Hyppää pääsisältöön

Suomi ja Venäjä pitävät politiikan poissa kulttuurin alalta

Kari Karnakoski ja Lucia Nifontova tanssivat merimiestanssia vuonna 1947.
Kari Karnakoski ja Lucia Nifontova tanssivat merimiestanssia vuonna 1947. Kuva: Yle/Kalle Kultala lucia nifontova

Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ei tunnu vaikeuttavan suomalaisvenäläistä kulttuuriyhteistyötä. Suomi ei halua provosoida, mikä tekee meistä vakaan ja turvallisen kumppanin Venäjälle. Venäläisen konservatismin nousu koettelee luovuuden rajoja ja saa taiteentekijät varovaisiksi.

– Rajamme on liian pitkä. Suomessa asuu järkevä, rationaalinen kansa, ja olen täysin varma, etteivät suomalaiset lähde milloinkaan suhteiden purkamisen tielle, sanoo Venäjän varakulttuuriministeri Alla Manilova.

Aiemmin Pietarin varakuvernöörinä työskennellyt Manilova tuntee Suomen hyvin. Hänen mukaansa lännen ja Venäjän vastakkainasettelu ei ole tahrinut Suomen mainetta toisin kuin monien muiden EU-maiden.

Manilova korostaa, että kulttuuriyhteistyö jatkuu Euroopan kanssa. Toisaalta esimerkiksi Venäjällä sijaitsevat EU-edustustot ovat poliittisiin syihin vedoten lopettaneet yhteisen Eurooppa-päivän järjestämisen. Myös Saksan ja Iso-Britannian kulttuuriyhteistyön Venäjän kanssa kerrotaan säröilleen – Puolasta ja Baltian maista puhumattakaan.

Suomessa asuu järkevä, rationaalinen kansa, ja olen täysin varma, etteivät suomalaiset lähde milloinkaan suhteiden purkamisen tielle. - Alla Manilova

Suomen Moskovan-suurlähetystön kulttuurineuvos Helena Autio-Meloni korostaa Suomen pärjäävän pitkien ja luottamuksellisten suhteiden ansiosta.

– Me emme ole kovin provokatiivisia. Lähtökohtamme on se, että kuuntelemme, mitä venäläiset Suomesta haluavat, Autio-Meloni sanoo.

Manilova ja Autio-Meloni korostavat vuodesta 2000 toimineen Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin roolia. Molemmat kertovat muiden maiden vasta pyrkivän samanlaiseen ruohonjuuritason ja ylätason yhdistävään yhteistyöhön Venäjällä.

Venäjän konservatismi vs. lännen arvoliberalismi

Venäjän tukeutuminen perinteisiin arvoihin ja Ukrainan sodan tapahtumat ovat saaneet suomalaiset suhtautumaan entistä epäluuloisemmin Venäjään myös kulttuurin saralla. Esimerkiksi Venäjän valinta teemamaaksi syksyllä järjestettäville Helsingin kirjamessuille on herättänyt arvostelua.

Venäjän varakulttuuriministeri Alla Manilova ei ymmärrä ajatusta siitä, että kulttuuri valjastettaisiin informaatiosodan välineeksi.

– Minulle Venäjään liittyvät pelot tuntuvat lapsellisilta ja naiiveilta. Minun käy jopa sääliksi ihmisiä, jotka pelkäävät, että aikoisimme kirjamessuilla levittää propagandaa. Ihmiset on aivopesty pelkäämään Venäjää, Manilova sanoo.

Ilmassa on aivan selvästi varovaisuutta, mutta myös halua ratkaista vaikeudet yhdessä konkreettisessa tekemisessä.

Kulttuurineuvos Helena Autio-Melonin kertoo törmänneensä suomalaisten parissa entistä enemmän Venäjään liittyviin ennakkoluuloihin, mikä johtuu ennen kaikkea Venäjän konservatiivisten ja lännen liberaalien arvojen yhteentörmäyksestä. Toisaalta tilanne on lisännyt vastustuksen lisäksi myös kiinnostusta Venäjää kohtaan Suomessa.

Autio-Melonin mukaan erilaisten arvojen yhteentörmäys näkyy selvimmin keskustelussa lastenkirjallisuuden teemoista.

– Toisin kuin Pohjoismaissa venäläisvanhemmat eivät halua esitellä lapsille niin kutsuttuja vaikeita kysymyksiä, kuten suhtautumista seksuaalisiin vähemmistöihin tai kuolemaan. Hienoa on kuitenkin se, että asiasta käydään polemiikkia. Ongelmana on se, että loppujen lopuksi asioista määrätään ylhäältä käsin, Autio-Meloni pohtii.

Taiteentekijät valmiina puolustamaan oikeuksiaan

Suomen ja Venäjän yhteistyön toimivuus perustuu ennen kaikkea siihen, että suomalaiset pyrkivät toimimaan tiiviisti konkreettisten kulttuurin toteuttajien kanssa. Jotta ruohontasolla tehtävä työ voi onnistua, on sille saatava hyväksyntä ylätasolta.

– Ilmassa on aivan selvästi varovaisuutta, mutta myös halua ratkaista vaikeudet yhdessä konkreettisessa tekemisessä, kulttuurineuvos Helena Autio-Meloni kertoo.

Viime päivinä Venäjän kulttuuripiirejä on kohauttanut Novosibirskin ooppera- ja balettiteatterin tapahtumat. Siperialaiskaupungissa esitettyä Richard Wagnerin Tannhäuser oopperaa syytettiin jumalanpilkasta, mikä sai ihmiset kaduille vaatimaan sen esityksen lopettamista.

Samalla monet Venäjän johtavat teatterintekijät tukivat teoksen ohjaaja ja peräänkuuluttivat taiteilijoiden luovan vapauden kunnioittamista.

Paineen kasvaessa Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski erotti Novosibirskin ooppera- ja balettiteatterin johtajan. Uusi johtaja poisti ensitöikseen kiistellyn oopperan teatterin ohjelmistosta.

Helena Autio-Meloni Suomen suurlähetystöstä korostaa, että konservatiivisuudesta huolimatta on tärkeä ymmärtää, että venäläiset ovat valmiita puolustamaan oikeuksiaan.

– Taiteen tehtävä on kiistatta täälläkin uudistaa yhteiskuntaa ja olla signaali jostain tulevasta. Tämänhetkisessä tilanteessa taiteilijoilla on siinä tekemistä. Mielestäni kulttuuri on silti vielä yksi niistä harvoista eräällä tavalla vapaista aloista Venäjällä, Autio-Meloni sanoo.

Venäjän kulttuuriministeriö järjestää Suomi-Venäjä seuran tuella Venäjän kukat -lastenfestivaalin Helsingissä ja Imatralla 9.-11.4.2015. Festivaaliohjelmaan kuuluu muun muassa Imatran kulttuuritalo Virrassa 9.4.2015 klo 18.00 järjestettävä nuorten venäläisten jazz-muusikoiden konsertti.

Erkka Mikkonen, Ylen Moskovan-toimittaja, @erkanomia

Artikkelia päivitetty 7.4. klo 16.09 lisäämällä tapahtumatieto.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri