Janne Junttila
Yle
Valmennuskursseista tuli normi oikeustieteissä. Kurssibisnestä tekevät ainejärjestöt luovat mielikuvaa, että ilman kurssia opintoihin ei pääse. Valintakokeista vastaava professori myöntää, että valintakoe ei anna oikeaa kuvaa opinnoista eikä se mittaa ominaisuuksia, joita nykyään tarvitaan juristin ammatissa.
Monet oikeustieteen opiskelijat kertoivat Kuningaskuluttajan laajassa valmennuskurssikyselyssä, että valmennuskurssin käymisestä on tullut oppiaineessa normi. Kyselyn tulos vahvistaa opiskelijoiden viestin. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kertoo käyneensä jonkin valmennuskurssin. Osuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteen opiskelijoiden keskuudessa.
Valmentautumiseen on tietty tarpeensa: juridiikkaa ei opeta juurikaan lukiossa. Esimerkiksi lääketieteen pääsykokeissa eräistä lukioaineista on hyötyä.
Kysely suunnattiin neljän oppiaineen kolmen korkeakoulun ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Kyselyyn vastasi noin 300 oikeustieteen opiskelijaa.
Tarkemmin kyselystä:
TOP 3 -kouluttajat ja satoja kurssiarvosteluja.
Kurssien hintahaarukka ja kuinka monta kertaa eri oppiaineisiin pyritään.
Silmiinpistävä on myös ainejärjestöjen markkinaosuus aineen kurssitarjonnassa. Muissa aineissa, esimerkiksi lääketieteissä tai kauppatieteissä, kaupalliset yhtiöt ovat merkittäviä kouluttajia, mutta oikeustieteen valmennuskurssin käyneistä 82 prosenttia kertoo käyneensä nimenomaan jonkin ainejärjestön järjestämän kurssin.
Monet vastaajat kertovat vapaassa kommenttiosuudessa, että oikiksen valmennuskurssi on välttämättämyys, jos opintoihin aikoo päästä. "Ainejärjestöt pyrkivät antamaan vaikutelman, että sisäänpääsy ilman kurssia on lähes mahdotonta. No, bisnes on bisnestä", kirjoittaa eräs turkulainen opiskelija.
Kurssille ajoi uskomus sen välttämättömyydestä.
Toinen opiskelija kirjoittaa: "Ihmisten puheiden ja kurssin järjestäjän kertoman perusteella saa helposti sellaisen kuvan, että valmennuskurssin käyminen olisi jollei välttämätöntä, niin ainakin erittäin suureksi hyödyksi suosittuun koulutukseen pyrittäessä." Kolmas: "Kurssille ajoi uskomus sen välttämättömyydestä."
Onko unelmaopintoihin pääsymaksu?
Oikeustieteissä, toisin kuin monissa muissa aineissa, pääsykoekirjat vaihdetaan vuosittain. Tätä perustellaan sillä, että saman kevän ylioppilaat olisivat tasaveroisessa asemassa aiempina vuosina hakeneiden kanssa. Turun yliopiston pääsykoekirjoja alettiin toimittaa hakijoille kuluvan viikon maanantaina. Valintakoemenettely on tänä vuonna yhteinen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen kanssa.
Turun oikeustieteellisen kolmen kirjan paketti maksaa tänä vuonna 155 euroa (+ toimituskulut). Kirjoja ei saa kirjastosta, vaan ne on pakko ostaa. Turun oikeustieteen tiedekunta tienaa kirjamyynnillä vuosittain merkittävän summan rahaa. Kuningaskuluttaja sai tietoonsa tiedekunnan viime vuoden kirjatuoton: se oli 105 000 euroa.
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tämän vuoden pääsykoekirjat maksavat 230 euroa. Viime vuonna Helsingin oikikseen haki yli 2300 henkilöä, heistä pääsykokeisiin osallistui yli 1300 henkeä.
Usein tiedekunnan henkilökunta kirjoittaa pääsykoekirjat. Vuosittainen valintakoerumba työllistää, mutta tuottaa myös taloudellista hyötyä. Enää henkilökunta ei kuitenkaan saa luennoida valmennuskursseilla, kertoo Turun oikeustieteen valintakokeista vastaava professori Jussi Tapani.
Kirjapaketin lisäksi useimmat hakijat maksavat siis lisäksi ainejärjestölle valmennuskurssista. Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Lex ry:n itseopiskeluun tarkoitettu materiaalipaketti maksaa 199 euroa. Tämä on edullisin vaihtoehto. Ainejärjestön opetusta sisältävien kurssien hinnat vaihtelevat 400–750 euron välillä.
Valmennuskurssit ovat ainejärjestöille merkittävä tulon lähde. Turun oikikseen pyrkivät käyvät yleensä turkulaisen ainejärjestön valmennuskurssin. Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen on eri pääsykoekirjat. Oikeustieteen tiedekunnan kirjatuotto Oikeustieteen ainejärjestön kurssituottoTurun oikeustieteen valintakokeet
105 000 euroa (vuonna 2014)
80 000–100 000 euroa (vuonna 2014)
Ainejärjestö Lex ry ei kerro tarkkaa lukua, mutta Kuningaskuluttaja sai kahdesta lähteestä arvion vuosituotosta. Tarkistimme tiedon Lex ry:n puheenjohtajalta. Turkulainen ainejärjestö tienasi valmennuskursseilla viime vuonna noin 80 000–100 000 euroa.
Verkkokyselyymme perustuvan arvion mukaan turkulaisen ainejärjestön hinnat ovat olleet maltillisemmat kuin Helsingin yliopiston oikeustieteen ainejärjestön Pykälä ry:n kurssien hinnat. Pykälä ry tienannee kurssitoiminnalla siis enemmän kuin Lex ry.
Suuri osa Turussa ensi syksynä aloittavista juristiopiskelijoista on siis maksanut pääsykokeisiin valmistautuessaan tiedekunnalle 115 euroa ja ainejärjestölle kurssista vähintään 400 euroa. Onko tämä viisisataa euroa pääsymaksu?
Pääsykoeaineisto voisi olla saatavilla ilmaiseksi verkossa tai kirjastossa. Eikä pänttääminen ja ulkoaopettelu toki ole ainoa tapa valita motivoituneita ja kyvykkäitä opiskelijoita. Tiedekunnilla on valta päättää.
Eikä siinä vielä kaikki.
Turun oikeustieteen valintakokeista vastaava professori Jussi Tapani myöntää, että valintakoe on jäänyt jälkeen ajastaan. Hän viittaa sekä kirjavalintoihin että tapaan, jolla kokeisiin valmistaudutaan.
Hän kertoo, että valintakokeet ja valmennuskurssit eivät vastaa nykyistä pedagogista ajattelua saati ammatillisia vaatimuksia.
– Juridiikkaa ei nykyisin opiskella eikä pidä lukea sillä tavalla. Lait muuttuvat, normistot muuttuvat. Myös työelämätaidot ovat jotain aivan muuta kuin että luetaan kahdeksasta neljään kirjaa, joka on valintakokeisiin osoitettu, Tapani sanoo.
Lisätty linkki kahteen muuhun artikkeliin 8.4.2015
