Kun ohjaaja Tuukka Temonen sai eteensä sosiaalidemokraattien kansanedustajan Tuula Peltosen ajatuksen taiteen merkityksestä, Temosen ensimmäinen tunnetila oli epätoivo. Sitten seurasi ohikiitävä pohdinta siitä, miten koko tehtävästä saisi peruutettua takavasemmalle, kun päässä löi lähinnä tyhjää.
Ei, Temosen hetkellinen epätoivo ei syntynyt siitä, että lause olisi kamala. Temosen mielestä se sisältää hyviä asioita, ja on monisäikeinen, mutta tartuntapinta piileskeli jossain sanojen takana. Asian hahmottamisen helpottamiseksi paljastamme lauseen tässä sanasta sanaan: "Taide avaa jokaiselle mahdollisuuden luoda uutta, innovoida, näyttää tunteita, nauttia luovuuden tuloksista, osallistua ja osallistaa. Taide on yksi avain hyvinvointiin. Terapiamuotona tulevaisuudessa yhä suurempi tekijä."
Taiteilija tuottaa materiaalia, teoksia, joista kokija voi sitten olla jotain mieltä.
Tässä ollaan siis aivan peruskysymysten äärellä. Kun taiteilija tekee työtään, se on jotain sellaista mitä taiteilija tekee työkseen. Taiteilija tuottaa materiaalia, teoksia, joista kokija voi sitten olla jotain mieltä. Taiteilija toivoo, että teos herättäisi kokijassaan jonkin ajatuksen tai tunteen, mutta tapahtuuko näin, se on sitten loppujen lopuksi kokijasta kiinni.
Ja tästä voisi seurata väittämä, että taiteilijalla ja poliitikolla on enemmän yhteistä kuin ihan äkkiä tulisi ajatelleeksi. Taiteilija tekee teoksiaan, poliitikon taidetta on puhuminen.
”Kun mietin milloin poliitikko on omimmillaan, se on silloin kun hän pitää puhetta äänestäjille, kansalle, kannattajille tai eduskunnassa. Ja koska mulla on tällä hetkellä meneillään monologi-kausi, monologihan tästä tuli”, Temonen sanoo.
Monologi-videon työryhmä:
Olga Temonen, näyttelijä, teksti
Tuukka Temonen, ohjaaja
Arttu Peltomaa, kuvaaja
Aku Härmäri, valoharjoittelija
Iikka Kinnunen, jälkikäsittely
Tiina Jaakkola, makseeraus
Videoiden työryhmä: Jouko Salokorpi (ohjaaja), Petteri Lappalainen (kuvaaja), Raisa Kesseli (leikkaaja), Ahti Korhonen (äänittäjä).