Hyppää pääsisältöön

Marjatta korea kuopus

Jean Sibelius (kuva Paul Hekscher)
Jean Sibelius (kuva Paul Hekscher) Jean Sibelius (kuva Paul Hekscher) jean sibelius

Sibelius uudisti sinfoniaa sävellysmuotona – kenties enemmän kuin kukaan muu sitten Haydnin ja Beethovenin. Säveltäjänä hän oli väsymätön takoja, jonka työpöydällä eri teemoista rakentui tavattoman lujia taideteoksia. Sibelius oli kuolevainen, mutta hänen musiikistaan on tullut kuolematonta. Vuonna 1907 Helsingissä kantaesitetty kolmas sinfonia yllättää yleisönsä...

Sinfoninen takoja

Helsingissä ”kuolee kaikki laulu” Sibeliuksen sisällä, ja niin Järvenpäähän kohoaa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön viimeinen suuri taiteilijakoti. Perhe muuttaa Ainolaan syksyllä 1904. Samana vuonna on kantaesitetty Sibeliuksen viimeinen suuri romanttinen teos, viulukonsertto.

Mutta Sibbekö muka pystyisi asettumaan aloilleen maaseudun hiljaisuuteen? Mitä vielä! Vuonna 1905 sinfoninen takojamme koluaa taas maailmaa, ja matka vie jälleen Berliiniin, jossa 2. sinfonia saa innostuneen vastaanoton. Kohta laiva puskee yli Englannin Kanaalin, ja Sibelius hurmaa sekä Liverpoolin että Lontoon yleisön ja kriitikot. Ja sieltä on näppärä jatkaa alkuvuodesta 1906 Pariisiin, jonka kapakoissa voi vemmeltää muiden suomalaistaiteilijoiden kanssa, vaikka se koetteleekin sekä lompakkoa että sisäelimiä.

Samaan aikaan uudet sävellyssuunnitelmat kihisevät Sibeliuksen aivoissa. Luonnotarko? Hmm… ehkä. Pohjolan tytär? Kyllä vaan! Marjatta-oratorio? Ilman muuta, se nyt ainakin valmistuu ihan kohta, kantaesityspäiväkin on melkein sovittu. Ja samalla työpöydällä risteilevät monet muutkin pienet ja suuret suunnitelmat, sillä Sibeliuksesta on kehittynyt mestari siirtelemään ideoitaan teoksesta toiseen.

Lopulta tämä sekamelska vuotaa yli. Ei tule Luonnotarta eikä tule Marjatta-oratoriota. Pohjolan tytär kyllä valmistuu, mutta senkin luonnoksista on siirtynyt jotain muualle, mutta mihin? Se selviää syyskuussa 1907, kun Helsingin Yliopiston juhlasalissa kantaesitetään Jean Sibeliuksen 3. sinfonia. Yleisö on hämmentynyt, sillä sinfonia on vain kolmiosainen ja hiukan ”outo”.

Kalevalan viimeisessä runossa Marjatta tulee raskaaksi puolukasta ja synnyttää pojan, Karjalan kuninkaan ja kaiken vallan vartijan, joka oratoriosuunnitelmassa kuolee. Mutta entäpä ylösnousemus – miten se liittyy Sibeliuksen 3. sinfoniaan?

Osmo Tapio Räihälä

Sinfonia nro 3 C-duuri op. 52

Jean Sibeliuksen sinfonia nro 3 Ylen Elävässä arkistossa (Radion sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo)

Sinfonia nro 3 C-duuri valmistui 1907, ja sen kantaesitys oli Helsingin yliopiston juhlasalissa 25. syyskuuta. Helsingin filharmonisen seuran orkesteria johti säveltäjä itse.
Sinfonian osat ovat 1. Allegro moderato, 2. Andantino con moto, quasi allegretto, 3. Moderato - Allegro ma non tanto.

Kuuntele Osmo Tapio Räihälän toimittama Sinfoninen takoja: Marjatta korea kuopus Yle Radio 1:ssä tiistaina 7.4.2015 klo 14.00 ja 30 vuorokauden ajan Yle Areenassa.

#Sibelius150

Kommentit
  • Christoph Croisé (CHE) | Paulon sellokilpailu 2018

    Seuraa kansainvälinen kisa alusta loppuun 15.-25. lokakuuta.

    Päivitys 3.10.2018: Christoph Croisé on peruuttanut osallistumisensa. // Sveitsiläinen Christoph Croisé suorittaa Master of Music -tutkintoa Berliinin Taideyliopistossa sello-opettajanaan Wolfgang-Emanuel Schmidt. Hänet on palkittu ensipalkinnoin lukuisissa kansainvälisissä kilpailuissa.

  • Oramo tuo Langgaard-julkaisuihin uutta pöhinää

    Oramo tuo Langgaard-julkaisuihin uutta pöhinää

    Tanskalainen Rued Langgaard (1893-1952) ei löytänyt omana aikanaan kotimaassaan vastakaikua ilmaisulleen. Pitkälti itseoppinut säveltäjä jätti jälkeensä jättimäisen yli 400 teoksen myöhäisromanttisen tuotannon. Ilahduttavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana kiinnostus Langgaardin tuotantoa kohtaan on kasvanut.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua