Hyppää pääsisältöön

Jukka Tolosen musiikilliset vuosikymmenet

Yksi Suomen arvostetuimmista muusikoista Jukka Tolonen on niittänyt mainetta laajalti Suomessa ja ulkomailla. Hänen monipuolinen kitarointinsa sekä sävellystyönsä on ihastuttanut musiikin ystäviä jo 1960-luvun lopusta alkaen.

Harri Tuomisen haastattelussa Jukka Tolonen pohtii uraansa ja elämäänsä, johon on kuulunut niin nousuja kuin laskuja. Vuonna 2012 tehdyssä haastattelussa muistoja Tolosesta kertoo myös hänen serkkunsa legendaarinen basisti Heikki "Häkä" Virtanen.

Ensimmäisen levytyksensä Tolonen teki Arto Sotavalta & The Rogues -yhtyeen kanssa. Tuolloin hän oli vasta 14-vuotias. Siitä lähtien tahti on ollut hurjaa. Suomen yhdestä tunnetuimmasta progressiivisen rockin yhtyeistä Tasavallan Presidentistä maailmanmaineeseen ponnistanut maestro julkaisi 19-vuotiaana ensimmäisen sooloalbuminsa vuonna 1971.

Vaikka kiertue Yhdysvalloissa Kraftwerkin lämmittelijänä 1970-luvun puolivälissä peruuntui ja pesti Abban kiertuekitaristina ei perhesyistä houkutellut, pystyi hän silti luomaan maineen soittajana, joka on vaikuttanut kitaristeihin ympäri maailmaa. Tolonen tunnetaan ensimmäisenä ja arvostetuimpana kansainvälisen tason kitaristina Suomessa, jonka soitto- sekä musiikkityylit ovat vaihdelleet virkistävästi aina progesta jazziin ja rockista flamencoon. Miehen kattavasta katalogista löytyy siis melkein kaikille jotain.


Calle Lindholmin ja Pentti Kemppaisen juontamassa Poppop -radio-ohjelmassa vuonna 1971 esiintyi Tasavallan Presidentti. Yhtyeessä soittivat Vesa Aaltonen, Pekka Pöyry, Frank Robson, Måns Groundstroem sekä Jukka Tolonen.

Jukka Tolonen pohtii keikkailun ja levynteon eroja. Vuonna 1972 kuvatussa Iltatähden haastattelussa Tolonen on juuri nauhoittamassa Summer Games- levyään. Maestro kuvailee uuden levynsä materiaalia eheämmäksi kuin debyyttiään Tolonen!.

Jukka Tolosen yhtye esiintyi Yleisradion 50-vuotisviihdekonsertissa Helsingin Finlandia-talolla. Vuonna 1976 kuvatussa esityksessä kokoonpanossa soittivat kosketinsoittajavelho Esa Kotilainen, basisti Ilkka Hanski, rumpalit Vesa Aaltonen sekä Hyvät herrat -tv-sarjassakin myöhemmin näytellyt Billy Carson.

Iltatähdessä vuonna 1977 Jukka Tolonen esiintyi yhdessä Himalaya Bandin kanssa. Yhtyeen kitaristi Ilkka Rantamäki oli pyytänyt Tolosta jammailemaan, jonka hän oli kokenut erittäin innoittavaksi. Haastattelussa Tolonen pohtii, kuinka Himalaya Bandissa soittaminen on ollut opettavaista ja virkistävää.


Jukka Tolonen & Himalaya Band esittävät kappaleet The House on the Hill ja Friends Tampereen Ylioppilastalolla 1977.

1970-luvulla Jukka Tolonen oli Suomen kuumin kitaristi Albert Järvisen kanssa. Ulkomailla asustellut Tolonen kävi musisoimassa usein Suomessa ja hänen kitaransoittoa kuullaan myös Yleisradion kantanauhoilla. Ilkka Rantamäen säveltämässä Speeding to Rio -kappaleessa soittavat Kosmopojat -yhtye, Esa Kotilainen sekä Jukka Tolonen. Nauhoite on vuodelta 1978.

Yleisradion kantanauhalla Juanita's Crystal Ball soittavat myös Kosmopojat -yhtye sekä Jukka Tolonen. Vuonna 1978 nauhoitetun teoksen on säveltänyt Urpo "Upi" Sorvali.

Vuonna 1981 Jukka Tolonen esiintyi ruotsalaisen kitaristin Coste Apetrean kanssa. Heidän yhteinen levy Touch Wood oli ilmestynyt vuotta aikaisemmin. Leo Frimanin haastattelussa Toloselta kysytään muun muassa hänen debyyttilevystään, sillä sen julkaisusta oli kulunut tasan kymmenen vuotta. Kitaristilta udeltiin myös hänen suhdetta punk-musiikkiin. "Punk on ilmiönä positiivinen asia, mutta musiikillisesti hieman mielenkiinnotonta", toteaa Tolonen.

Jukka Tolonen ja Coste Apetrea esittävät kappaleen Down by the Lake Tuubissa vuonna 1981

Jukka Tolonen ja Coste Apetrea esittävät kappaleen Gypsy.


Oreo Moon esittää kappaleet 17 Queen sekä Especially You. Tavastian vuonna 1985 kuvattuun konserttiin liput maksoivat 30 markkaa.

Oreo Moon oli lyhytaikainen yhtye, jossa vaikutti Tolosen lisäksi basisti Harri Merilahti, rumpali Norman Fearrington sekä laulaja Bill Öhrström. Bändi julkaisi ainoastaan yhden levyn. Vuonna 1983 ilmestyneellä Walk Don't Scream -albumilla yhtye yhdisteli funkia, rockia sekä 80-luvulle ominaisia "juustoisempia" soundeja.

Vuonna 1985 kuvatussa haastattelussa Harri Merilahdelta ja Jukka Toloselta kysytään usein kysyttyä kysymystä kitaristin ensimmäisestä levystä. Tolonen oli jo aikaisemminkin ollut sitä mieltä, että sävellyspuoli debyyttialbumilla oli hyvää, mutta levyn soundimaailma ei häntä miellytänyt.

Vuonna 1991 kuvatussa Q-klubissa kitarasankarin trion kokoopanossa soittivat tanskalainen kitaristi Christian Sievert sekä brasilialainen perkussionisti Gilberto Moreira. Sievertin kanssa Tolonen oli tehnyt yhteistyötä aiemmin vuonna 1978 After Three Days -levyn merkeissä. Heidän toinen yhteistyölevynsä Still Friends ilmestyi vuonna 1987.

Mikko Kuustosen haastattelussa vuodelta 1991 Jukka Tolonen kertoo suhteestaan kansanmusiikkiin ja siitä, kuinka trion yhteistyö voisi jatkua, vaikka kyseessä olikin vain sivuprojekti.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa