Hyppää pääsisältöön

Yle Asia selvitti: Lapsia pidetään erityisruokavaliolla turhaan

Lääketieteellisten erityisruokavalioiden yleisyys
Lääketieteellisten erityisruokavalioiden yleisyys Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen allergiat

Espoon kouluissa on liki neljä kertaa enemmän ilmoitettuja ruoka-allergikkoja kuin Porvoossa. Kuntien väliset erot eivät kerro lasten todellisesta terveydestä vaan koulujen ja terveydenhuollon vaihtelevista käytännöistä. Asiantuntijoiden mukaan vanhempien sanaan luotetaan liikaa, lasten ruokavaliotietoja myös päivitetään heikosti. Suurimassa osassa kuntia lapsia on enemmän erityisruokavaliolla kuin ruoka-allergioiden yleisyys antaisi olettaa. Emeritusprofessori Tari Haahtelan mukaan selitystä pitää etsiä pelon ilmapiiristä.

Ruusutorpan koulun keittiössä Espoon Leppävaarassa käy kova tohina arkiaamuna. Päivän ruokana on juustoinen broilerikeitto, mutta kokki Jyrki Kallela ahertaa jo seuraavan päivän kikherne-kasviskiusauksen parissa.

Kiirettä riittää, sillä moni koulun oppilas on erityisruokavaliolla.

- Tällä viikolla tuli taas kolme ilmoitusta lisää. Välillä tuntuu, että olisi helpompi, jos listattaisiin vältettävien ruoka-aineiden sijaan, mitä lapsi ylipäätään voi syödä, 30 vuotta alalla työskennellyt Kallela sanoo.

Espoossa 9 prosenttia peruskoulun ja lukion oppilaista on lääketieteellisestä syystä erityisruokavaliolla. Porvoossa vastaava luku on 2,3 prosenttia. Erot paljastuivat, kun Yle Asia selvitti koulujen ja päiväkotien erityisruokavalioiden yleisyyttä seitsemässä eri kaupungissa.

Kokki Jyrki Kallela valmistaa ruokaa
Kokki Jyrki Kallela valmistaa kasviskiusausta. Kokki Jyrki Kallela valmistaa ruokaa Kuva: Yle/ Jani Parkkari jyrki kallela

Tutkituista kunnissa keskimäärin 8 prosenttia päiväkotilapsista oli jollain erityisruokavaliolla. Kouluissa tavallisen valikoiman ulkopuolelta ruokaa otti noin 7 prosenttia oppilaista. Ero johtuu siitä, että suurin osa lasten ruoka-allergioista paranee kouluikään mennessä.

Dieettien määrä kasvussa

Kansallisen allergiaohjelman johtaja, emeritusprofessori Tari Haahtela pitää selvityksen tulosta valitettavana. Hänestä mitään lääketieteellistä syytä alueelliselle vaihtelulle ei ole.

- Todellisuudessa kaksi, enintään kolme prosenttia lapsista pitäisi olla erityisruokavaliolla. Luvut kertovat siitä, että erityisruokavalioita on määrätty erittäin heppoisin perustein. Jos dieettien syitä lähdettäisiin selvittämään, luvuista lähtisi hyvin kevyellä pyyhkäisyllä vähintään kolmannes pois, Haahtela arvioi.

Lasten ruoka-allergiat eivät ole professorin mukaan yleistyneet 2000-luvulla.

- Elintaso ja elämäntapa ovat pysyneet viime vuosikymmenet samana. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä allergiat yleistyivät, mutta nyt eletään taas tasaista kautta, Haahtela kertoo.

Kansallisen allergiaohjelman tavoite on puolittaa erityisruokavalioiden määrää vuoteen 2018 mennessä. Espoossa tästä ollaan kaukana. Keittiöhenkilökunta arvioi erityisruokavalioiden määrän kasvaneen viime vuosina.

- Yhä useammalla oppilaalla on jokin vältettävä ruoka-aine. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että aterioiden vaatiman suunnittelutyön määrä on selvästi kasvanut, sanoo alue-esimies Katri Montonen.

”Todistan äidin pyynnöstä”

Kaupunkien kriteerit erityisruokavalion myöntämiselle vaihtelevat. Osassa kaupungeista vaaditaan aina lääkärintodistus, osassa riittää vanhempien oma ilmoitus.

Kuopiossa lääkärintodistus halutaan vain epäselvissä tapauksissa. Mikäli lapsen ruokatottumuksissa havaitaan ristiriitaisuuksia, koulu pyytää vanhemmilta lääkärintodistuksen.

- Lapsen on ilmoitettu kärsivän maito-allergiasta, mutta jäätelö kyllä kelpaa. Tämänkaltaisissa tilanteissa lääkärintodistuksia lähdetään sitten erikseen pyytämään, Kuopiossa ruuat toimittavan Servican palvelujohtaja Sari Karttunen kertoo.

Lapsen on ilmoitettu kärsivän maito-allergiasta, mutta jäätelö kyllä kelpaa.

Kuopiossa lasten ruokavalioon liittyvät tiedot pitäisi tarkistuttaa kerran vuodessa vanhemmilta. Tämä ei kuitenkaan aina käytännössä toteudu.

- Huonoimmassa tapauksessa alakoululainen menee vuosia vanhoilla tiedoilla. Tässä on toki kehittämisen varaa, Karttunen myöntää.

Tilanne on tuttu myös Turussa.

- Lapsi voi olla allergiaruokavaliolla vaikka itse allergia on todennäköisesti jo parantunut. Erityisruokavalio jää ikään kuin turhaa päälle, arvioi ruokatoimittaja Arkean ravitsemusasiantuntija Maarit Ketola.

Turussa erityisruokavalio vaatii aina lääkärintodistuksen. Ketola ei ole vakuuttunut siitä, että käytäntö poistaa kaikki turhat erityisruokavaliot.

- Jos vanhemmat haluavat lapselleen paperin eritysruokavalioista, kyllä he yksityiseltä puolelta sellaisen aina saavat, Ketola toteaa.

Espoossa laktoosittoman vaihtoehdon saa ilman lääkärintodistusta. Muut erityisruokavaliot vaativat käynnin lääkärillä.

- Joskus lääkärintodistuksessa voi olla muotoilu ”todistan äidin pyynnöstä.” Minä en tietenkään voi kyseenalaistaa lääkärin päätöstä, ja tällä tiedolla me sitten toimimme, Montonen sanoo.

Porvoo siivosi pois turhat erityisruokavaliot

Espoon korkeat luvut eivät ole ainutlaatuisia. Porvoossa erityisruokavaliolla oli 2000-luvun alussa yli 10 prosenttia koululaisista. Tilanne johti siihen, etteivät kaupungin ruokapalvelut enää pystyneet vastaamaan kaikkiin vaatimuksiin.

Lopulta ravitsemusterapeutti Leena Metsäranta ja lääkäri Merja Aatola päättivät ottaa aikalisän.

- Tilanne oli 2000-luvun alkupuolella mennyt holtittomaksi. Päätettiin selvittää, kuka lupalappuja oikein kirjoittaa ja mihin ne oikein perustuivat. Uudeksi kriteeriksi nostettiin todettu ruoka-aineallergia, ei vanhemman epäilys allergiasta, Aatola sanoo.

Uusi linja tuotti tulosta. Muutamassa vuodessa erityisruokavaliolla olevien päiväkotilasten ja koululaisten määrä putosi 70 prosentilla.

- Tämä vaati yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen puolen terveydenhuollon kanssa. Ohjeet ja käytännöt piti selvittää jokaiselle osapuolelle ja varmistaa, että oppilaan tiedot ovat ajan tasalla, Aatola kertoo.

Tällä hetkellä päiväkotilapsista 2,5 prosenttia on erityisruokavaliolla, alakoululaisista 2,3 prosenttia. Yläkoululaisista ja lukiolaisista ei ole tietoa, sillä seurantaa ei ole pidetty tarpeellisena jatkaa.

- Meillä turhien erityisruokavalioiden ongelma on jo hoidettu lasten siirtyessä yläkouluun. Se tiedetään, että ruoka-allergiat eivät vanhenemisen myötä ainakaan lisäänny, joten reilun parin prosentin yleisyys kuvaa hyvin myös vanhempia koululaisia, ravitsemisterapeutti Leena Metsänranta kertoo.

Turhien erityisruokavalioiden kustannuksia on vaikea arvioida etukäteen. 50 000 asukkaan Porvoossa uusien linjausten on arvioitu tuoneen vuosittain noin 100 000 euron säästöt.

Alla olevassa kaaviossa näkyvät porvoolaisen koulun oppilaiden ruoka-allergiat ja laktoosi-intoleranssit ennen ja jälkeen turhien erityisruokavalioiden poistamista. Ylärivillä on numeroituna oppilaat ja sivussa heidän allergiansa. Voit vertailla kuvia liikuttamalla kuvan keskellä olevaa viivaa.

Erityisruokavaliot osoittava kaavioErityisruokavaliot osoittava kaavio
Kuva: Porvoon kaupunki

Pelon ilmapiiri vaikuttaa

Ravitsemusasiantuntijoiden keskuudessa Porvoon esimerkki on tunnettu. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan käynnissä poikkitieteellinen LILLA-tutkimus, jonka avulla pyritään karsimaan tarpeettomia välttämisruokavalioita päiväkodeista.

Tutkimushankkeessa päiväkodeille on annettu uusi kyselylomake, jossa vanhemmilta pyydetään tietoja ainoastaan voimakkaita tai hengenvaarallisista oireita aiheuttavista ruoka-aineista. Kaavake on palautettava hoitavan lääkärin allekirjoituksella.

- Aikaisemmin vanhempia on vain pyydetty rastittamaan vältettävät ruuat. Turhia välttämisruokavalioja syntyy, kun luotetaan liikaa vanhempien omaan arviointiin. Myös tietojen päivittämisessä on parannettavaa, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola sanoo.

Nykyään noin kolmannes vanhimmista epäillee jossain vaiheessa lapsella ruoka-allergiaa. Epäilys voi johtaa testeihin, jotka saattavat antavat viitteitä yliherkkyydestä.

Suositusten mukaan lopullinen diagnoosi tulisi kuitenkin tehdä altistuksen ja reaktion perusteella. Tämä prosessi voi olla raskas ja vanhemmat sattavat päättää, että lapsi yksinkertaisesti välttää jatkossa epäiltyä ruoka-ainetta.

Emeritusprofessori Haahtelan mukaan turhien erityisruokavalioiden yleistymisen taustalla on kulttuurillinen muutos.

Ruoka ei ole enää vain ruokaa ja lääketieteellistyminen myötä yhä pienempiä oireita pidetään hoitoa vaativana sairautena. Haahtelan mielestä turha pelko ruokaa ja ympäristö kohtaan on kasvanut.

Yhä pienempiä oireita pidetään hoitoa vaativana sairautena.

Kansallisen allergiaohjelman tavoite on muuttaa näitä asenteita.

- Sanon nyt ihan ensimmäiseksi, että on olemassa lapsia, jotka ovat allergisia ruoka-aineille. Osa jopa hengenvaarallisesti, mikään ei voisi olla selvempää. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että nämä lapset muodostavan pienen vähemmistön, Haahtela sanoo.

Professori yhdistää ”vältetään varmuuden vuoksi -kulttuurin” pienenevään perhekokoon.

- Niistä vähistä halutaan pitää vielä enemmän huolta ja se voi johtaa ylilyönteihin. Toki myös lääketieteellisen tiedon asema ylipäätään ja esimerkiksi tiedotusvälineiden toiminta liittyy tähän. Pitäisi tarkastella koko ketjua, Haahtela analysoi.

Allergiaruokavalioiden yleisyys yllätti espoolaiset
--

Ovatko sinä muistanut ilmoittaa lapsen parantuneesta allergiasta koululle tai päiväkotiin? Miten kouluterveydenhuollon ja vanhempien yhteistyö sujuu teidän kunnassanne? Oletko kokenut, että lapsesi oireita on vähätelty? Osallistu alla keskusteluun.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies

    Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?

    Stonessa uransa aloittanut Roope Latvala on Suomen ehkä paras metallikitaristi. Tällä hetkellä hänen palveluksensa eivät kuitenkaan kelpaa kenellekään ja jopa vanhat ystävät ovat kääntäneet hänelle selkänsä. Alamäki alkoi keväällä 2015, jolloin Latvalan kerrottiin lähteneen Children of Bodomista. Se on Latvalan mukaan paskapuhetta. Nyt hän kertoo, mitä oikeasti tapahtui.

  • Suomen ainoa Miss Maailma Marita Lindahl on kuollut – lue puolison koskettava kirje

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut.

    Vuoden 1957 Miss Maailma, Marita Lindahl, on kuollut. Lindahl kuoli 21.3.2017. Hänen kuolemastaan ei ole tätä ennen kerrottu julkisuudessa lähiomaisten toiveesta, myöskään kuolinilmoitusta ei julkaistu. Muutama viikko sitten kävi ilmi, että Lindahlin puoliso Martti Kirsitie oli kirjoittanut kirjeen kuolleelle puolisolleen. KulttuuriCocktail sai kirjeen luettavakseen ja luvan julkaista sen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus

  • Ainutlaatuiset kakarat – ymmärtääkö kirjallisuus 2010 -luvun lasta?

    Tutkin Nummen Karkkipäivää ja Aapelin Pikku Pietarin pihaa

    Nykyvanhemmat ymmärtävät lapsiaan paremmin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Lapset ovat osallisia ja kantavat yhä enemmän vastuuta itsestään. Toimittaja Maija Puska pohtii esseessään, kuinka yllättävän samanlaisina lapset kuvataan 1950- ja 2010-luvun teoksissa. Onko mahdollista olla lapsi, jos aikuiset loistavat poissaolollaan? 2010-luvun kaupunkilaislapsi on ainutlaatuinen.

  • Kahden lapsen äiti, Satu Saarinen: “Kun biologisia lapsia ei kuulunut, oli adoptio meille luonnollinen vaihtoehto”

    Satu Saarinen on kahden adoptiolapsen äiti.

    Samalla kun Satu Saarisen isä eli viimeisiä hetkiään, sai Satu miehensä kanssa iloisen puhelun. Heistä tulisi pienen pojan vanhemmat. Kun toisesta rakkaasta oli luovuttava, saapui uusi rakas ihminen perheeseen. Oli aika hakea 2-vuotias poika kotiin Etelä-Afrikasta, Johannesburgista. Myöhemmin perheeseen saatiin myös pieni tyttö.

  • Marja Hintikka: Häpeäisit, läski äiti!

    Lopetetaan raskaana olevien ulkonäön arviointi. Nyt!

    “Katselinkin, että miten olit noin lihonut! Posketkin olivat kummasti pyöristyneet.” Näin todettiin Marja Hintikalle, kun hän kertoi odottavansa kolmatta lastaan. Marjan mielestä nyt on tullut aika julistaa raskausrauha ja lopettaa odottavien äitien ulkonäön kommentointi!

  • Perheen kanssa luontoretkellä – onnistuuko 12 kilometrin patikkaretki pienten kanssa?

    Mitä tarvitaan onnistuneeseen luontoretkeen lasten kanssa?

    Luonnossa olo lisää niin aikuisten kuin lastenkin hyvinvointia ja vähentää stressiä. Yhdessä kokemisen ja selviytymisen riemu tekee hyvää koko perheelle! Näin lupailevat tutkimukset ja luontosivustot. Mutta mahtaako käytännön kokemus olla aivan näin riemukas? Päätimme testata, kestääkö vanhemmilla hermo vai palaako pinna, kun luontoretkellä on mukana on kaksi alle kouluikäistä lasta, ja edessä 12 kilometriä vaativaa patikkamaastoa? Entä kuinka sujuu koko retken kruunaava telttayö?

  • Marja Hintikka: Pojat ei tanssi balettia

    Kasvatetaan lapsista ihmisiä!

    Yksi varhaisimmista muistoistani on päiväkerhosta, jossa istun isolla punaisella tuolilla. Se on rangaistus riehumisesta. Selkäni takana kaikki tytöt leikkivät kotia. Käännyn katsomaan ja sisälläni käy kauhunväristys - en ikinä halua leikkiä noin tyhmiä juttuja! Muistan tunteen kuin eilisen, sillä se oli minulle täyttä totta. Kotileikki ja perinteiset “tyttöjen jutut” eivät ikinä olleet suosikkejani lapsuudessa. Entä sitten, pohtii Marja Hintikka.

