Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Arkkitehtina Pekingin isoissa housuissa

Arkkitehti Anu Leinonen ja CCTV:n pienoismalla
Talo sormen päässä. Anu Leinosella on pienoismalli CCTV:n päämajasta kotonaan, perinteikkäässä hutong-korttelissa Arkkitehti Anu Leinonen ja CCTV:n pienoismalla Kuva: lulu anu leinonen

Hän on suomalainen, joka osaa rakentaa Isot housut. Anu Leinonen on asunut Pekingissä 10 vuotta ja työskennellyt vastuullisissa tehtävissä kansainvälisten tähtiarkkitehtien toimistoissa. Hän toimi projektiarkkitehtina Kiinan valtiollisen television CCTV:n pääkonttorin, eli Isojen housujen rakennushankkeessa. Anu Leinosen välitilinpäätös elämästä arkkitehtina Kiinassa käynnistää Minna Joenniemen radiosarjan Rakenna minut.

Isot housut on lempinimi Kiinan valtiollisen television CCTV:n pääkonttorille. Se on maailman toiseksi suurin toimistorakennus. Suomalainen Anu Leinonen varmisti projektiarkkitehtina, että hollantilaisen tähtiarkkitehdinRem Koolhaasin toimiston Office for Metropolitan Architecture eli OMAn visiot toteutuivat ja CCTV:n rakennuksesta tuli Pekingin kesäolympialaisten aikaan 2008 yksi uuden Kiinan symboleita. Sen valmistuttua hän siirtyi tanskalaisen Bjarke Ingelsin toimiston BIGin eli Bjarke Ingels Groupin palvelukseen, ja on mm. vetänyt 558 metrisen pilvenpiirtäjän projektia uudeksi Manhattaniksi kutsuttuun Yujiapuhun. Nyt Leinonen muuttaa kolmannen tähtiarkkitehdin, Jeanne Gangin, tiimiin Yhdysvaltoihin.

Olen seurannut taloudellista aallonharjaa sinne, missä on meneillään rakennusbuumi. Lähtenyt katsomaan, mihin siellä voisin ottaa osaa.

Leinonen jättää nyt Kiinan vaiheessa, jossa kansainvälisten arkkitehtien leikkipaikaksikin kutsutussa maassa on pallo hukassa. Presidentti Xi Jianping lausui, ettei halua enää Kiinaan outoja rakennuksia. Nyt rakennusluvat seisovat vironaomaisilla, koska kukaan ei tiedä, millaista on hyväksyttävä arkkitehtuuri.

On Anu Leinosen välitilinpäätöksen aika.

Anu Leinonen ja CCTV:n päämaja
Anu Leinonen ja CCTV:n päämaja Kuva: Lou lulu anu leinonen

Miten Tampereen teknillisestä korkeakoulusta valmistunut arkkitehti päättyy näin isoihin housuihin?

- Kun valmistuin, tuli vuoden 1992 lama, eikä arkkitehdeille ollut periaatteesa töitä. Lähdin Berliiniin, jossa työskentelin viitisen vuotta. Kävin pikaisesti Suomessa Pekka Salmisen toimistossa, ja sitten lähdin Hollantiin. Minusta tuntuu, että olen seurannut taloudellista aallonharjaa sinne, missä on ollut rakennusbuumi. Lähtenyt katsomaan, mihin voisin ottaa osaa. Kun tulin OMAn toimiston kanssa tänne Kiinaan, täällä oli meneillään maailman suurin rakennusbuumi.

CCTV on valtion mediajätti, jonka yleisänä on Kiinassa 1,2 miljardia ihmistä. Se lähettää ohjelmaa muillekin mantereille. Niinpä CCTV:n päämaja on Pentagonin jälkeen maailman toiseksi suurin toimistorakennus. Se on Pekingin maisemassa erottuva kulmikas luuppi. Maan tasossa olevasta studiokerroksesta nousee vinosti kaksi tornia, housujen puntit. Toinen torneista on varattu uutistoiminnalle, ja toinen editointiin ja toimistoille. Torneja yhdistää ilmassa housujen haarakiila, hallinnon putki, joka on rakennustekninen taidonnäyte.

Vedit projektiarkkitehtina Kiinan valtiollisen television pääkonttorin rakennusprojektia. Isojen housujen strategiset mitat ovat: 475.550 m2, 234 metriä korkea, 52 kerrosta, 45 studiota, 75 hissiä, joista kaksikerroksisia 8. Rakennus on tarkoitettu 10 000 ihmisen työpaikaksi. Ja kestämään tullta ja maanjäristyksiä. Kuinka päädyit tähän hankkeeseen?

- Olin töissä Rem Koolhaasin toimistolla 2002, kun OMA:a kysyttiin silloin kahteen kilpailuun, joko tekemään juuri tuhoutunutta World Trade Centeriä tai tätä CCTV:n pääkonttoria. OMA:ssa ajatteltiin, että meillä ei riitä ihmiset ja motivaatio tehdä kahta noin merkittävää kilpailua. Joten Rem Koolhaas päätti, että tehdään mieluummin Kiinan kilpailu. Hän näki, että Kiinan markkinoilla on tulevaisuus, ja hän halusi olla osa tätä kiinalaista kehitystä.

Havainnekuvaa CCTV:stä.

Kun voitto tuli, Anu Leinonen muutti Pekingiin, jossa valmistauduttiin vuoden 2008 kesäolympialaisiin. Ne olivat merkittävä hetki myös Kiinan ja maailman arkkitehtuurihistoriassa. Kansainvälisiä arkkitehtejä oli liikkeellä. Taiteilija Ai Weiwei suunnitteli yhdessä arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin kanssa olympiastadionin linnunpesämäisen muodon. Se ja CCTV:n rakennus olivat uudistuneen Pekingin ikonit, vaikka olympialaisten aikaan CCTV oli valmis vain ulkoisesti.

Arkkitehti asuu itse Hutong-alueella, ja on tehnyt vapaaehtoistyötä perinteisten pihapiirien säilymiseksi. .
Anu Leinonen asuu itse hutong-alueella, ja on tehnyt vapaa-ajallaan vapaaehtoistyötä perinteisten pihapiirien ja niiden elämäntavan suojelemiseksi. Arkkitehti asuu itse Hutong-alueella, ja on tehnyt vapaaehtoistyötä perinteisten pihapiirien säilymiseksi. . Kuva: Lou lulu anu leinonen

CCTV sai lempinimen Isot housut rakennusvaiheessa. Työmaa-aita peitti alimman kerroksen, josta nousee kaksi tornia. Kadunmies näki vain aidan takaa nousevat tornit eli puntit, joiden välisen haarakiilan laserintarkkaa yhdistymistä ilmassa juhlittiin 2007. Rakennus on projektina niin suuri, että sen suunnittelu muistutti pienen kaupungin suunnittelua.

Mikä oli ennen näkemötäntä tässä luuppimaisessa verkkosukkahousujen peittämässä rakennuksessa?

- Juuri ne kaksi sanaa. Luuppi ja verkkosukkahousut. Verkkohousut on muistaakseni sana, mitä meidän rakennusinsinöörikin käytti. Rakennuksen rakenne on luupin kehikon ulkopinnassa. Se muodostaa verkoston, joka ottaa vastaan suurimman osan rakennuksen liikkeestä, tuulen voimasta, maanjäristyksistä. Verkko on tiheimmillään siinä, missä rakenteellinen stressi on suurimmillaan. Siellä, missä rakenteellista stressiä on vähemmän, silmukoiden koko on suurempi. Tämä diagonaalirakenne on niin tärkeä, että se on myös ilmaistu julkisivussa.

Haastava rakennus ei valmistunut olympialaisiin. CCTV:n avajaisia vietettiin 2012, ja lähes kaikki kanavat ovat muuttaneet taloon. Leinosen mukaan ison rakennuksen käyttöönotto vie aikaa.

Pallo on ilmassa. Mitä presidentti tarkoittaa oudoilla rakennuksilla?

Taikangin pääkonttori Pekingissä.
Anu Leinonen on ollut vetämässä tätäkin projektia: BIGin suunnittelma vakuutusyhtiön pääkonttori Pekingissä on "toimistotalo kaupunkisaasteen keskellä. Valtavat geodesiset pallot luovat toimistojen ympärille atriumtilaa, jossa työntekijät voivat virkistyä puhtaassa ilmassa ja auringonpaisteessa ". Taikangin pääkonttori Pekingissä. Kuva: BIG anu leinonen

Kun presidentti Xi Jinping viime syksynä sanoi, ettei halua enää outoja rakennuksia, arkkitehtuurin maailmassakin kynät pysähtyivät ilmaan. Mitä nyt tapahtuisi? Kiinan kasvun hidastuminen oli jo vähentänyt kansainvälisten arkkitehtitoimistojen toimintaa Kiinassa. Mutta edellinen presidentti Hu Jintao suositteli ulkomaisten toimistojen käyttämistä arkkitehtuurikilpailuissa. Kiinaa on kutsuttu arkkitehtuurin leikkikentäksi. Loppuisiko leikki nyt? Brittilehti Guardian esimerkkejä oudoista rakennuksista, viimeisenä mukana myös CCTV päämaja. KATSO KUVAT täältä.

Ylen kirjeenvaihtaja Sari Taussi kysyi Anu Leinoselta, mitä Kiinan presidentti puheessaan tarkoitti?

