä siitä hapen puutteesta. Ja silloin syntyy uusia seurannaisoireita, jotka hankaloittavat tämän hoitoa ja hankaloittavat myös elämää, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Olli Polo Unesta-klinikalta.

Rankka sairaus

Toijalalainen osa-aikaeläkeläinen ja yrittäjä Mauri Elo on kärsinyt vuosikausia levottomista jaloista. Aluksi oireita hoidettiin pääosin unettomuutena. Vasta 2000-luvun alussa Elolle alettiin puhua levottomista jaloista.

– 60–70-luvun vaihteessa oli pitkiä unettomia kausia. Meni vuorokausikaupalla ilman unta,valvoin jopa lähes kaksi viikkoa yhteen soittoon. Sydän rupesi lyömään semmoisia sarjoja, jonka jälkeen menin lääkärin ja aloin kysellä, mistä tällainen voi johtua. Sitä hoidettiin ihan vaan unettomuutena, määrättiin unitabletteja siihen aikaan. Muuten ei koskaan puhuttu levottomista jaloista.

Mauri Elo kuuli onnekseen ”kuuhulluustutkimuksesta” ja pääsi siihen.

– Sitä kautta tulikin tieto, että minulla on levottomat jalat. Ensimmäisen kerran, sain nimityksen sille asialle. Siitä meni noin vuosi, niin tuli uudestaan kysely Unestasta, olenko halukas tulemaan ryhmään, missä tutkitaan levottomia jalkoja. Siitä se lähti purkautumaan.

Mauri Elo haastattelukuvassa.
Mauri Elo ehti kärsiä levottomista jaloista jo kauan ennen diagnoosia. Mauri Elo haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti mauri elo

Mauri Elon sairaus pysyy hyvin kurissa lääkkeillä, joita hän joutuu ottamaan lähinnä vain silloin, kun unettomuus alkaa vaivata.

– Olen kyllä pyrkinyt siihen, etten ota lääkettä kovin helposti. Kun oireita tulee niin paljon, että saatan valvoa yhden ja parikin yötä, sitten on pakko ottaa lääke. Tulee tilanne, että menen sänkyyn ja nukahdan, saatan nukkua puolisen tuntia ja sen jälkeen en enää saakaan unta. Koko ajan joutuu siirtelemään jalkoja. Tabletilla pystyy katkaisemaan sen kierteen.

– Sairaus oli pahimmillaan erittäin rankkaa. Sitä eivät tajua ihmiset, jotka ajattelevat, että levottomat jalat on vain sitä, että joutuu siirtelemään jalkoja, Mauri Elo lisää.

Perinnöllinen sairaus

Levottomat jalat on periytyvä sairaus. Usein perheessä on useita, jotka kärsivät levottomista jaloista. Sairaudesta väitelleen Aaro Salmisenkin perhepiirissä on kärsitty levottomista jaloista. Nyt hän on siirtynyt tutkimaan sairauden genetiikkaa.

– Levottomat jalat oireyhtymä on vahvasti perinnöllinen sairaus ja siitä on jo useita tällaisia geenejä löydetty, Salminen kertoo.

Erikoislääkäri Olli Polon mukaan levottomien jalkojen diagnostiikassa käytetään pääosin neljää kriteeriä.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Olli Polo.
Keuhkosairauksien erikoislääkäri Olli Polo. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Olli Polo. Kuva: Yle, Akuutti olli polo

– Keskeisin asia on, että jaloissa on epämiellyttäviä tuntemuksia, joissa on tämä liikuttamispakko. Toinen asia on, että oireet pahenevat levossa ja sitten taas liikunta lievittää tai jopa poistaa oireet kokonaan. Sitten on vuorokausirytmi eli oireita esiintyy enemmän iltaisin ja öisin. Jos jalat ovat aamulle herätessä levottomat, silloin on mahdollisesti kyse jostain muusta kuin tästä sairaudesta. Ja tietysti sitten on kaikki muut mahdolliset selittävät neurologiset sairaudet poissuljettu. Joskus ajatellaan, että levottomat jalat -oire näkyy unirekisteröinnissä, mutta näin ei ole. Unirekisteröinnissä nähdään perinnöllisiä jalkojen liikkeitä ja niitä voi esiintyä sekä levottomat jalat -potilaalla, mutta myös ilman tätä oiretta. Joten unirekisteröinnin perusteella ei voida diagnoosia tehdä, vaan se edellyttää ennalta tehtyä haastattelua ja näiden kriteerien täyttymistä, selvittää Polo.

Asiantuntijat:
AARO SALMINEN, diplomi-insinööri (väit.)
OLLI POLO, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Toimittaja: LASSE TUORILA

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila ja Mikko Penttilä valmistavat kipuvoidetta perusvoiteesta ja chilijauheesta.
Risto Laitila ja Mikko Penttilä valmistavat kipuvoidetta perusvoiteesta ja chilijauheesta. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Aivoinfarktin hoitoon käytettävä stent-retriever eli trombinpoistoväline.
Aivoinfarktin hoitoon käytettävä stent-retriever eli trombinpoistoväline. Kuva: Yle, Akuutti trombektomia
Röntgenkuva
Röntgenkuva Kuva: Yle, Akuutti röntgenkuva
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan.
Anne Matoniemi katsoo suoraan kameraan. Kuva: Mira Pelo / Yle Akuutti
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa.
Nicolas Kluger, Lauri Vuorinen ja Visa Viljamaa studiokuvassa. Kuva: Tero Kyllönen / Yle tatuointi,Akuutti,visa viljamaa
nainen katsoo kun tatuoija tatuoi hänen käsivarttaan
nainen katsoo kun tatuoija tatuoi hänen käsivarttaan Kuva: Shutterstock Akuutti
Kommentit
  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.

  • Tiesitkö tämän vadelmasta?

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista.

    Vadelma on yksi kuitupitoisimmista marjoista – siksi sen syöminen tekee erityisen hyvää suolistolle. Vadelman on todettu ennaltaehkäisevän monia kroonisia sairauksia ja estävän syöpäsolujen kasvua.