Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Sami Klemolan puheenvuoro

Säveltäjä Sami Klemola.
Säveltäjä Sami Klemola. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 8. huhtikuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Sami Klemola.

Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015.
Sami Klemola pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydässä 8.4.2015. Säveltäjä Sami Klemola pitää puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 8.4.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas sami klemola

"Sävellys on tekijän itselleen asettaman sisäisen integraatiotehtävän ulkoinen, metakieliseen asuun puettu vastine." Tämä professori Kimmo Lehtosen kuvaus sävellyksestä on ollut mielessäni usein. Lause pitää sisällään säveltämisen perusajatuksen; tekijä päättää omista lähtökohdistaan, omien ongelma-asetuksiensa perusteella, minkälainen sävellyksen tulee olla. Missä järjestyksessä äänien täytyy olla.

Musiikki voi elää ja kehittyä vain ollessaan riippumaton ympäröivistä poliittisista, taiteellisista tai mistä tahansa muista vaatimuksista. Säveltäjä tekee yleisölle parhaan palveluksen, kun on rehellinen itselleen. Määrittää itse rajat, joissa äänet tapahtuvat. Yleisöä ei siis pidä aliarvioida, kaikelle musiikille löytyy kuulijansa.

Nykymusiikin tyylisuunnat ovat tänä päivänä laajemmat kuin koskaan aikaisemmin. Tekemisen lähtökohtia ja mielenkiinnon kohteita on valtava määrä. Kvaliteetin tunnistaa, mutta mistä tiedetään mikä musiikki on sitä musiikkia, joka elää vielä sadan vuoden päästä? Väitän, että ei mistään. Minäkään en ole ennustaja.

Elävien säveltäjien tekemä musiikki, nykymusiikki, uusi musiikki, on musiikin genreistä ainoa, joka on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan. Pidetään säveltäjien toimintamahdollisuuksista huolta ja annetaan äänien suhteikkojen kukoistaa niiden kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa ilmenemismuodoissa.

Sami Klemola

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • Sarasteen Brahms-tulkinnoissa on imua

    Sarasteen Brahms-tulkinnoissa on imua

    No nyt kelpaa! Jukka-Pekka Sarasteen ja Kölnin radion sinfoniaorkesterin Johannes Brahmsin sinfonioiden kokonaislevytys sulkeutuu. Viimeisenä vuorossa on Brahmsin muhkean ja kontrastoivan sinfoniasarjan päättävä neljäs e-molli-sinfonia.

  • John Adamsin vauhdikasta ja värikylläistä jälkiminimalismia

    John Adamsin vauhdikasta ja värikylläistä jälkiminimalismia

    Peter Oundjianin johtama Skotlannin kansallisorkesteri syöksyy uudella julkaisullaan John Adamsin orkesterimusiikin maailmaan. 90-luvun lopun klassikko Naive and Sentimental Music saa seurakseen tuoreemman vauhtiteoksen Absolute Jest. Absolute Jest (2011/2012) jousikvartetille ja orkesterille on kuusiosainen laaja scherzo.

  • Pärtin sinfonia-sarja paranee edetessään

    Pärtin sinfoniasarja paranee edetessään

    Sinfonia ei lajityyppinä tule ihan ensimmäisenä mieleen, kun ajattelee virolaissäveltäjä Arvo Pärtin tuotantoa. Sinfonia-otsaketta kantavat teokset ovat kuitenkin olleet läsnä Pärtin tuotannon eri tyylivaiheissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua