Hyppää pääsisältöön

Kaksiosaisen yön pimeää ja tehotorkkuja näytön loisteessa - Miksi nukumme näin?

Mies nukkuu puistonpenkillä. Vanha kuva.
Mies nukkuu puistonpenkillä. Vanha kuva. Kuva: The Library of Congress/Pond5.com/fi mies nukkuu puistonpenkillä uni prisma studio

Uni on pitkään ollut hyljeksitty tutkimuskohde, ja noussut tiedeyhteisön laajemman kiinnostuksen kohteeksi vasta 1950-1960-luvuilla. Ehkä merkittävin syy tähän on, että unen tarkkaan seurantaan vaadittava teknologia kehittyi riittävälle tasolle vasta noihin aikoihin.

- Aivo- ja sydänsähkökäyriä mittaavat laitteet kehittyivät vasta 1900-luvun alkupuoliskolla. Tutkimuksen tekeminen alkoi olla mahdollista vasta sota-aikojen jälkeen, kertoo unitutkimukseen erikoistunut THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Uni on niin tutkimuksessa kuin arjessakin aina ollut alisteinen valvemaailmalle.

Aiempien vuosisatojen ihmisten unesta on erittäin vähän luotettavaa tietoa. Uni on niin tutkimuksessa kuin arjessakin aina ollut alisteinen valvemaailmalle. Siitä kielii myös kristinuskon ympärille syntynyt sanasto, joka on siirtynyt muuhunkin arjen kielenkäyttöön. Esimerkiksi sanat “herätä” ja “valppaus” ovat vahvasti positiivisesti latautuneita, kun taas nukkuminen usein rinnastuu kuolemaan ja paikalleen jäämiseen.

Jotain menneiden aikojen unesta kuitenkin voidaan sanoa. Timo Partonen muistuttaa, että ihminen on fysiologialtaan päiväeläin, ja siksi tärkein unijaksomme lienee aina sijoittunut yöaikaan. Yöunemme ei kuitenkaan ole pysynyt muuttumattomana kautta historian.

Kahtia jakautunut yö

Yhdysvaltalaisen Virginian teknillisen yliopiston historian professori Roger Ekirch kirjoitti 2000-luvun alussa löydöstään, joka muutti käsityksemme unesta. Ekirch oli tutkinut tekstejä, jotka on kirjoitettu vuosisatoina ennen 1700-luvulla alkunsa saanutta teollistumisen aikakautta. Suurimmaksi osaksi Brittein saarilla kirjoitettuihin teksteihin kuului esimerkiksi kaunokirjallista materiaalia, päiväkirjamerkintöjä ja sen ajan tieteellisiä artikkeleita.

Teksteistä Ekirch löysi sadoittain viittauksia “ensimmäiseen uneen” ja “toiseen uneen”, mistä hänen mukaansa oli pääteltävissä, että ihmiset nukkuivat ennen sähkövalaistuksen yleistymistä unensa kahdessa osassa.

Unitutkija Partosen mukaan ihmisen unen on havaittu jakautuvan kahteen osaan myös tutkimusolosuhteissa, joissa pimeä aika venytetään pitkäksi. Joidenkin ihmisten uni jakautuu kahteen jaksoon myös kaamosaikana, jolloin suurin osa vuorokaudesta on pimeää tai hämärää. Valoisaan kesäaikaan uni taas pyrkii pakkautumaan yhteen jaksoon.

- Myös tavallinen, yhdessä pätkässä nukuttava yöuni jakautuu kahteen osaan unen eri vaiheiden perusteella. Iltayön uneen kertyvät syvimmät univaiheet ja REM-unta nukutaan hyvin vähän. Aamuyöllä syvintä univaihetta taas ei ole lainkaan ja REM-unta on hyvin paljon, hän lisää.

Historioitsija Ekirchin mukaan teollistumista edeltävänä aikana ihmisten kahden yöllisen unijakson välissä oli lyhyt hereilläolon aika, jolloin ihmiset saattoivat esimerkiksi nousta ylös tekemään pieniä askareita, tai rukoilla, keskustella tai harrastaa seksiä. Tavallisen kansan yöelämää rajoitti jo sekin, että kynttilät olivat kalliita, eikä sähkövalaistusta vielä ollut.

Öisin ihmisellä ei ole muuta virkaa kuin nukkua, syödä ja piereskellä.― Thomas Middleton

American Historical Review -lehdessä julkaistussa artikkelissaan Ekirch lainaa 1500-1600-lukujen vaihteessa elänyttä runoilija Thomas Middletonia, jonka mukaan öisin “ihmisellä ei ole muuta virkaa kuin nukkua, syödä ja piereskellä”.

Tämä kuitenkin muuttui kun yleistyvä sähkövalaistus helpotti yöelämää ja yötä päivää toimivat teollisuuslaitokset tarvitsivat yhä enemmän työvoimaa.

Kohti niukempaa unta

Pimeän ajan valtaamisessa valveelle tärkeä osa oli myös vakaasti etenevällä kaupungistumisella. Maatalousyhteiskunnassa nukkuminen rytmittyi karjan rytmin mukaan ja eläimet seuraavat ulkoilman valoisuutta. Kaupungeissa taas huvittelumahdollisuuksia ja vapaa-aikaa on enemmän, mikä on varmasti siirtänyt yöunemme alkua myöhemmäksi.

Pari sukupolvea sitten koko perhe saattoi nukkua yhdessä tuvassa sikinsokin. Nukkuminen ei ollut niin tabu kuin nykyään.― Anu Valtonen

Myös nukkumaseuramme on muuttunut.

- Pari sukupolvea sitten koko perhe saattoi nukkua yhdessä tuvassa sikinsokin. Nukkuminen ei ollut niin tabu kuin nykyään. Sittemmin yksityiset makuuhuoneet yleistyivät ja nykyään pidetään hyveenä, että jokaisella lapsella on oma huone, kertoo Anu Valtonen, Lapin yliopiston kulttuuritalouden professori.

Viime vuosikymmeninä keinovalon rinnalle ovat tulleet erilaiset valoa säteilevät näyttöpäätteet, joiden parissa viihdytään myös pimeyden laskeuduttua. Timo Partosen mukaan valaistut näytöt näyttäisivät viimeisimpien tutkimusten valossa pitävän aivot virkeänä ja estävän unihormoni melatoniinin eritystä, eli viivästyttävän unen tuloa ja heikentävän sen laatua.

Ei kiitos tällä kertaa, ehkä toiste kyllä, mutta minulla on nyt parempaa tekemistä: minä menen nukkumaan.― Timo Partonen

Kaikki tämä on johtanut ihmisten unen lyhentymiseen. 1970-luvulta 2000-luvun alkuun suomalaisen aikuisen yöuni on lyhentynyt 18 minuuttia, nyt unimäärä lähentelee seitsemää tuntia. Partosen mielestä meidän tulisi ajankäytössämme asettaa uni nykyistä tärkeämpään asemaan, se kun on terveydellemme yhtä tärkeää kuin liikunta ja ravintokin.

- Olisi hienoa kuulla ihmisten arvostavan untaan ja illalla sanovan: ”Ei kiitos tällä kertaa, ehkä toiste kyllä, mutta minulla on nyt parempaa tekemistä: minä menen nukkumaan”.

Paljonko sinä nukut yössä?

7-9 tuntia
58% (91 ääntä)
Alle 7 tuntia
35% (55 ääntä)
Yli 9 tuntia
8% (12 ääntä)
Ääniä yhteensä: 157

Talous nukkuu meissä

Ymmärrys unesta terveen elämän peruskivenä on kuitenkin lisääntynyt. Siitä kertoo myös erilaisten unta parantavien tuotteiden markkinoiden valtava kasvu. Markkinatutkimusta tekevän BBC Researchin raportin mukaan unimarkkinoiden arvo oli vuonna 2013 noin 55,7 miljardia euroa. Tähän sisältyy esimerkiksi erilaisten unilääkkeiden ja ilman reseptiä myytävien valmisteiden, sekä erikoispatjojen ja -tyynyjen myynti. Unikauppa jatkaa kasvuaan ja sen arvellaan paisuvan 72,5 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä.

Uni on siis onnistuneesti kaupallistettu, mutta sen lisäksi kaupallisuus määrittää sitä, kuinka unen käsitämme. Anu Valtonen on New Sleep Order -tutkimushankkeessa selvittänyt tekijöitä, jotka vaikuttavat käsityksiimme unesta. Valtosen mielestä uni on monella tapaa alistettu tehokkuuden polttoaineeksi.

Valtosen mukaan unta käsitellään mediassa tavoilla, jotka korostavat unen ja torkkujen tuomia tehokkuushyötyjä sekä niiden kauneutta, luovuutta, ja menestystä tuottavaa vaikutusta. Monesti nykyaikana vähällä unella selviämistä pidetään ihailtavana ja uneliaisuutta ei-toivottavana valveen häiriötekijänä.

Uni kuitenkin muutakin kuin ruumiin rehua.

- Nukkuminen on nautinto, jolla on itseisarvo. Nukkumisen avulla on voidaan myös rakentaa yhteisyyttä. Esimerkiksi armeijassa yhdessä nukkuminen on tärkeä tapa, joka luo “meistä meidät”, Anu Valtonen muistuttaa.

Unirytmistä puhutaan Prisma Studiossa keskiviikkona 8.4. klo 20.00, TV1

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede