Hyppää pääsisältöön

Yle Asia selvitti: Lapsia pidetään erityisruokavaliolla turhaan

Lääketieteellisten erityisruokavalioiden yleisyys
Lääketieteellisten erityisruokavalioiden yleisyys Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen allergiat

Espoon kouluissa on liki neljä kertaa enemmän ilmoitettuja ruoka-allergikkoja kuin Porvoossa. Kuntien väliset erot eivät kerro lasten todellisesta terveydestä vaan koulujen ja terveydenhuollon vaihtelevista käytännöistä. Asiantuntijoiden mukaan vanhempien sanaan luotetaan liikaa, lasten ruokavaliotietoja myös päivitetään heikosti. Suurimassa osassa kuntia lapsia on enemmän erityisruokavaliolla kuin ruoka-allergioiden yleisyys antaisi olettaa. Emeritusprofessori Tari Haahtelan mukaan selitystä pitää etsiä pelon ilmapiiristä.

Ruusutorpan koulun keittiössä Espoon Leppävaarassa käy kova tohina arkiaamuna. Päivän ruokana on juustoinen broilerikeitto, mutta kokki Jyrki Kallela ahertaa jo seuraavan päivän kikherne-kasviskiusauksen parissa.

Kiirettä riittää, sillä moni koulun oppilas on erityisruokavaliolla.

- Tällä viikolla tuli taas kolme ilmoitusta lisää. Välillä tuntuu, että olisi helpompi, jos listattaisiin vältettävien ruoka-aineiden sijaan, mitä lapsi ylipäätään voi syödä, 30 vuotta alalla työskennellyt Kallela sanoo.

Espoossa 9 prosenttia peruskoulun ja lukion oppilaista on lääketieteellisestä syystä erityisruokavaliolla. Porvoossa vastaava luku on 2,3 prosenttia. Erot paljastuivat, kun Yle Asia selvitti koulujen ja päiväkotien erityisruokavalioiden yleisyyttä seitsemässä eri kaupungissa.

Kokki Jyrki Kallela valmistaa ruokaa
Kokki Jyrki Kallela valmistaa kasviskiusausta. Kokki Jyrki Kallela valmistaa ruokaa Kuva: Yle/ Jani Parkkari jyrki kallela

Tutkituista kunnissa keskimäärin 8 prosenttia päiväkotilapsista oli jollain erityisruokavaliolla. Kouluissa tavallisen valikoiman ulkopuolelta ruokaa otti noin 7 prosenttia oppilaista. Ero johtuu siitä, että suurin osa lasten ruoka-allergioista paranee kouluikään mennessä.

Dieettien määrä kasvussa

Kansallisen allergiaohjelman johtaja, emeritusprofessori Tari Haahtela pitää selvityksen tulosta valitettavana. Hänestä mitään lääketieteellistä syytä alueelliselle vaihtelulle ei ole.

- Todellisuudessa kaksi, enintään kolme prosenttia lapsista pitäisi olla erityisruokavaliolla. Luvut kertovat siitä, että erityisruokavalioita on määrätty erittäin heppoisin perustein. Jos dieettien syitä lähdettäisiin selvittämään, luvuista lähtisi hyvin kevyellä pyyhkäisyllä vähintään kolmannes pois, Haahtela arvioi.

Lasten ruoka-allergiat eivät ole professorin mukaan yleistyneet 2000-luvulla.

- Elintaso ja elämäntapa ovat pysyneet viime vuosikymmenet samana. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä allergiat yleistyivät, mutta nyt eletään taas tasaista kautta, Haahtela kertoo.

Kansallisen allergiaohjelman tavoite on puolittaa erityisruokavalioiden määrää vuoteen 2018 mennessä. Espoossa tästä ollaan kaukana. Keittiöhenkilökunta arvioi erityisruokavalioiden määrän kasvaneen viime vuosina.

- Yhä useammalla oppilaalla on jokin vältettävä ruoka-aine. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että aterioiden vaatiman suunnittelutyön määrä on selvästi kasvanut, sanoo alue-esimies Katri Montonen.