  • Tylsyys kuuluu hyvään lapsuuteen – sopivina annoksina

    Tylsyyden sieto on tärkeä taito - lapselle ja aikuiselle.

    Tylsyyttä on hyvä oppia sietämään, sillä se aktivoi mielikuvitusta ja luovuutta. Vanhemman olisi tärkeää kuunnella lasta, jotta hän tietäisi onko tylsyys hetkellistä vai onko taustalla muutakin, sanoo perheterapeutti ja koulutusjohtaja Eira Tikkanen Suomen Mielenterveysseurasta.

  • Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

    Vannotko leikkimisen nimeen vai onko leikki lasten juttu?

    Toiset vanhemmat vannovat leikkimisen nimeen, toiset taas ajattelevat, että leikki on lasten juttu. Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

  • "Prinsessatkin huutaa joskus" - elämää aistiyliherkän lapsen kanssa

    MHL yllätti aistiyliherkän uhmaikäisen lapsen yh-äidin

    Sensorisen integraation häiriöön kuuluva aistiyliherkkyys on valtaosalle suomalaisista vielä vieras asia, vaikka häiriönä se ei ole uusi eikä harvinainen. Kukka Sariola sai ensimmäiset merkit kuopuksensa Ellin aistiyliherkkyydestä heti itkuisen vauvan synnyttyä. Arki uhmaikäisen SI-lapsen kanssa vaatii vahvaa ennakointia, tilannetajua ja aikaa. Vanhemman jaksamista tukevat pienetkin onnistumisen ilot.

  • Näin ratkaiset 5 kiperää tilannetta isovanhempien kanssa

    Tasapaino on mahdollista löytää!

    Isovanhemmat ovat monen pikkulapsiperheen paras selviytymiskeino arjessa: mummot ja papat auttavat parhaansa mukaan asiassa kuin asiassa. Läheskään aina apua ei kuitenkaan eri syistä ole tarjolla. Joskus isovanhemmat kokevat, että he ovat tehtävänsä tehneet, toisinaan perheiden vaatimuslistat ovat mahdottomia. Miten voisi löytää sopivan tasapainon isovanhempien, lasten ja lastenlasten suhteessa? Näin asiantuntija ratkaisisi viisi kiperää - ja monelle tuttua - tilannetta.

  • Marja Hintikka: Isovanhemmuus on hukassa

    Olkaa kiitollisia osallistuvista isovanhemmista.

    "Pahimpina hetkinä en kuitenkaan voinut mitään katkerille ajatuksille jotka kumpusivat mieleeni, kun seurasin vierestä ystäviä, joille tuotiin rotinoita päivittäin ja joiden esikoista tarjouduttiin ottamaan yökylään, kun vauvan kanssa oli haasteita. Mummukateus iski, pahemman kerran." Näin sanoo Marja Hintikka, joka on jo laatinut itselleen listan siitä, millainen mummo hän itse aikoo olla.

  • Biologinen lapsi on uusperheen liima

    Väestöliitto: yhteinen lapsi suojelee uusperhettä erolta.

    Uusperheen perustamiseen liittyvä uuden aikaperspektiivin opettelu on kimurantti juttu. Onko sopivaa tehdä yhteisiä lapsia, kun on jo elettyä elämää takana? Jaksaisiko vauva-arkea enää? Harmittaisiko lapsen tekemättä jättäminen? Kansainvälisten tutkimusten mukaan ratkaisu olisi hyvinkin simppeli - yhteinen biologinen lapsi kannattaisi tehdä. Tilastollisesti nimittäin yhteinen biologinen lapsi, jos mikä, auttaa uusperhettä pysymään kasassa.

  • Lapsi kaipaa muistoja ydinperheestä

    Valokuvaaja kuvasi 30 suomalaista uusperhettä lapsen silmin

    Kun perhe eroaa, häviävät valokuvat entisestä puolisosta ja perhe-elämästä hyvin nopeasti kodin ja mummolan kirjahyllyiltä ja lipastojen päältä. Aivan kuin olisi jotenkin sopimatonta pitää esillä todisteaineistoa ydinperheestä, siitä lapsen - ja aikuisen - elämän peruspilarista, joka joskus oli. Mutta mitä jos juuri sitä konkreettista jälkeä menneestä erolapsi tarvitseekin tunteakseen itsensä ehjäksi?