Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kuinka paljon valmennuskursseista maksetaan?

Valmennuskurssien hintataulukko, tiivis
Kuningaskuluttajan verkkokysely maaliskuussa 2015, 1199 opiskelijavastaajaa. Valmennuskurssien hintataulukko, tiivis Kuva: YLE / Tomi Paijo kuningaskuluttaja

Valmennuskurssien markkina syntyy, kun joka neljäs lääkäriopiskelijoista joutuu hakemaan unelmaopintoihinsa vähintään kolme kertaa – tai kun luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin ilmestyy 2400 hakijaa.

Kasvatustieteen opettajakoulutus on uskomattoman suosittu. Opetushallituksen tilastojen mukaan viime vuonna Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutuksen valintakokeisiin osallistui 2389 ihmistä. Heistä vain 88 sai opiskelupaikan. Vertailun vuoksi: Helsingin yliopiston lääketieteelliseen valittiin suurin piirtein yhtä monta opiskelijaa (92), mutta pääsykokeisiin osallistui 853 henkilöä.

Kuningaskuluttaja kysyi neljän oppiaineen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoilta, montako kertaa he pyrkivät opintoihin, kävivätkö he valmennuskurssin, minkä kouluttajan valmennuskurssin he olivat käyneet ja mitä kurssi maksoi. Kutakin oppiainetta edustaa kolmen korkeakoulun opiskelijajoukko.

Verkkokyselyämme välitti 12 ainejärjestöä. Saimme vastauksia yhteensä peräti 1199. Katso oheisen artikkelin lopusta, kuinka kysely tehtiin:

Etsi ja katso opiskelijoiden arvioita eri valmennuskursseista.

Lääketieteellisiin opintoihin pyritään pitkään ja hartaasti

Kyselyyn vastanneista kasvatustieteen opiskelijoista 10 prosenttia kertoi pyrkineensä opintoihin kolme kertaa tai useammin. Lääketieteen opiskelijoista 27 prosenttia kertoi pyrkineensä lääkikseen kolme kertaa tai useammin. Liki joka kymmenes oli pyrkinyt vähintään neljä kertaa. Tämä tarkoittaa neljää viittä vuotta nuoren elämästä.

Valmennuskurssikysely, lääketieteen hakukerrat
Valmennuskurssikysely, lääketieteen hakukerrat Kuva: YLE / Tomi Paijo kuningaskuluttaja

Kauppatieteen opintoihin pääsee vertailun oppiaineista useimmin ensimmäisellä yrittämällä. Oikeustieteeseen ei haeta ihan yhtä pitkään ja hanakasti kuin lääketieteelliseen tiedekuntaan:

MONTA KERTAA PYRIT?KERRAN %KAKSI %KOLME %NELJÄ TAI ENEMMÄN %
Kasvatustiede (vastaajia 220)553582
Lääketiede (vastaajia 391)3241198
Oikeustiede (vastaajia 305)4934134
Kauppatiede (vastaajia 283)633061

Kasvatustieteen kurssit halvimpia, kauppatieteissä laaja hintahaitari

Melkein 800 kyselyyn vastannutta opiskelijaa kertoi osallistuneensa valmennuskurssille. Vastaajat kertoivat hintahaarukan, minkä verran valmennuskurssi oli maksanut. Koostimme vastauksista oheisen graafisen kuvaajan. Ehdottomat hintahuiput ovat lääkiksen kursseilla, hintavaihtelua taas on eniten kauppatieteen tarjonnassa:

Valmennuskurssien hintataulukko
Valmennuskurssien hintataulukko Kuva: YLE / Tomi Paijo kuningaskuluttaja

Lääketieteen pääsykokeiden valmennuskurssit olivat vertailumme kalleimpia. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat olivat maksaneet kurssistaan useimmin 1000–1500 euroa (38 % kurssin käyneistä). Mahdollisesti vuosien hakukierre – tai pelko siitä – saattaa johtaa siihen, että valmennuskurssista ollaan valmiita maksamaan myös selvästi yli keskiarvon: Jotkut vastaajat ilmoittivat maksaneensa kurssista 3500–4000 euroa. Kuusi yksittäistä vastaajaa (2 %) kertoi maksaneensa yli 4000 euroa. Hintahuiput ovat yleensä peräisin Valmennuskeskuksen tarjonnasta.

Oikeustieteellisen valmennuskurssimarkkina on ainejärjestöjen hallussa. Oikeustieteen opiskelijoista 82 prosenttia kertoi käyneensä ainejärjestön järjestämän kurssin, 14 prosenttia kaupallisen yhtiön kurssin. Verrattuna lääkiksen kursseihin oikiksen kurssien hinnat ovat verrattain maltilliset.

Ainejärjestöjen kurssihinnoissa on kuitenkin eroja: Helsingin yliopiston lakiopiskelijoiden ainejärjestön Pykälä ry:n kursseista oli maksettu usein enemmän kuin rovaniemeläisen ainejärjestön Artikla ry:n tai turkulaisen Lex ry:n kursseista. Artiklan kurssista yksikään vastaajista ei ollut maksanut yli 1000 euroa, Pykälän kurssista 17 vastaajaa oli maksanut 1000–1500 euroa.

Päinvastoin kuin oikeustieteessä, kaupalliset yhtiöt hallitsevat kauppatieteiden valmennuskurssimarkkinaa. 93 prosenttia vastanneista kävi kaupallisen yhtiön järjestämän kurssin. Kauppatieteen kurssin hinta on kuitenkin melko samansuuruinen kuin oikeustieteen opiskelijoiden käymillä kursseilla. Vajaa puolet (45 %) kertoi maksaneensa kurssistaan 500–1000 euroa. Kauppatieteilijöiden joukossa on kuitenkin myös 26 opiskelijaa (13 %), jotka kertovat maksaneensa kurssistaan 2000–2500 euroa.

Kyselyssämme yleisimpien kurssittajien joukkoon nousseen Supermasterin kurssista oli maksettu usein selvästi enemmän kuin kyselyn mukaan yleisimmän Ekonomivalmennuksen kurssista.

Kasvatustieteen kurssien hinnat olivat edullisimmat. Kaupalliset yhtiöt ovat yleisimmät kouluttajat kasvatustieteissäkin, mutta 15 prosenttia kasvatustieteiden vastaajista kertoi käyneensä valmentavan kurssin kansanopistossa tai vastaavassa opistossa.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.