Hyppää pääsisältöön

Taidetutkimukset

Philip Mould ja Fiona Bruce
Philip Mould ja Fiona Bruce Philip Mould ja Fiona Bruce Kuva: BBC taidetutkimukset

Taidetutkimukset-sarjassa taideasiantuntija Philip Mould ja toimittaja Fiona Bruce tutkivat kallisarvoisten maalausten taustoja. Aito vai väärennös? Laillisesti ostettu vai varastettu?

Taiteen maailmassa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää, eivätkä huutokauppakamarien muhkeat kulissit, asiantuntijoiden leimat ja hienot kertomukset teosten historiasta ole koskaan sataprosenttinen takuu mestariteoksen aitoudesta. Toisaalta halvan taulun pinnan alta voi paljastua mittaamattoman arvokas yllätys.

Osa 1/3. Degas’n tanssija. Luulisi olevan suuri onni saada perinnöksi maalaus, jonka on signeerannut yksi kuuluisimmista impressionisteista. Mutta Patrick Ricelle se oli kyseenalainen ilo. Suvussa balettitanssijaa esittävää pientä öljyvärityötä on aina pidetty Edgar Degas’n teoksena, ja se on ostettu kunnialliselta taidekauppiaalta, mutta 1970-luvulta saakka asiantuntijat ovat kiistelleet sen aitoudesta. Jos maalaus on aito Degas, sen arvo on satoja tuhansia puntia. Nyt siitä saisi 200 puntaa. Patrick kutsuu Fiona Brucen ja Philip Mouldin tutkimaan. Onko teos yksi lukemattomista toisen maailmansodan aikana tehdyistä väärennöksistä? Vai saako Degas’n virallinen teosluettelo uuden merkinnän? Matka vie Pariisiin, Hampuriin ja Berliiniin.

Osa 2/3. Lahjoittajien oikeusmurha? 1900-luvun alkupuolella Daviesin siskokset Gwendoline ja Margaret käyttivät suuren osan valtavasta omaisuudestaan ostamalla Euroopan parasta taidetta lahjaksi Walesin kansalle. Gwendolinen kuoltua vuonna 1951 kokoelma luovutettiin Walesin kansallismuseolle. Sen helmiä olivat Britannian kenties rakastetuimman taiteilijan J. M. W. Turnerin maalaukset, jotka sisarukset olivat huolellisesti valinneet. Mutta vain kuukausia myöhemmin taideasiantuntijat alkoivat epäillä teosten aitoutta. Kallisarvoiset maalaukset olivatkin yhtäkkiä ”kelvottomia museon seinille ripustettaviksi”. Philip Mould epäilee, että tapahtui oikeusmurha. Maalausten taustasta löytyy yhteyksiä Turnerin salaiseen rakastettuun. Pystyykö nykytekniikka ratkaisemaan kysymyksen ja mahdollisesti palauttamaan Daviesin siskosten kunnian?

Osa 3/3 Pinnan alla. Philip Mould tunnetaan miehenä, joka osaa paljastaa salaisuuksia teosten taustalta, ja hänen kuuluisimmat löytönsä ovat olleet vuosisatojen lian ja maalin peitosta paljastuneita mestariteoksia. Yleensä hän tekee tutkimuksiaan toisten palveluksessa, mutta nyt hänen itse ostamansa taulu pannaan mikroskooppiseen syyniin. Yhdessä tarkkasilmäisen tutkijansa Bendor Grosvenorin kanssa Philip uskoo tehneensä elämänsä löydön: Britannian kuuluisimman muotokuvamaalarin Sir Anthony (Antoon) Van Dyckin kadonneeksi uskotun työn, joka on pienen omaisuuden arvoinen. Mutta totuuden selvittämiseksi maalauksen pinnalta on irrotettava myöhemmin lisättyä maalia. Kallis, peruuttamaton operaatio on kirurgintarkkaa työtä. Eikä tuloksesta ole takeita.

  • Taidetutkimukset, kausi 2 (Fake or Fortune?), Britannia 2013. Tuotanto BBC.
Kommentit
  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä ja paikanna itsesi ja mobiililaitteesi Kriittiselle vyöhykkeelle profiili- ja taustakuvilla!

  • Kirsi Marie lähti opiskelemaan sosialismia Itä-Saksaan – löysi yllättäen vilkkaan homo- ja lesbokulttuurin

    Itä-Saksan todellisuus valkeni 2 kuukaudessa

    DDR:n kansainvälinen nuorisokorkeakoulu oli näyteikkuna reaalisosialismiin ja sen tehtävänä aatteen levittäminen ympäri maailman. Koulussa opiskeli vuosittain satoja nuoria eri maista ja kulttuureista. Vuonna 1988 parikymppinen Kirsi Marie Liimatainen seisoi samassa joukossa Itä-Berliinin Bogenseella. Kirsi Marie oli kasvanut työläisperheessä Tampereen Pispalassa.

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa