Hyppää pääsisältöön

Ortodoksikirkon voimavarat ovat perinteissä, sakramenteissa ja erilaisuudessa

Ortodoksinen kirkko on kristillinen kirkko, jonka paikalliskirkoista suurin osa sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähi-idässä. Ortodoksinen kirkko on Suomessa maamme toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö. Sen jäsenistä suurin osa on pitkään ollut rajakarjalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Kiinnostus ortodoksisuutta kohtaan alkoi kasvaa 1970-luvun puolivälistä lähtien. Tuolloin suhtautuminen uskontoihin ylipäätään muuttui suopeammaksi. Ortodoksinen kirkko sai uusia jäseniä erityisesti evankelis-luterilaisesta kirkosta. Tavallisimmin uudet jäsenet ovat olleet nuoria tai keski-ikäisiä naisia. Ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on 2000-luvulle tultaessa kasvanut yli 60 000:een, joka on noin prosentti koko väestöstä.

1984 ja 2006 tehdyissä ortodoksisuutta esittelevässä ohjelmassa pohdittiinkin syitä ortodoksisuuden ja ortodoksisen kirkon suosion kasvuun. Voisiko kyse olla vain muoti-ilmiöstä? Haastatteluissa yhtenä suosion syynä pidettiin sitä, että Suomessa idän kirkkoon suhtauduttiin nyt suopeasti. Sitä ei enää pidetty vieraana kirkkona vaan sitä voitiin jo pitää toisena kansankirkkona. Toisaalta rivijäsenille perinteiden merkitys ortodoksisuuden säilymisen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää. Käännynnäiset taas kokivat ortodoksisuuden erilaisuuden eheyttävänä ja hengellistä elämää rikastuttavana tekijänä.

Vaikka ortodoksinen kirkko on kulkenut vuosisadasta toiseen lähes muuttumattomana, sen jäsenten suhtautuminen kirkkoon ja sen käytännöihin on muuttunut. Selvimmin tämä näkyy siinä, että kirkossa käynti on monen kohdalla vähäistä. Siitäkin huolimatta kirkon olemassaoloa pidetään tärkeänä. Kirkko kuitenkin tarjoaa tukea ja ohjausta. Perinteet ovat usealle ortodoksille selvin ja kenties helpoin tapa siirtää omaa uskoaan seuraavalle sukupolvelle. Ruokakulttuuri, paasto, ikonit ja ristinmerkki ovat ortodoksisuuden perinteitä, jotka elävät yhä.

Suomessa ortodoksinen uskonto esittäytyy kenties eksoottisimpana Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä. Siellä pääsee tutustumaan niin ikonitaiteeseen kuin liturgiaankin. Luostari ei kuitenkaan pyri käännyttämään ketään vaan se tarjoaa mahdollisuuden tutustua ortodoksisuuteen. Psykologi Pentti Leimanin tie ortodoksiksi alkoi juuri Valamosta. Hänen mielestään kääntymisessä ortodoksisuuteen ei ole kyse muoti-ilmiöstä. Hänen mukaansa hengellisyyteen liittyvät kysymykset eivät ole koskaan muoti-ilmiöitä. Eikä hän myöskään tieteellisen koulutuksen saaneena pidä uskossa olemista ristiriitaisena asiana. Hengellinen maailma kun on sisäistä maailmaa ja tiede tutkii näkyväistä maailmaa. Leimanille itselleen ortodoksisuus oli yllättävää, sillä se oli sisällöltään erilaista kuin se kristillisyys, johon hän oli lapsesta lähtien tottunut ja siitä sittemmin erkaantunut. Ortodoksisuudessa ei ole minkäänlaista valmiin mallia tai kertakaikkisuuden makua. Eikä Leimanin mukaan myöskään kyse ole siitä, oletko uskossa vai etkö ole.

Toimittaja Seppo Pyysalo tapasi 2006 espoolaisen Annika Heinäsen, jonka kokemukset ortodoksisuudesta kulkevat samansuuntaisesti Leimanin näkemysten kanssa. Heinänen pohtii haastattelussa omaa neutraalia suhdettaan luterilaisuuteen ja ensikosketustaan ortodoksisuuteen. Hänen tiensä ortodoksikirkon jäseneksi alkoi myös Valamosta. Luostarissa koettu ja opittu tiivisti Heinäsen suhdetta kristilliseen elämään siten, että jumalanpalveluselämä ja ennen kaikkea ehtoollinen ovat hänen hengellisen elämänsä viitoittajia. Hänkään ei vaihtanut luterilaisuutta ortodoksisuuteen muotioikusta. Hän löysi vastauksia ortodoksisuudesta omaan henkilökohtaiseen elämään liittyvissä kysymyksissä. Ja mistään Heinänen ei ole omien sanojensa mukaan joutunut luopumaan, koska ei ole olemassa mitään kiellettyjen asioiden listaa. Pikemminkin hän on kokenut saaneet elämäänsä paljon uutta sisältöä.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.