Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tiedekunta ja ainejärjestö rahastavat juristiksi pyrkiviä

Oikeustiede, kuvakollaasi, Jussi Tapani
Oikeustiede, kuvakollaasi, Jussi Tapani Kuva: YLE kuningaskuluttaja

Valmennuskursseista tuli normi oikeustieteissä. Kurssibisnestä tekevät ainejärjestöt luovat mielikuvaa, että ilman kurssia opintoihin ei pääse. Valintakokeista vastaava professori myöntää, että valintakoe ei anna oikeaa kuvaa opinnoista eikä se mittaa ominaisuuksia, joita nykyään tarvitaan juristin ammatissa.

Monet oikeustieteen opiskelijat kertoivat Kuningaskuluttajan laajassa valmennuskurssikyselyssä, että valmennuskurssin käymisestä on tullut oppiaineessa normi. Kyselyn tulos vahvistaa opiskelijoiden viestin. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oikeustieteen opiskelijoista kertoo käyneensä jonkin valmennuskurssin. Osuus on selvästi suurempi kuin esimerkiksi lääketieteen tai kauppatieteen opiskelijoiden keskuudessa.

Valmennuskurssi taulukko
Kuningaskuluttajan verkkokysely, 1199 vastausta. Klikkaa kuva isommaksi. Valmennuskurssi taulukko Kuva: YLE / Tomi Paijo kuningaskuluttaja

Valmentautumiseen on tietty tarpeensa: juridiikkaa ei opeta juurikaan lukiossa. Esimerkiksi lääketieteen pääsykokeissa eräistä lukioaineista on hyötyä.

Kysely suunnattiin neljän oppiaineen kolmen korkeakoulun ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Kyselyyn vastasi noin 300 oikeustieteen opiskelijaa.

Tarkemmin kyselystä:
TOP 3 -kouluttajat ja satoja kurssiarvosteluja.
Kurssien hintahaarukka ja kuinka monta kertaa eri oppiaineisiin pyritään.

Silmiinpistävä on myös ainejärjestöjen markkinaosuus aineen kurssitarjonnassa. Muissa aineissa, esimerkiksi lääketieteissä tai kauppatieteissä, kaupalliset yhtiöt ovat merkittäviä kouluttajia, mutta oikeustieteen valmennuskurssin käyneistä 82 prosenttia kertoo käyneensä nimenomaan jonkin ainejärjestön järjestämän kurssin.

Monet vastaajat kertovat vapaassa kommenttiosuudessa, että oikiksen valmennuskurssi on välttämättämyys, jos opintoihin aikoo päästä. "Ainejärjestöt pyrkivät antamaan vaikutelman, että sisäänpääsy ilman kurssia on lähes mahdotonta. No, bisnes on bisnestä", kirjoittaa eräs turkulainen opiskelija.

Kurssille ajoi uskomus sen välttämättömyydestä.― Oikeustieteen opiskelija, Turku

Toinen opiskelija kirjoittaa: "Ihmisten puheiden ja kurssin järjestäjän kertoman perusteella saa helposti sellaisen kuvan, että valmennuskurssin käyminen olisi jollei välttämätöntä, niin ainakin erittäin suureksi hyödyksi suosittuun koulutukseen pyrittäessä." Kolmas: "Kurssille ajoi uskomus sen välttämättömyydestä."

Onko unelmaopintoihin pääsymaksu?

Oikeustieteissä, toisin kuin monissa muissa aineissa, pääsykoekirjat vaihdetaan vuosittain. Tätä perustellaan sillä, että saman kevän ylioppilaat olisivat tasaveroisessa asemassa aiempina vuosina hakeneiden kanssa. Turun yliopiston pääsykoekirjoja alettiin toimittaa hakijoille kuluvan viikon maanantaina. Valintakoemenettely on tänä vuonna yhteinen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen kanssa.

