Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Sami Klemolan puheenvuoro

Säveltäjä Sami Klemola.
Säveltäjä Sami Klemola. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 8. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Sami Klemola.

Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015.
Sami Klemola pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydässä 8.4.2015. Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

"Sävellys on tekijän itselleen asettaman sisäisen integraatiotehtävän ulkoinen, metakieliseen asuun puettu vastine." Tämä professori Kimmo Lehtosen kuvaus sävellyksestä on ollut mielessäni usein. Lause pitää sisällään säveltämisen perusajatuksen; tekijä päättää omista lähtökohdistaan, omien ongelma-asetuksiensa perusteella, minkälainen sävellyksen tulee olla. Missä järjestyksessä äänien täytyy olla.

Musiikki voi elää ja kehittyä vain ollessaan riippumaton ympäröivistä poliittisista, taiteellisista tai mistä tahansa muista vaatimuksista. Säveltäjä tekee yleisölle parhaan palveluksen, kun on rehellinen itselleen. Määrittää itse rajat, joissa äänet tapahtuvat. Yleisöä ei siis pidä aliarvioida, kaikelle musiikille löytyy kuulijansa.

Nykymusiikin tyylisuunnat ovat tänä päivänä laajemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tekemisen lähtökohtia ja mielenkiinnon kohteita on valtava määrä. Kvaliteetin tunnistaa, mutta mistä tiedetään mikä musiikki on sitä musiikkia, joka elää vielä sadan vuoden päästä? Väitän, että ei mistään. Minäkään en ole ennustaja.

Elävien säveltäjien tekemä musiikki, nykymusiikki, uusi musiikki, on musiikin genreistä ainoa, joka on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan. Pidetään säveltäjien toimintamahdollisuuksista huolta ja annetaan äänien suhteikkojen kukoistaa niiden kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa ilmenemismuodoissa.

Sami Klemola

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.