Hyppää pääsisältöön

Jukka Tolosen musiikilliset vuosikymmenet

Yksi Suomen arvostetuimmista muusikoista Jukka Tolonen on niittänyt mainetta laajalti Suomessa ja ulkomailla. Hänen monipuolinen kitarointinsa sekä sävellystyönsä on ihastuttanut musiikin ystäviä jo 1960-luvun lopusta alkaen.

Harri Tuomisen haastattelussa Jukka Tolonen pohtii uraansa ja elämäänsä, johon on kuulunut niin nousuja kuin laskuja. Vuonna 2012 tehdyssä haastattelussa muistoja Tolosesta kertoo myös hänen serkkunsa legendaarinen basisti Heikki "Häkä" Virtanen.

Ensimmäisen levytyksensä Tolonen teki Arto Sotavalta & The Rogues -yhtyeen kanssa. Tuolloin hän oli vasta 14-vuotias. Siitä lähtien tahti on ollut hurjaa. Suomen yhdestä tunnetuimmasta progressiivisen rockin yhtyeistä Tasavallan Presidentistä maailmanmaineeseen ponnistanut maestro julkaisi 19-vuotiaana ensimmäisen sooloalbuminsa vuonna 1971.

Vaikka kiertue Yhdysvalloissa Kraftwerkin lämmittelijänä 1970-luvun puolivälissä peruuntui ja pesti Abban kiertuekitaristina ei perhesyistä houkutellut, pystyi hän silti luomaan maineen soittajana, joka on vaikuttanut kitaristeihin ympäri maailmaa. Tolonen tunnetaan ensimmäisenä ja arvostetuimpana kansainvälisen tason kitaristina Suomessa, jonka soitto- sekä musiikkityylit ovat vaihdelleet virkistävästi aina progesta jazziin ja rockista flamencoon. Miehen kattavasta katalogista löytyy siis melkein kaikille jotain.


Calle Lindholmin ja Pentti Kemppaisen juontamassa Poppop -radio-ohjelmassa vuonna 1971 esiintyi Tasavallan Presidentti. Yhtyeessä soittivat Vesa Aaltonen, Pekka Pöyry, Frank Robson, Måns Groundstroem sekä Jukka Tolonen.

Jukka Tolonen pohtii keikkailun ja levynteon eroja. Vuonna 1972 kuvatussa Iltatähden haastattelussa Tolonen on juuri nauhoittamassa Summer Games- levyään. Maestro kuvailee uuden levynsä materiaalia eheämmäksi kuin debyyttiään Tolonen!.

Jukka Tolosen yhtye esiintyi Yleisradion 50-vuotisviihdekonsertissa Helsingin Finlandia-talolla. Vuonna 1976 kuvatussa esityksessä kokoonpanossa soittivat kosketinsoittajavelho Esa Kotilainen, basisti Ilkka Hanski, rumpalit Vesa Aaltonen sekä Hyvät herrat -tv-sarjassakin myöhemmin näytellyt Billy Carson.

Iltatähdessä vuonna 1977 Jukka Tolonen esiintyi yhdessä Himalaya Bandin kanssa. Yhtyeen kitaristi Ilkka Rantamäki oli pyytänyt Tolosta jammailemaan, jonka hän oli kokenut erittäin innoittavaksi. Haastattelussa Tolonen pohtii, kuinka Himalaya Bandissa soittaminen on ollut opettavaista ja virkistävää.


Jukka Tolonen & Himalaya Band esittävät kappaleet The House on the Hill ja Friends Tampereen Ylioppilastalolla 1977.

1970-luvulla Jukka Tolonen oli Suomen kuumin kitaristi Albert Järvisen kanssa. Ulkomailla asustellut Tolonen kävi musisoimassa usein Suomessa ja hänen kitaransoittoa kuullaan myös Yleisradion kantanauhoilla. Ilkka Rantamäen säveltämässä Speeding to Rio -kappaleessa soittavat Kosmopojat -yhtye, Esa Kotilainen sekä Jukka Tolonen. Nauhoite on vuodelta 1978.

Yleisradion kantanauhalla Juanita's Crystal Ball soittavat myös Kosmopojat -yhtye sekä Jukka Tolonen. Vuonna 1978 nauhoitetun teoksen on säveltänyt Urpo "Upi" Sorvali.

Vuonna 1981 Jukka Tolonen esiintyi ruotsalaisen kitaristin Coste Apetrean kanssa. Heidän yhteinen levy Touch Wood oli ilmestynyt vuotta aikaisemmin. Leo Frimanin haastattelussa Toloselta kysytään muun muassa hänen debyyttilevystään, sillä sen julkaisusta oli kulunut tasan kymmenen vuotta. Kitaristilta udeltiin myös hänen suhdetta punk-musiikkiin. "Punk on ilmiönä positiivinen asia, mutta musiikillisesti hieman mielenkiinnotonta", toteaa Tolonen.

Jukka Tolonen ja Coste Apetrea esittävät kappaleen Down by the Lake Tuubissa vuonna 1981

Jukka Tolonen ja Coste Apetrea esittävät kappaleen Gypsy.


Oreo Moon esittää kappaleet 17 Queen sekä Especially You. Tavastian vuonna 1985 kuvattuun konserttiin liput maksoivat 30 markkaa.

Oreo Moon oli lyhytaikainen yhtye, jossa vaikutti Tolosen lisäksi basisti Harri Merilahti, rumpali Norman Fearrington sekä laulaja Bill Öhrström. Bändi julkaisi ainoastaan yhden levyn. Vuonna 1983 ilmestyneellä Walk Don't Scream -albumilla yhtye yhdisteli funkia, rockia sekä 80-luvulle ominaisia "juustoisempia" soundeja.

Vuonna 1985 kuvatussa haastattelussa Harri Merilahdelta ja Jukka Toloselta kysytään usein kysyttyä kysymystä kitaristin ensimmäisestä levystä. Tolonen oli jo aikaisemminkin ollut sitä mieltä, että sävellyspuoli debyyttialbumilla oli hyvää, mutta levyn soundimaailma ei häntä miellytänyt.

Vuonna 1991 kuvatussa Q-klubissa kitarasankarin trion kokoopanossa soittivat tanskalainen kitaristi Christian Sievert sekä brasilialainen perkussionisti Gilberto Moreira. Sievertin kanssa Tolonen oli tehnyt yhteistyötä aiemmin vuonna 1978 After Three Days -levyn merkeissä. Heidän toinen yhteistyölevynsä Still Friends ilmestyi vuonna 1987.

Mikko Kuustosen haastattelussa vuodelta 1991 Jukka Tolonen kertoo suhteestaan kansanmusiikkiin ja siitä, kuinka trion yhteistyö voisi jatkua, vaikka kyseessä olikin vain sivuprojekti.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?