Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Sami Klemolan puheenvuoro

Säveltäjä Sami Klemola.
Säveltäjä Sami Klemola. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 8. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Sami Klemola.

Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015.
Sami Klemola pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydässä 8.4.2015. Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

"Sävellys on tekijän itselleen asettaman sisäisen integraatiotehtävän ulkoinen, metakieliseen asuun puettu vastine." Tämä professori Kimmo Lehtosen kuvaus sävellyksestä on ollut mielessäni usein. Lause pitää sisällään säveltämisen perusajatuksen; tekijä päättää omista lähtökohdistaan, omien ongelma-asetuksiensa perusteella, minkälainen sävellyksen tulee olla. Missä järjestyksessä äänien täytyy olla.

Musiikki voi elää ja kehittyä vain ollessaan riippumaton ympäröivistä poliittisista, taiteellisista tai mistä tahansa muista vaatimuksista. Säveltäjä tekee yleisölle parhaan palveluksen, kun on rehellinen itselleen. Määrittää itse rajat, joissa äänet tapahtuvat. Yleisöä ei siis pidä aliarvioida, kaikelle musiikille löytyy kuulijansa.

Nykymusiikin tyylisuunnat ovat tänä päivänä laajemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tekemisen lähtökohtia ja mielenkiinnon kohteita on valtava määrä. Kvaliteetin tunnistaa, mutta mistä tiedetään mikä musiikki on sitä musiikkia, joka elää vielä sadan vuoden päästä? Väitän, että ei mistään. Minäkään en ole ennustaja.

Elävien säveltäjien tekemä musiikki, nykymusiikki, uusi musiikki, on musiikin genreistä ainoa, joka on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan. Pidetään säveltäjien toimintamahdollisuuksista huolta ja annetaan äänien suhteikkojen kukoistaa niiden kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa ilmenemismuodoissa.

Sami Klemola

#sibelius150 #ajassasoi

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua