Hyppää pääsisältöön

Jukka Tolosen musiikilliset vuosikymmenet

Yksi Suomen arvostetuimmista muusikoista Jukka Tolonen on niittänyt mainetta laajalti Suomessa ja ulkomailla. Hänen monipuolinen kitarointinsa sekä sävellystyönsä on ihastuttanut musiikin ystäviä jo 1960-luvun lopusta alkaen.

Harri Tuomisen haastattelussa Jukka Tolonen pohtii uraansa ja elämäänsä, johon on kuulunut niin nousuja kuin laskuja. Vuonna 2012 tehdyssä haastattelussa muistoja Tolosesta kertoo myös hänen serkkunsa legendaarinen basisti Heikki "Häkä" Virtanen.

Ensimmäisen levytyksensä Tolonen teki Arto Sotavalta & The Rogues -yhtyeen kanssa. Tuolloin hän oli vasta 14-vuotias. Siitä lähtien tahti on ollut hurjaa. Suomen yhdestä tunnetuimmasta progressiivisen rockin yhtyeistä Tasavallan Presidentistä maailmanmaineeseen ponnistanut maestro julkaisi 19-vuotiaana ensimmäisen sooloalbuminsa vuonna 1971.

Vaikka kiertue Yhdysvalloissa Kraftwerkin lämmittelijänä 1970-luvun puolivälissä peruuntui ja pesti Abban kiertuekitaristina ei perhesyistä houkutellut, pystyi hän silti luomaan maineen soittajana, joka on vaikuttanut kitaristeihin ympäri maailmaa. Tolonen tunnetaan ensimmäisenä ja arvostetuimpana kansainvälisen tason kitaristina Suomessa, jonka soitto- sekä musiikkityylit ovat vaihdelleet virkistävästi aina progesta jazziin ja rockista flamencoon. Miehen kattavasta katalogista löytyy siis melkein kaikille jotain.


Calle Lindholmin ja Pentti Kemppaisen juontamassa Poppop -radio-ohjelmassa vuonna 1971 esiintyi Tasavallan Presidentti. Yhtyeessä soittivat Vesa Aaltonen, Pekka Pöyry, Frank Robson, Måns Groundstroem sekä Jukka Tolonen.

Jukka Tolonen pohtii keikkailun ja levynteon eroja. Vuonna 1972 kuvatussa Iltatähden haastattelussa Tolonen on juuri nauhoittamassa Summer Games- levyään. Maestro kuvailee uuden levynsä materiaalia eheämmäksi kuin debyyttiään Tolonen!.

Jukka Tolosen yhtye esiintyi Yleisradion 50-vuotisviihdekonsertissa Helsingin Finlandia-talolla. Vuonna 1976 kuvatussa esityksessä kokoonpanossa soittivat kosketinsoittajavelho Esa Kotilainen, basisti Ilkka Hanski, rumpalit Vesa Aaltonen sekä Hyvät herrat -tv-sarjassakin myöhemmin näytellyt Billy Carson.

Iltatähdessä vuonna 1977 Jukka Tolonen esiintyi yhdessä Himalaya Bandin kanssa. Yhtyeen kitaristi Ilkka Rantamäki oli pyytänyt Tolosta jammailemaan, jonka hän oli kokenut erittäin innoittavaksi. Haastattelussa Tolonen pohtii, kuinka Himalaya Bandissa soittaminen on ollut opettavaista ja virkistävää.


Jukka Tolonen & Himalaya Band esittävät kappaleet The House on the Hill ja Friends Tampereen Ylioppilastalolla 1977.

1970-luvulla Jukka Tolonen oli Suomen kuumin kitaristi Albert Järvisen kanssa. Ulkomailla asustellut Tolonen kävi musisoimassa usein Suomessa ja hänen kitaransoittoa kuullaan myös Yleisradion kantanauhoilla. Ilkka Rantamäen säveltämässä Speeding to Rio -kappaleessa soittavat Kosmopojat -yhtye, Esa Kotilainen sekä Jukka Tolonen. Nauhoite on vuodelta 1978.

Yleisradion kantanauhalla Juanita's Crystal Ball soittavat myös Kosmopojat -yhtye sekä Jukka Tolonen. Vuonna 1978 nauhoitetun teoksen on säveltänyt Urpo "Upi" Sorvali.

Vuonna 1981 Jukka Tolonen esiintyi ruotsalaisen kitaristin Coste Apetrean kanssa. Heidän yhteinen levy Touch Wood oli ilmestynyt vuotta aikaisemmin. Leo Frimanin haastattelussa Toloselta kysytään muun muassa hänen debyyttilevystään, sillä sen julkaisusta oli kulunut tasan kymmenen vuotta. Kitaristilta udeltiin myös hänen suhdetta punk-musiikkiin. "Punk on ilmiönä positiivinen asia, mutta musiikillisesti hieman mielenkiinnotonta", toteaa Tolonen.

Jukka Tolonen ja Coste Apetrea esittävät kappaleen Down by the Lake Tuubissa vuonna 1981

Jukka Tolonen ja Coste Apetrea esittävät kappaleen Gypsy.


Oreo Moon esittää kappaleet 17 Queen sekä Especially You. Tavastian vuonna 1985 kuvattuun konserttiin liput maksoivat 30 markkaa.

Oreo Moon oli lyhytaikainen yhtye, jossa vaikutti Tolosen lisäksi basisti Harri Merilahti, rumpali Norman Fearrington sekä laulaja Bill Öhrström. Bändi julkaisi ainoastaan yhden levyn. Vuonna 1983 ilmestyneellä Walk Don't Scream -albumilla yhtye yhdisteli funkia, rockia sekä 80-luvulle ominaisia "juustoisempia" soundeja.

Vuonna 1985 kuvatussa haastattelussa Harri Merilahdelta ja Jukka Toloselta kysytään usein kysyttyä kysymystä kitaristin ensimmäisestä levystä. Tolonen oli jo aikaisemminkin ollut sitä mieltä, että sävellyspuoli debyyttialbumilla oli hyvää, mutta levyn soundimaailma ei häntä miellytänyt.

Vuonna 1991 kuvatussa Q-klubissa kitarasankarin trion kokoopanossa soittivat tanskalainen kitaristi Christian Sievert sekä brasilialainen perkussionisti Gilberto Moreira. Sievertin kanssa Tolonen oli tehnyt yhteistyötä aiemmin vuonna 1978 After Three Days -levyn merkeissä. Heidän toinen yhteistyölevynsä Still Friends ilmestyi vuonna 1987.

Mikko Kuustosen haastattelussa vuodelta 1991 Jukka Tolonen kertoo suhteestaan kansanmusiikkiin ja siitä, kuinka trion yhteistyö voisi jatkua, vaikka kyseessä olikin vain sivuprojekti.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.