Onko Suomen julkinen sektori tosiaan kestämättömän suuri, kuten presidentti Niinistö ja moni muu on väittänyt? Onko Suomen kokonaisveroaste 46 prosenttia, kuten keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi talouslehti Financial Timesille?
Financial Times olisi voinut tarkistaa Sipilän puheet Tilastokeskukselta, mutta koska se ei niin tehnyt, Faktabaari tarkisti asian. (Sipilän luku oli hieman liian suuri.)
Poliitikkojen puheiden tarkistaminen vaatii toimittajilta tietynlaista mielenlaatua ja asennetta. Ei välttämättä tule mieleen, että jonkun kansanedustajaehdokkaan kampanja voisi perustua virheellisiin väittämiin, ja että tämä olisi syytä kertoa äänestäjille. Politiikan journalismia on pitkään syytetty siitä, että poliitikot päästetään laukomaan väitteitä ilman, että niiden todenpitävyyttä tarkistetaan.
Mutta äänestäjälläkin pitää olla kuluttajansuoja, ja siitä pitävät nykyään huolen faktantarkistajat.
Tasapuolisuus voi johtaa harhaan
Politiikan faktantarkistus on Yhdysvalloista alkanut journalistinen liike, joka on tällä vuosikymmenellä vaivihkaa levinnyt kuuteen maanosaan.
Toimittajat raportoivat, mutta eivät kyseenalaista.
Sen taustalla on muutaman politiikantoimittajan turhautuminen ilmiöön, jota kutsutaan englanniksi “he said, she said” -journalismiksi. Se tarkoittaa tasapuolisuuteen pyrkimistä faktojen ja kriittisyyden kustannuksella. Toimittajat raportoivat, mutta eivät kyseenalaista.
- Journalismin rajoittunut käsitys objektiivisuudesta on johtanut siihen, että poliittiset toimijat ovat päässeet esittämään vilpillisiä väitteitä mediassa, sanoo Wisconsinin yliopiston tutkija Lucas Graves, jonka kirja politiikan faktantarkistuksesta ilmestyy ensi vuonna.
- Tämä on ongelma, josta on puhuttu vuosikymmeniä. On ollut useita yrityksiä tehdä journalismista analyyttisempää, tulkitsevampaa, kriittisempää ja aggressiivisempaa. Faktantarkistus on uusin liike tässä jatkumossa.
Ei mielipiteitä, vain faktoja
USA:n ensimmäinen faktantarkistukseen erikoistunut verkkosivusto, FactCheck.org, aloitti vuonna 2003. Se on voittoa tavoittelematon ja pyörii lahjoitusvaroilla. Siksi se on myös yhdistyspohjalta ja apurahojen turvin toimivan Faktabaarin tärkein esikuva.

Kaupallinen media tuli mukaan muutamaa vuotta myöhemmin, kun Washington Post aloitti Fact Checkerin ja Tampa Bay Times perusti PolitiFactin. Nämä kolme ovat edelleen Yhdysvaltain tärkeimmät faktantarkistuspalvelut. Vaalien alla muutkin uutisorganisaatiot innostuvat asiasta, mutta kolme suurinta tarkistaa väittämiä myös politiikan kuivina kausina.
- Poliitikot eivät lakkaa valehtelemasta vaalipäivänä, sanoo PolitiFactin perustaja Bill Adair.
Saman on huomannut Washington Postin Glenn Kessler, joka arvioi kirjoittaneensa noin tuhat faktantarkistusjuttua. Kesslerin Fact Checker -palsta ilmestyy kerran viikossa sanomalehdessä ja verkossa jokaisena arkipäivänä.
- Pyrin siihen, että lukijat oppivat ymmärtämään isoja kokonaisuuksia, kuten liittovaltion budjettia tai terveydenhuoltojärjestelmää. Siksi tarkistettavan asian pitää olla iso ja merkittävä. Mutta koska jutun pitää perustua yhteen väittämään, etsin helposti tarkistettavia seikkoja, kuten numeroita. Pysyn erossa mielipiteistä, Kessler kuvaa työtään.
Vinkit suoraan kansalaisilta
Suomalainen Faktabaari aloitti työnsä viime vuoden europarlamenttivaalien alla ja piti sitten tauon. Parhaillaan Faktabaari raataa eduskuntavaalien kimpussa, apunaan joukko toimittajaopiskelijoita. Vinkit se saa kansalaisilta nettilomakkeen tai sosiaalisen median kautta.
- Motiivina oli julkisen keskustelun parantaminen faktapohjaisuuden avulla, kertoo idean alkuunpanija Mikko Salo.
-Perinteinen media ei ole kyennyt tarpeeksi oikomaan infoähkyä ja suhtautumaan kampanjointiin kriittisesti.
Faktabaaria tarvittaisiin myös vaalien välisinä aikoina, mutta vaativa työ ei onnistu vapaaehtoispohjalta. Toiminta kaipaa pysyvää rahoitusta.
Tarkistettavan asian pitää olla iso ja merkittävä
Politiikot eivät ole ainoita mielipidevaikuttajia, joiden puheet kaipaavat toimittajilta entistä kriittisempää kohtelua. Hyvää esimerkkiä näytti Taloussanomat taannoisella jutullaan, joka kumosi Nordean pääekonomistin Pohjois-Korea -vertailut.
Vaalilupausten tarkkailijat
Pulitzerilla palkitun PolitiFactin perustaja Bill Adair on siirtynyt yliopistomaailmaan ja luotsaa nykyään kansainvälistä faktantarkistusliikehdintää. Adairin tiedossa on reilut 90 faktantarkistuspalvelua kuudessa maanosassa. Näistä 70–75 on parhaillaan aktiivisia.
29 sivustoa valvoo vaalilupausten täyttymistä – esimerkiksi Iranin presidenttiä seuraava Rouhanimeter. Se toimii sensuurisyistä Kanadassa. PolitiFact puolestaan tarkkailee presidentti Obaman lupausten toteutumista Obameter-mittarinsa avulla.
- Politiikan faktantarkistuksesta on tullut uusi trendi kansainvälisessä journalismissa ja erittäin tärkeä globaali liike. Se vahvistaa demokratiaa joka puolella maailmaa. Äänestäjät tietävät enemmän kuin koskaan ehdokkaista ja edustajistaan ja siitä, mikä on totta, Adair sanoo.
Valheenpaljastaja ilmestyy Kuningaskuluttajan sivuilla joka toinen maanantai. Juttusarja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa. Ota yhteyttä: valheenpaljastaja@gmail.com
Muokattu 27.1. 2016: Ulkoasukorjauksia
7.4.2015: Korjattu toimimaton linkki Faktabaariin.
Muokkaus 11.1.2017: Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle
Muokkaus 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.