Turun yliopiston oikeustieteellinen -kyltti
Turun yliopiston oikeustieteellinen -kyltti Kuva: YLE kuningaskuluttaja

Turun oikeustieteellisen kolmen kirjan paketti maksaa tänä vuonna 155 euroa (+ toimituskulut). Kirjoja ei saa kirjastosta, vaan ne on pakko ostaa. Turun oikeustieteen tiedekunta tienaa kirjamyynnillä vuosittain merkittävän summan rahaa. Kuningaskuluttaja sai tietoonsa tiedekunnan viime vuoden kirjatuoton: se oli 105 000 euroa.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tämän vuoden pääsykoekirjat maksavat 230 euroa. Viime vuonna Helsingin oikikseen haki yli 2300 henkilöä, heistä pääsykokeisiin osallistui yli 1300 henkeä.

Usein tiedekunnan henkilökunta kirjoittaa pääsykoekirjat. Vuosittainen valintakoerumba työllistää, mutta tuottaa myös taloudellista hyötyä. Enää henkilökunta ei kuitenkaan saa luennoida valmennuskursseilla, kertoo Turun oikeustieteen valintakokeista vastaava professori Jussi Tapani.

Kirjapaketin lisäksi useimmat hakijat maksavat siis lisäksi ainejärjestölle valmennuskurssista. Turun yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Lex ry:n itseopiskeluun tarkoitettu materiaalipaketti maksaa 199 euroa. Tämä on edullisin vaihtoehto. Ainejärjestön opetusta sisältävien kurssien hinnat vaihtelevat 400–750 euron välillä.

Valmennuskurssit ovat ainejärjestöille merkittävä tulon lähde. Turun oikikseen pyrkivät käyvät yleensä turkulaisen ainejärjestön valmennuskurssin. Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen on eri pääsykoekirjat.

Turun oikeustieteen valintakokeet

Oikeustieteen tiedekunnan kirjatuotto
105 000 euroa (vuonna 2014)

Oikeustieteen ainejärjestön kurssituotto
80 000–100 000 euroa (vuonna 2014)

Ainejärjestö Lex ry ei kerro tarkkaa lukua, mutta Kuningaskuluttaja sai kahdesta lähteestä arvion vuosituotosta. Tarkistimme tiedon Lex ry:n puheenjohtajalta. Turkulainen ainejärjestö tienasi valmennuskursseilla viime vuonna noin 80 000–100 000 euroa.

Verkkokyselyymme perustuvan arvion mukaan turkulaisen ainejärjestön hinnat ovat olleet maltillisemmat kuin Helsingin yliopiston oikeustieteen ainejärjestön Pykälä ry:n kurssien hinnat. Pykälä ry tienannee kurssitoiminnalla siis enemmän kuin Lex ry.

Professori Jussi Tapani
Rikosoikeuden professori Jussi Tapani, Turun yliopisto Professori Jussi Tapani Kuva: YLE kuningaskulutaja

Suuri osa Turussa ensi syksynä aloittavista juristiopiskelijoista on siis maksanut pääsykokeisiin valmistautuessaan tiedekunnalle 115 euroa ja ainejärjestölle kurssista vähintään 400 euroa. Onko tämä viisisataa euroa pääsymaksu?

Pääsykoeaineisto voisi olla saatavilla ilmaiseksi verkossa tai kirjastossa. Eikä pänttääminen ja ulkoaopettelu toki ole ainoa tapa valita motivoituneita ja kyvykkäitä opiskelijoita. Tiedekunnilla on valta päättää.

Eikä siinä vielä kaikki.

Turun oikeustieteen valintakokeista vastaava professori Jussi Tapani myöntää, että valintakoe on jäänyt jälkeen ajastaan. Hän viittaa sekä kirjavalintoihin että tapaan, jolla kokeisiin valmistaudutaan.

Hän kertoo, että valintakokeet ja valmennuskurssit eivät vastaa nykyistä pedagogista ajattelua saati ammatillisia vaatimuksia.

– Juridiikkaa ei nykyisin opiskella eikä pidä lukea sillä tavalla. Lait muuttuvat, normistot muuttuvat. Myös työelämätaidot ovat jotain aivan muuta kuin että luetaan kahdeksasta neljään kirjaa, joka on valintakokeisiin osoitettu, Tapani sanoo.

Lisätty linkki kahteen muuhun artikkeliin 8.4.2015

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.