Hyppää pääsisältöön

Ateena - musiikkia kriisin varjossa

Muinaiset kreikkalaiset yhdistivät musiikin teorian  ja matematiikan. Sana 'musiikki' tulee ylijumala Zeuksen tyttärien, muusien mukaan .
Muinaiset kreikkalaiset yhdistivät musiikin teorian ja matematiikan. Sana 'musiikki' tulee ylijumala Zeuksen tyttärien, muusien mukaan. Muinaiset kreikkalaiset yhdistivät musiikin teorian ja matematiikan. Sana 'musiikki' tulee ylijumala Zeuksen tyttärien, muusien mukaan . zeuksen tyttäret

Joka tuutista tulee tänäänkin uutisia Kreikan pitkittyneestä talouskriisistä, mutta harvemmin kerrotaan kuitenkaan itse kreikkalaisten arkipäivästä, jota kriisi tietenkin varjostaa, mutta jossa osataan elää ongelmista huolimatta myös täysipainoista arkipäivää ja kokea nautintoja. Suomen Kreikan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä kertoo Ateenan musiikkielämästä.

Kreikan musiikki elää vahvasti nykypäivässä

Kreikkalaisten elämään kuuluu vahvasti musiikki, vaikka vapaa-ajan riennoissa rakastettu teatteri saattaa ainakin Ateenassa kiilata suosiossa senkin edelle. Neljän miljoonan asukkaan suurkaupunki tarjoaa musiikkia kaikkien makuun, rebetikosta vireän omaperäisen popmusiikin, jazzin ja vahvan folkloren kautta klassiseen, valittavaa riittää. Kreikkalainen musiikki on yhtä monimuotoista ja vaihtelevaa kuin maan historiakin, ja siinä kuulee vaikutteita sekä idästä että lännestä. Se elää vahvasti nykypäivässä.

Musiikki oli oleellinen osa antiikin teatteria.

Kun Kreikka juhlisti vuoden 2014 alussa EU-puheenjohtajuuttaan, Brysselin avajaiskonsertissa soitettiin barokkimusiikkia, jolla oli nimellinen tai teemallinen yhteys kreikkalaiseen mytologiaan. Muinaisesta Kreikasta aiheensa ammentaneiden, konserttiin valikoituneiden barokkisäveltäjien nimilista oli pitkä: Händel, Hasse, Bach, Paisiello, Lully, Vivaldi, Gluck. Sana 'musiikki' tulee ylijumala Zeuksen tyttäristä, muusista, jotka olivat taiteellisten ja älyllisten pyrkimysten suojelijattaria. Musiikki oli oleellinen osa antiikin teatteria. Länsimaisen musiikinteorian ja musiikkiestetiikan perusta luotiin antiikin aikana, joten näin olemme täällä taas omilla kulttuurijuurillamme.

Megaronissa kohtaa suuria kansainvälisiä orkestereita ja taiteilijanimiä

Ateenan kansainvälinen konferenssikeskus Megaron.
Megaron Ateenan kansainvälinen konferenssikeskus Megaron. Kuva: Stefanos Karamanian megaron

Klassisen musiikin kuluttajana omat ateenalaiset musiikki-iltani olen viettänyt useimmin Megaron Musikis (Mégaro Mousikis) -konserttitalossa, jossa on kaksi erinomaista suurta ja kaksi pienempää salia. Kamarimusiikkisali on nimetty kansainvälisesti aikanaan hyvin tunnetun kapellimestari-pianisti-säveltäjän Dimitris Mitropoulosin (1896-1960) mukaan.

Konserttitalon sijainti ja saavutettavuus metroyhteyksineen Leof. Vasilissis Sofias -kadulla on kävijöiden kannalta erittäin hyvä. Megaronissa vierailee ajoittain myös suuria kansainvälisiä orkestereita ja taiteilijanimiä. Viimeksi helmikuussa kuultiin Brahmsin sinfoniat Wienin filharmonikkojen & Daniel Gattin esittäminä. Tammikuussa talo tarjosi Wagnerin Tristan ja Isolden kreikkalais-ranskalaisen Yannis Kokkosin ohjaamana ja Kreikan kansallisoopperan orkesterin täysipainoisesti esittämänä.

Muutama päivä ennen Helsingin esiintymistä - kuin 'vuoden tapauksena' Ateenassakin - Musica Aeterna ja sen kreikkalainen johtajakomeetta Teodor Currentzis toteuttivat sankarillisesti Prokofjevin Romeo ja Julia -tulkintansa. Erotuksena Helsingin Musiikkitaloon Megaronin pääsali pullisteli loppuunmyytynä.

Vapunpäivänä esiintyvät Berliinin firlharmonikot ja Kreikan viulustikomeetta Leonidas Kavakos, joka soittaa Sibeliuksen viulukonserton. Tämä sopii upealla tavalla säveltäjän 150 -syntymävuoden muistamisen avausviitteeksi Ateenassa.

Talouskriisi on karsinut puitteita

Ateena on edelleen merkittävä musiikkikaupunki, vaikka Kreikkaa ja kreikkalaisia kalvanut kriisi on karsinut puitteita ja köyhdyttänyt tarjontaa sekä näin vienyt työmahdollisuuksia, joita nyt haetaan ulkomailta. Jopa valtakunnan ainoilta pysyviltä valtiollisilta sinfoniaorkestereilta Ateenassa ja Thessalonikissa puuttuu rahan ohella varmuus esiintymisten säännöllisyydestä.

Valtakunnan ainoat valtiolliset sinfoniaorkesterit Ateenassa ja Thessalonikissa elävät epävarmuudessa.

Valtion yleisradioyhtiö ERT suljettiin skandaalimaisissa tunnelmissa pikapäätöksellä finanssikriisin kuumimpina päivinä kesällä 2013 ja siinä meni myös radion sinfoniaorkesteri. Nyttemmin Alexis Tsiprasin hallitus on ilmoittanut ERT:n avaamisesta uudelleen.

Kreikan kansallisoopperan jokseenkin harvat esitykset tapahtuvat pääosin Megaronissa, osin epämukavassa Olympia-teatterissa Akademias-kadulla. Kansainvälisen Maria Callas -laulukilpailun finaali teatterissa oli kokemukseni pohjalta vaatimaton verrattuna siihen mitä kuuluisimman kreikkalaissyntyisen näyttämödiivan nimen varjolla voisikaan odottaa. Tahtomattani vertailin järjestelyjä viime elokuun loistavasti läpivietyyn Mirjam Helin -laulukilpailuun Helsingissä.

Kreikan kansallisooppera odottaa pääsyä Stavros Niarchos -säätiön kulttuurikeskuksen v. 2016 valmistuviin tiloihin. Rakennus on Renzo Pianon käsialaa.
Kreikan kansallisooppera odottaa pääsyä Stavros Niarchos -säätiön kulttuurikeskuksen v. 2016 valmistuviin tiloihin. Rakennus on Renzo Pianon käsialaa. Kreikan kansallisooppera odottaa pääsyä Stavros Niarchos -säätiön kulttuurikeskuksen v. 2016 valmistuviin tiloihin. Rakennus on Renzo Pianon käsialaa. ateenan uusi kulttuurikeskus

Varustamomiljardööri rahoittaa uuden kultturikeskuksen

Kreikan laivanvarustajat ovat aina kilpailleet keskenään hyväntekijöinäkin. Kreikan kansallisooppera odottaa varustamomiljardööri Stavros Niarchosin säätiön 600 miljoonan euron kulttuurikeskuksen (ml. kansalliskirjasto) valmistumista Ateenan satamakaistalle Pireuksen Faliroon ensi vuonna ja näin ooppera on saamassa esityksilleen oman pysyvän 1400-paikkaisen auditoriumin. Ateenan uuden maamerkin on suunnitellut Renzo Piano.

Ateenan kesä tarjoaa vuosittain runsaan kulttuurikattauksen

Kun viime syyskuussa saavuin kaupunkiin, ehdin sopivasti vielä nauttimaan vuotuisen Ateenan festivaalin jälkimainingeista. Varsinaisen festivaalin monipuolinen tarjonta ulottuu Ateenan teattereissa ja Peloponnesoksella Epidauruksen antiikin aikaisessa mahtavassa 13000-paikkaisessa teatterissa musiikista tanssiin ja tietenkin myös teatteriin, niin kreikkalaiseen kuin kansainväliseenkin.

Herodes Atticuksen odeion.
5000-paikkainen Herodes Atticuksen odeion. Herodes Atticuksen odeion. herodes atticuksen odeion

Kesänlämmin iltayö musiikin kera Akropolin etelärinteellä Herodes Atticuksen odeionissa eli 5000-paikkaisessa, roomalaiskaudelta peräisin olevassa, jyrkästi nousevassa laulu- ja musiikkiteatterissa ei unohdu kokemuksena. Jos itse jäinkin viime kesän klassisen musiikin festivaalikaudesta vaille, suuri ilo oli päästä syyskuun iltoina kreikkalaisten laulajasuuruksien Mario Frangoulisin ja Dalarasin konsertteihin. Italialainen pianisti Ludovico Einaudi johdatteli odeionissa taiturullisine tunnelmointeineen ja minimalismeineen minutkin leijumaan jonnekin Akropolin yläilmoihin.

Juhlinnan kohteena 90 vuotta täyttävä Mikis Theodorakis

Tämänkesäinen Ateena & Epidauruksen festivaali 1.6. - 16.8.2015 tarjoaa oopperaa sekä kreikkalaista, maailmallista ja klassista musiikkia tanssin ja vahvan teatteriannoksen ohella. Kreikan kuuluisimman elävän säveltäjän Mikis Theodorakiksen 90-vuotisjuhlan kunniaksi festivaalilla esitetään tämän kaksi pääteosta, Axion Esti (Odysseus Elytisin tekstiin) 14.7. ja Canto General (Pablo Nerudan tekstiin) 23. ja 24.7.

Ateenassa törmää usein Arja Saijonmaan nimeen.

Suuri ilo ja kunnia on ollut törmätä Ateenassakin usein Arja Saijonmaan nimeen Theodorakisin ja tämän musiikin yhteydessä. Mukana olleena en koskaan unohda sitä marraskuista latautunutta iltaa vuonna 1970 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä, kun Theodorakis ja Saijonmaa ensimmäisen kerran kohtasivat.

Theodorakisin tapaan kansainväliseen maineeseen mm. elokuvasäveltäjänä ja rebetikomusiikin puolustajana noussut Manos Hadjidakis (1925-1994) pääsee festivaalilla myös esille. Jokainen meistä muistaa Hadjidakisin säveltämän nimikkokappaleen Jules Dassinin elokuvaan ”Ei koskaan sunnuntaisin” ja unohtumattoman Melina Mercourin sen esittäjänä.

Varmasti kiinnostava ilta Herodes Atticuksen odeionissa on edessä Leonard Cohenin lauluntekijäpojan Adam Cohenin seurassa. Kreikassa hyvin kuuluisa Nena Venetsanou laulaa kreikkalaissäveltäjien ja runoilijoiden tekstejä 1000+1 Cities –teemalla.

Ei ole mikään temppu yhdistää festivaalin hienoja ohjelmatarjouksia Kreikan-lomaan.

Epidauruksen akustiikastaan tunnetussa teatterissa heinä-elokuun samettisina iltoina voi kokea Euripideen, Sofokleen, Aiskhyloksen tai Aristofanen draamoja kreikkalaistulkintoina. Ateenan festivaalilla vierailevat ohjauksineen myös mm. maailmankuulut Alvis Hermanis ja Romeo Castellucci. - Ja muistutuksena tai vihjeenä sekin, että kesän suorilla lennoilla Helsingistä Ateenaan ei ole mikään temppu yhdistää festivaalin hienoja ohjelmatarjouksia Kreikan-lomaan.

