Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Sami Klemolan puheenvuoro

Säveltäjä Sami Klemola.
Säveltäjä Sami Klemola. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 8. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Sami Klemola.

Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015.
Sami Klemola pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydässä 8.4.2015. Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

"Sävellys on tekijän itselleen asettaman sisäisen integraatiotehtävän ulkoinen, metakieliseen asuun puettu vastine." Tämä professori Kimmo Lehtosen kuvaus sävellyksestä on ollut mielessäni usein. Lause pitää sisällään säveltämisen perusajatuksen; tekijä päättää omista lähtökohdistaan, omien ongelma-asetuksiensa perusteella, minkälainen sävellyksen tulee olla. Missä järjestyksessä äänien täytyy olla.

Musiikki voi elää ja kehittyä vain ollessaan riippumaton ympäröivistä poliittisista, taiteellisista tai mistä tahansa muista vaatimuksista. Säveltäjä tekee yleisölle parhaan palveluksen, kun on rehellinen itselleen. Määrittää itse rajat, joissa äänet tapahtuvat. Yleisöä ei siis pidä aliarvioida, kaikelle musiikille löytyy kuulijansa.

Nykymusiikin tyylisuunnat ovat tänä päivänä laajemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tekemisen lähtökohtia ja mielenkiinnon kohteita on valtava määrä. Kvaliteetin tunnistaa, mutta mistä tiedetään mikä musiikki on sitä musiikkia, joka elää vielä sadan vuoden päästä? Väitän, että ei mistään. Minäkään en ole ennustaja.

Elävien säveltäjien tekemä musiikki, nykymusiikki, uusi musiikki, on musiikin genreistä ainoa, joka on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan. Pidetään säveltäjien toimintamahdollisuuksista huolta ja annetaan äänien suhteikkojen kukoistaa niiden kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa ilmenemismuodoissa.

Sami Klemola

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua