Hyppää pääsisältöön

Me olemme Markkuja kaikki

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

Elämme Markun päivän odotuksessa, joka koittaa 25. huhtikuuta. Markun lähtökohta on roomalaisten Mars-jumala, joka joutavien sotatouhujen ohella teki jotain järkevääkin eli suojeli viljelyksiä. Tämä jalo ominaisuus periytyi myös evankelista Markukselle, joka oli apostoli Pietarin kirjuri ja sanojen selittäjä. Tämä Markus piti myös viisaasti kirjaa sääoloista.

Heidän perillisensä, suomalainen Markku, on myös eloon heräävän maan ystävä ja kevään suuren sanoman saattaja: kesä tekee tuloaan. Markun päivän ja eritoten Markun yön keleistä on luettu kasvukauden ennusmerkkejä. Yleisesti ottaen tähän tapaan: ”Jos Markun varpaat palelee, tulee kylmä kesä.” Tai vähän spesifimmin: ”Jos sonnin paska jäätyy Markun yönä, niin seuraa 40 kylmää yötä ja halkopinosta hupenee joka toinen halko.”

”Jos sonnin paska jäätyy Markun yönä, niin seuraa 40 kylmää yötä ja halkopinosta hupenee joka toinen halko.”

Suomen suurin etunimiyhdistys Suomalainen Markku-liitto juhlii 1700 jäsenensä voimin tänäkin vuonna Markun päivää Porin tienoilla, josta löytyy sellaisia paikkoja kuin Noormarkku, Söörmarkku ja Pomarkku, jotka ymmärrettävästi ovat kaikkien Markkujen sydäntä lähellä.

Tämä virallisesti vuonna 1996 perustettu Markku-liitto on humoristisuudessaan syvällinen keksintö. Kaikki Markut ovat tervetulleita liittoon. Satun tuntemaan pari liitto-Markkua ja he ovat vahvistaneet käsitykseni siitä, että Markku-liitto läpäisee kaikki kansankerrokset. On jos jonkinlaista Markkua liitossa. Akateemisia Markkuja, duunari-Markkuja, pohjoisia ja eteläisiä Markkuja, herra-Markkuja, narri-Markkuja, up-Markkuja, down-Markkuja, pappi-, lukkari-, talonpoika- ja pitkäaikaistyötön-Markkuja.

Akateemisia Markkuja, duunari-Markkuja, pohjoisia ja eteläisiä Markkuja, herra-Markkuja, narri-Markkuja, up-Markkuja, down-Markkuja, pappi-, lukkari-, talonpoika- ja pitkäaikaistyötön-Markkuja.

Aika vähissä ovat tällaiset läpäisevät liitot. Markku-liitto on lähtökohtaisesta vitsistä jalostunutta suvaitsevaisuuden ja yhteisymmärryksen harvinaisehkoa todellisuutta. Markku-liittolaisuus on pyyteetöntä olemassaolon, aivotoiminnan ja huumorintajun juhlistamista. Se on iloa ihmisenä olemisesta, ja siten se on myös virkistävä symboli muun muassa meille Juha-nimisille miehille ja vaikkapa valtakunnan kaikille naisille, jotka emme millään Markku-liittoon jäseniksi pääse.

Niin, maapallon populaatio jakautuu kahteen pääryhmään, Markut ja ei-Markut. Meitä ei-Markkuja on vähän yli seitsemän miljardia ja määrämme on kasvussa. Perustankin tässä nyt, tällä puheella, kansainvälisen ei-Markku-liiton, jonka koollekutsujana esitän samoin tein reilun tarjouksen myös Markuille: saatte liittyä ei-Markku-liittoon alajaostoksi täysin jäsenoikeuksin.

Tämä Markuilla täydennetty globaali ei-Markku-liitto on vahva ja kaiken ratkaiseva tekijä maapallon tulevaisuutta ajatellen. Se, Suomalainen Markku-liitto esikuvanaan, ei käännytä ketään porteiltaan. Toiminnassaan se pyrkii yhteisen ymmärryksen ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen monenkirjavassa jäsenistössään.

Tämä on tietenkin vaikeaa, mutta ei täysin mahdotonta, kunhan edetään hellittämättä, pikkuhiljaa. Meillä on liitossa kuitenkin varma ja lohdullinen tieto, että pohjimmiltaan me olemme kaikki ei-Markkuja. Eli täysivaltaisen, esikuvallisen alajaostomme termeille käännettynä: me olemme Markkuja kaikki. Siinä se.

Me olemme Markkuja kaikki.
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.