Onassis Cultural Center.
Onassis Cultural Center sijaitsee Syngrou -kadun numerossa 107-109. Talo tarjoaa estradin myös nuorille musiikintekijöille. Onassis Cultural Center. Kuva: Nikos Daniilidis onassis cultural center

Onassis-keskus esittelee myös nuoria kreikkalaisia musiikintekijöitä

Megaron mahtavan musiikkikeskuksen ohella Ateenassa musiikkia on tarjolla kreikkalaisen laivanvarustaja Aristoteles Onassiksen rahoilla perustetun säätiön kulttuurikeskuksessa vilkkaan Syngrou-valtakadun varrella sijaitsevassa huippumodernissa 'laatikkotalossa'. Onassis Cultural Centerin ohjelmat perustuvat ennen muuta vierailuesiintyjiin, ja näin siellä saattoi jokunen viikko sitten kuunnella mm. Jordi Savallia Marin Marais-ohjelman (Les Violes du Roi Soleil) yhdessä Xavier Díaz-Latorren ja Pierre Hantaïn kanssa esitettyinä.

Aiemmin oli ilo tehdä tuttavuutta barokkimusiikin tulkitsijoina arvostetun kreikkalaiskokoonpano Armonia Atenean ja sen johtajan Giorgos Petroun kanssa.

Onassis-keskus esittelee myös nuoria kreikkalaisia musiikintekijöitä, ja siksi talolla on merkittävä tehtävä kriisin jyrän alle usein jäävän nykymusiikin ja maailmanmusiikin esiin pääsyn kannalta. Kreikan kansainvälisesti kuuluisin kokeilevan nykymusiikin monitaitoinen uranuurtajanimi Iannis Xenakis (1922-2001) esiintyy usein ohjelmissa.

Jazzin (mutta myös bluesin, flamencon, tangon, soulin, funkin...) makuun Ateenassa pääsee Metsin kaupunginosan Trivonianou-kadun jo historialliseksi kutsutulla Half Note Jazz Clubilla, joka aloitti vuonna 1979 ja on avoinna joka ilta monipuolisine esiintyjineen.

Suomen Kreikan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä.
Suomen Kreikan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä. pauli mäkelä

Ateena 30.3.2015
Pauli Mäkelä
Suomen Kreikan-suurlähettiläs

Missä päin maailmaa tai koto-Suomea matkustit? Mitä innostavaa näit tai kuulit? Jaa elämyksesi muiden klassisen fanien kanssa ja kirjoita meille juttu matkaltasi. Lähetä meille yhteystietosi eli sähköpostisoitteesi tai puhelinnumerosi palautelomakkeen kautta, niin otamme yhteyttä.

  • Pohjolan Puccini, säveltäjä Tauno Pylkkänen oli punaorpo – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. maaliskuuta.

    Teatteriperheeseen adoptoidusta punaorvosta, Tauno Pylkkäsestä (1918 - 1980) kasvoi varhaiskypsä ja lahjakas nuori säveltäjä. Pylkkänen oli omana aikanaan erittäin suosittu oopperasäveltäjä, jota kutsuttiin lempinimellä ”Pohjolan Puccini”. Menestyksestä huolimatta Pylkkänen alkoholisoitui. Hän koki traagisen kohtalon aikana, jolloin homoseksuaalisuutta pidettiin rikoksena.

  • Tanssii orkesterin kanssa

    Tanssii orkesterin kanssa

    Viiden yhdysvaltalaisen säveltäjän musiikkia esittelevä julkaisu on monipuolinen kokonaisuus. Orkesterin käsittely on kaikilla mukana olevilla nykysäveltäjillä sujuvaa ja hallittua. Jokainen tekijä myös ottaa lähtökohdakseen orkesterin soivuudet ja rakentavat ilmaisuaan sen päälle.

  • Moniäänisiä yksinpuheluja

    Moniäänisiä yksinpuheluja

    On aina kiinnostavaa kuulostella, miten laajempien esityskokoonpanojen kanssa aateloituneet säveltäjät kiteyttävät ja muovaavat ilmaisuaan soolosoittimille kirjoitetuissa teoksissaan.

  • Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    Grace Williamsin aiemmin kuulematonta sävelistöä

    ”En halua olla Lontoossa. Haluan vain tulla kotiin ja elää mukavasti meren läheisyydessä”, kirjoitti säveltäjä Grace Williams (1906–1977) 1940-luvun puolivälissä.