Lupaviranomaiset eivät periaatteessa tiedä, millaista arkkitehtuuria he voisivat hyväksyä

- Presidentti Xi Jinping otti asian esiin kirjallisuuskokouksessa. Presidentin tarkoitus oli,oli korostaa sitä, että rakentamisen pitää olla järkevää. Ylenmääräiseen luksukseen ei tuhlata. Presidentti Xin on isoja kampanjoita. Ja toinen asia oli ekologinen ajattelu ja kolmas oli kiinalaisen kulttuurin korostaminen, joka liittyy enemmän tähän esteettiseen puoleen, johon media tarttui enemmän.

Taikang pääkonttori Pekingissä
Lasipallo läheltä. Yksityiskohta pääkonttorin suunnitelmasta Taikang pääkonttori Pekingissä Kuva: BIG anu leinonen

- Presidentin sanoilla on ollut vaikutusta arkkitehtien työhön. Lupaviranomaiset eivät periaatteessa tiedä, millaista arkkitehtuuria he voisivat hyväksyä ennen kuin selvitetään, mitä presidentti itseasiassa tarkoitti. Joten lupajonossa Pekingissä on ilmeisesti 300 projektia.

Uusi Manhattan Kiinaan ennätysaikataulussa

Onko Yujiapu tuleva haamukaupunki vai uusi maailman finanssikeskus?

Katunäkymä
Anu Leinoisen viimeisimpiä projekteja Kiinassa on BIGin suunnittelema Rose Rock Center, josta on tulossa uuden Manhattanin eli Yujiapun maamerkki. Katunäkymä Kuva: BIG anu leinonen

CCTV:n valmistuttua Anu Leinonen vaihtoi tiimiä. Tanskalainen Bjarke Ingels on nuori, hauska ja maailman kuulu. BIG suunnitteli mm. Tanskan paviljongin Shanghain maailmannäyttelyyn 2010. Toukokuussa ratkeaa, voittaako BIGin suunnittelema Tanskan merimuseo Mies Van der Rohe -palkinnon. Se on yksi merkittävän arkkitehtuuripalkinnon viidestä finalistista. BIGin mielenkintoisimpia hankkeita on Manhattanillä Big U, joka on paljon muutakin kuin tulvavalli. (katso video artikkelin lopussa)

Pekingin naapurikaupunkiin Tiajiniin nousee Kiinan uudeksi Manhattaniksi kutsuttu talousalue nimeltä Yujiapu. Anu Leinonen on vetänyt BIGin hanketta, josta on tulossa alueen maamerkki.

Millainen projekti uudeksi Manhattaniksi kutsuttu Yujiapu on?

Peking alkaa olla siinä rajoilla, että jos se tästä kasvaa paljonkin, niin se ei ehkä enää toimi.

- Yujiapu on todella kunnianhimoinen uusi kaupunki, joka on suunniteltu Kiinan valtion tuella. Valtio on jo satsannut todella paljon infrastuktuuriin, alue on yhdistetty Pekingiin luotijunalla.
Nykyisen hallituksen tavoite on saada joitakin toimintoja muutettua Pekingistä pois. Peking alkaa olla siinä rajoilla, että jos se tästä kasvaa paljonkin, niin se ei ehkä enää toimi. Eli Tianjin on se seuraava kaupunki, jota ruvetaan tukemaan ja kasvattamaan,

Kaupunkikuva
BIGissä käytetään myös legoja suunnittelussa. Sen huomaa. Rose Rock Finacial Centeristä tulee 588 metriä Yujiapun maamerkki, korkein rakennus. Sen muoto on "kiinalaisen vuoren tulkinta modernin arkkitehtuurin keinoin". Kaupunkikuva Kuva: Anu Leinonen anu leinonen

Yujiapuhun on suunnittella mm. versio Manhattanin kaksoistorneista.. Ei ole ihme, että tunnettu amerikkalainen tutkivan journalismin tv-ohjelma 60 minutes on myös ollut kiinnostanut tästä uudesta Manhattanistä. Kun he vierailivat alueella vuoden alusta, se näytti tv-kuvissa haamukaupungilta, joita Kiinassa jo useita.

Mitä mieltä sinä olet Yujiapusta?

- Yujiapun kehitykseen ajatellaan, että siihen tarvitaan suunnilleen 20 vuotta. Se on todella nopea aikataulu kaupungin syntymiseen. Manhattanin kehittyminenhän kesti 200 vuotta. Kiinalaiset ovat vetämässä kehityksen nopeasti. Siihen saattaa kuulua sellainen vaihe, että siellä on haamukaupunki. He ovat investoineet sellaisiin rakennuksiin, joille ei ole vielä käyttöä. Mutta uskon, että Yujiapusta tulee uusi kaupunginosa Tiajiniin, koska valtio on niin vakaasti sen takana.

Kaksi näkökulmaa. Yujiapun mainos ja katu viime vuonna. Lähde: Vagabond Journey.

Mitä tulevaisuudessa Kiinassa tapahtuu?

Monet kiinalaiset kaupungit ovat tilanneet ulkomaisilta arkkitehtitoimistoilta näyttäviä julkisia rakennuksia ja kulttuurilaitoksia, koska kaupungit ovat halunneet profiloitua sillä, että ne tukevat kulttuuria ja ovat luovia. Mutta monet rakennuksista ovatkin kuoria, liian vähässä käytössä. Suomalaisista arkkitehdeistä Pekka Salmisen PES Arkkitehdit on osallistunut useisiin julkisiin kilpailuhin ja suunnitellut Wuxiin teatteri- ja oopperatalon. Salmisen haastattelun ja Kiinan kokemuksiä löydät täältä.

- Kaupunkien viranomaiset ovat ajatelleet, että julkisten rakennusten kirjo olisi taannut ihmisten onnellisuuden siellä. On ikään kuin luotu hardware, muttei softwarea, joka käyttää rakennusta. Voiisn kuvitelle, että sen on pakko tulla. Ei niitä rakennuksia voi jättää käyttämättä. Kiinassa on tulossa uusien sukupolvi kuraattoreita, jotka järjestävät näyttelyitä, konsertteja ja tapahtumia, joten toivotaan, että tulevaisuudessa nämä rakennukset aktivoituvat.

Vanhaa Pekingiä
Hutong on jo tyhjentynyt. Anu Leinonen on juuri muuttanut Chicagoon Vanhaa Pekingiä Kuva: Lou Lulu anu leinonen

Puheestasi välittyy, että uskot Kiinaan. Mitä jätät Kiinasta taaksesi ja mitä viet mukanasi Yhdysvaltoihin?

- Minusta tuntuu, että vien mukani koko Kiinan. Olen kokenut todella mielenkiintoisen kauden Kiinassa. Mutta minusta tuntuu, että on mielenkiintoista lähteä vertailemaan tätä kokemusta siihen, mitä on muualla.

Kuuntele Anu Leinosen haastattelu ohjelmassa Rakenna minut. Kevään aikana ohjelmassa on luvassa myös asiaa homeesta, korkeasta rakentamisesta, tulevaisuuden kerrostalosta, ihmisten sisäkuvista rakennetusta seinästä. Kuuntele Rakenna minut maanantaisin klo 17.20 Yle Radio 1. Tai Yle areenasta.

Anu Leinonen on yksi naisarkkitehdeista, joka on esillä artikkelissa: 10 syytä rakastaa naisarkkitehtia. Sen löydät täältä.
Löydät myös Anun perusteet sille, miksi suomalaisten on syytä seurata kiinalaista arkkitehtuuria täältä.

Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy kiinnostavia arkkitehtien luentoja. Tässä Anu Leinosen kommentit entisistä ja tulevista pomoistaan, sekä näiltä luennot. Rem Koolhaasin luennossa on kuvituksena paljon CCTV:n rakentamisesta kuvissa.

Rem Koolhaas:

- Rem on ehkä älykkäin ihminen, jonka olen tavannut. Hänen kanssaan työskentely oli erittäin intensiivistä, mutta antoi samalla mahdollisuuden oppia erilaisia lähestymistapoja arkkitehtuuriin, silla Rem ei edusta ainoastaan yhtä tyyliä, vaan riippuen projektin vaatimuksista luo aina uudenlaisia ja usein epäsovinnaisia ratkaisuja.

Bjarke Ingles:

- Bjarke on Remiä nuorempaa sukupolvea, kiinnostunut sarjakuvista ja nykymusiikista. Hän on todella hauska ja erittäin innovatiivinen arkkitehti, joka yhdisti esimerkiksi voimalaitoksen ja hiihtorinteen yhdeksi projektiksi. BIGin designratkaisujen esitystapa on kuin arkkitehtuurin aapinen, selittävät kaaviot ovat niin helppolukuisia, että ne ovat tehneet arkkitehtuurin ideat ymmärrettäväksi kaikille.

Jeanne Gang:

- SGA:n lähestymistapa on erittain hienostunut, heidän materiaalien kayttönsä on innovatiivista. Esimerkiksi heidän Arcus Centerinsa puunkaytto on kuulemma alueelle perinteistä, mutta aivan uutta meille suomalaisille. Odotan kiinnostuksella tätä yhteistyotä, jossa tule olemaan vivahteita OMAn suunnittelukulttuurista, silla myös Jeanne Gang oli aikoinaan Rem Koolhaasilla toissä.

Bonusraita

Bjarke Ingelsin Big U New Yorkissa on tutustumisen arvoinen projekti. Manhattaniin luodaan uudenlaiset tulvasuojaukset hurrikaani Sandyn jäljiltä Tästä projektista on tulossa esikuva monille.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri