Janne Junttila
Yle
Valmennuskurssien markkina syntyy, kun joka neljäs lääkäriopiskelijoista joutuu hakemaan unelmaopintoihinsa vähintään kolme kertaa – tai kun luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin ilmestyy 2400 hakijaa.
Kasvatustieteen opettajakoulutus on uskomattoman suosittu. Opetushallituksen tilastojen mukaan viime vuonna Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutuksen valintakokeisiin osallistui 2389 ihmistä. Heistä vain 88 sai opiskelupaikan. Vertailun vuoksi: Helsingin yliopiston lääketieteelliseen valittiin suurin piirtein yhtä monta opiskelijaa (92), mutta pääsykokeisiin osallistui 853 henkilöä.
Kuningaskuluttaja kysyi neljän oppiaineen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoilta, montako kertaa he pyrkivät opintoihin, kävivätkö he valmennuskurssin, minkä kouluttajan valmennuskurssin he olivat käyneet ja mitä kurssi maksoi. Kutakin oppiainetta edustaa kolmen korkeakoulun opiskelijajoukko.
Verkkokyselyämme välitti 12 ainejärjestöä. Saimme vastauksia yhteensä peräti 1199. Katso oheisen artikkelin lopusta, kuinka kysely tehtiin:
Etsi ja katso opiskelijoiden arvioita eri valmennuskursseista.
Lääketieteellisiin opintoihin pyritään pitkään ja hartaasti
Kyselyyn vastanneista kasvatustieteen opiskelijoista 10 prosenttia kertoi pyrkineensä opintoihin kolme kertaa tai useammin. Lääketieteen opiskelijoista 27 prosenttia kertoi pyrkineensä lääkikseen kolme kertaa tai useammin. Liki joka kymmenes oli pyrkinyt vähintään neljä kertaa. Tämä tarkoittaa neljää viittä vuotta nuoren elämästä.
Kauppatieteen opintoihin pääsee vertailun oppiaineista useimmin ensimmäisellä yrittämällä. Oikeustieteeseen ei haeta ihan yhtä pitkään ja hanakasti kuin lääketieteelliseen tiedekuntaan:
Kasvatustieteen kurssit halvimpia, kauppatieteissä laaja hintahaitari
Melkein 800 kyselyyn vastannutta opiskelijaa kertoi osallistuneensa valmennuskurssille. Vastaajat kertoivat hintahaarukan, minkä verran valmennuskurssi oli maksanut. Koostimme vastauksista oheisen graafisen kuvaajan. Ehdottomat hintahuiput ovat lääkiksen kursseilla, hintavaihtelua taas on eniten kauppatieteen tarjonnassa:
Lääketieteen pääsykokeiden valmennuskurssit olivat vertailumme kalleimpia. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat olivat maksaneet kurssistaan useimmin 1000–1500 euroa (38 % kurssin käyneistä). Mahdollisesti vuosien hakukierre – tai pelko siitä – saattaa johtaa siihen, että valmennuskurssista ollaan valmiita maksamaan myös selvästi yli keskiarvon: Jotkut vastaajat ilmoittivat maksaneensa kurssista 3500–4000 euroa. Kuusi yksittäistä vastaajaa (2 %) kertoi maksaneensa yli 4000 euroa. Hintahuiput ovat yleensä peräisin Valmennuskeskuksen tarjonnasta.
Oikeustieteellisen valmennuskurssimarkkina on ainejärjestöjen hallussa. Oikeustieteen opiskelijoista 82 prosenttia kertoi käyneensä ainejärjestön järjestämän kurssin, 14 prosenttia kaupallisen yhtiön kurssin. Verrattuna lääkiksen kursseihin oikiksen kurssien hinnat ovat verrattain maltilliset.
Ainejärjestöjen kurssihinnoissa on kuitenkin eroja: Helsingin yliopiston lakiopiskelijoiden ainejärjestön Pykälä ry:n kursseista oli maksettu usein enemmän kuin rovaniemeläisen ainejärjestön Artikla ry:n tai turkulaisen Lex ry:n kursseista. Artiklan kurssista yksikään vastaajista ei ollut maksanut yli 1000 euroa, Pykälän kurssista 17 vastaajaa oli maksanut 1000–1500 euroa.
Päinvastoin kuin oikeustieteessä, kaupalliset yhtiöt hallitsevat kauppatieteiden valmennuskurssimarkkinaa. 93 prosenttia vastanneista kävi kaupallisen yhtiön järjestämän kurssin. Kauppatieteen kurssin hinta on kuitenkin melko samansuuruinen kuin oikeustieteen opiskelijoiden käymillä kursseilla. Vajaa puolet (45 %) kertoi maksaneensa kurssistaan 500–1000 euroa. Kauppatieteilijöiden joukossa on kuitenkin myös 26 opiskelijaa (13 %), jotka kertovat maksaneensa kurssistaan 2000–2500 euroa.
Kyselyssämme yleisimpien kurssittajien joukkoon nousseen Supermasterin kurssista oli maksettu usein selvästi enemmän kuin kyselyn mukaan yleisimmän Ekonomivalmennuksen kurssista.
Kasvatustieteen kurssien hinnat olivat edullisimmat. Kaupalliset yhtiöt ovat yleisimmät kouluttajat kasvatustieteissäkin, mutta 15 prosenttia kasvatustieteiden vastaajista kertoi käyneensä valmentavan kurssin kansanopistossa tai vastaavassa opistossa.