”Todistan äidin pyynnöstä”

Kaupunkien kriteerit erityisruokavalion myöntämiselle vaihtelevat. Osassa kaupungeista vaaditaan aina lääkärintodistus, osassa riittää vanhempien oma ilmoitus.

Kuopiossa lääkärintodistus halutaan vain epäselvissä tapauksissa. Mikäli lapsen ruokatottumuksissa havaitaan ristiriitaisuuksia, koulu pyytää vanhemmilta lääkärintodistuksen.

- Lapsen on ilmoitettu kärsivän maito-allergiasta, mutta jäätelö kyllä kelpaa. Tämänkaltaisissa tilanteissa lääkärintodistuksia lähdetään sitten erikseen pyytämään, Kuopiossa ruuat toimittavan Servican palvelujohtaja Sari Karttunen kertoo.

Lapsen on ilmoitettu kärsivän maito-allergiasta, mutta jäätelö kyllä kelpaa.

Kuopiossa lasten ruokavalioon liittyvät tiedot pitäisi tarkistuttaa kerran vuodessa vanhemmilta. Tämä ei kuitenkaan aina käytännössä toteudu.

- Huonoimmassa tapauksessa alakoululainen menee vuosia vanhoilla tiedoilla. Tässä on toki kehittämisen varaa, Karttunen myöntää.

Tilanne on tuttu myös Turussa.

- Lapsi voi olla allergiaruokavaliolla vaikka itse allergia on todennäköisesti jo parantunut. Erityisruokavalio jää ikään kuin turhaa päälle, arvioi ruokatoimittaja Arkean ravitsemusasiantuntija Maarit Ketola.

Turussa erityisruokavalio vaatii aina lääkärintodistuksen. Ketola ei ole vakuuttunut siitä, että käytäntö poistaa kaikki turhat erityisruokavaliot.

- Jos vanhemmat haluavat lapselleen paperin eritysruokavalioista, kyllä he yksityiseltä puolelta sellaisen aina saavat, Ketola toteaa.

Espoossa laktoosittoman vaihtoehdon saa ilman lääkärintodistusta. Muut erityisruokavaliot vaativat käynnin lääkärillä.

- Joskus lääkärintodistuksessa voi olla muotoilu ”todistan äidin pyynnöstä.” Minä en tietenkään voi kyseenalaistaa lääkärin päätöstä, ja tällä tiedolla me sitten toimimme, Montonen sanoo.

Porvoo siivosi pois turhat erityisruokavaliot

Espoon korkeat luvut eivät ole ainutlaatuisia. Porvoossa erityisruokavaliolla oli 2000-luvun alussa yli 10 prosenttia koululaisista. Tilanne johti siihen, etteivät kaupungin ruokapalvelut enää pystyneet vastaamaan kaikkiin vaatimuksiin.

Lopulta ravitsemusterapeutti Leena Metsäranta ja lääkäri Merja Aatola päättivät ottaa aikalisän.

- Tilanne oli 2000-luvun alkupuolella mennyt holtittomaksi. Päätettiin selvittää, kuka lupalappuja oikein kirjoittaa ja mihin ne oikein perustuivat. Uudeksi kriteeriksi nostettiin todettu ruoka-aineallergia, ei vanhemman epäilys allergiasta, Aatola sanoo.

Uusi linja tuotti tulosta. Muutamassa vuodessa erityisruokavaliolla olevien päiväkotilasten ja koululaisten määrä putosi 70 prosentilla.

- Tämä vaati yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen puolen terveydenhuollon kanssa. Ohjeet ja käytännöt piti selvittää jokaiselle osapuolelle ja varmistaa, että oppilaan tiedot ovat ajan tasalla, Aatola kertoo.

Tällä hetkellä päiväkotilapsista 2,5 prosenttia on erityisruokavaliolla, alakoululaisista 2,3 prosenttia. Yläkoululaisista ja lukiolaisista ei ole tietoa, sillä seurantaa ei ole pidetty tarpeellisena jatkaa.

- Meillä turhien erityisruokavalioiden ongelma on jo hoidettu lasten siirtyessä yläkouluun. Se tiedetään, että ruoka-allergiat eivät vanhenemisen myötä ainakaan lisäänny, joten reilun parin prosentin yleisyys kuvaa hyvin myös vanhempia koululaisia, ravitsemisterapeutti Leena Metsänranta kertoo.

Turhien erityisruokavalioiden kustannuksia on vaikea arvioida etukäteen. 50 000 asukkaan Porvoossa uusien linjausten on arvioitu tuoneen vuosittain noin 100 000 euron säästöt.

Alla olevassa kaaviossa näkyvät porvoolaisen koulun oppilaiden ruoka-allergiat ja laktoosi-intoleranssit ennen ja jälkeen turhien erityisruokavalioiden poistamista. Ylärivillä on numeroituna oppilaat ja sivussa heidän allergiansa. Voit vertailla kuvia liikuttamalla kuvan keskellä olevaa viivaa.

Erityisruokavaliot osoittava kaavioErityisruokavaliot osoittava kaavio
Kuva: Porvoon kaupunki

Pelon ilmapiiri vaikuttaa

Ravitsemusasiantuntijoiden keskuudessa Porvoon esimerkki on tunnettu. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan käynnissä poikkitieteellinen LILLA-tutkimus, jonka avulla pyritään karsimaan tarpeettomia välttämisruokavalioita päiväkodeista.

Tutkimushankkeessa päiväkodeille on annettu uusi kyselylomake, jossa vanhemmilta pyydetään tietoja ainoastaan voimakkaita tai hengenvaarallisista oireita aiheuttavista ruoka-aineista. Kaavake on palautettava hoitavan lääkärin allekirjoituksella.

- Aikaisemmin vanhempia on vain pyydetty rastittamaan vältettävät ruuat. Turhia välttämisruokavalioja syntyy, kun luotetaan liikaa vanhempien omaan arviointiin. Myös tietojen päivittämisessä on parannettavaa, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola sanoo.

Nykyään noin kolmannes vanhimmista epäillee jossain vaiheessa lapsella ruoka-allergiaa. Epäilys voi johtaa testeihin, jotka saattavat antavat viitteitä yliherkkyydestä.

Suositusten mukaan lopullinen diagnoosi tulisi kuitenkin tehdä altistuksen ja reaktion perusteella. Tämä prosessi voi olla raskas ja vanhemmat sattavat päättää, että lapsi yksinkertaisesti välttää jatkossa epäiltyä ruoka-ainetta.

Emeritusprofessori Haahtelan mukaan turhien erityisruokavalioiden yleistymisen taustalla on kulttuurillinen muutos.

Ruoka ei ole enää vain ruokaa ja lääketieteellistyminen myötä yhä pienempiä oireita pidetään hoitoa vaativana sairautena. Haahtelan mielestä turha pelko ruokaa ja ympäristö kohtaan on kasvanut.

Yhä pienempiä oireita pidetään hoitoa vaativana sairautena.

Kansallisen allergiaohjelman tavoite on muuttaa näitä asenteita.

- Sanon nyt ihan ensimmäiseksi, että on olemassa lapsia, jotka ovat allergisia ruoka-aineille. Osa jopa hengenvaarallisesti, mikään ei voisi olla selvempää. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että nämä lapset muodostavan pienen vähemmistön, Haahtela sanoo.

Professori yhdistää ”vältetään varmuuden vuoksi -kulttuurin” pienenevään perhekokoon.

- Niistä vähistä halutaan pitää vielä enemmän huolta ja se voi johtaa ylilyönteihin. Toki myös lääketieteellisen tiedon asema ylipäätään ja esimerkiksi tiedotusvälineiden toiminta liittyy tähän. Pitäisi tarkastella koko ketjua, Haahtela analysoi.

Allergiaruokavalioiden yleisyys yllätti espoolaiset
--

Ovatko sinä muistanut ilmoittaa lapsen parantuneesta allergiasta koululle tai päiväkotiin? Miten kouluterveydenhuollon ja vanhempien yhteistyö sujuu teidän kunnassanne? Oletko kokenut, että lapsesi oireita on vähätelty? Osallistu alla keskusteluun.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus