Hyppää pääsisältöön

Emäntäkoulussa ei ehditty haaveilla rakkaudesta

Emäntäkoulussa nainen oppi tärkeät taidot maatalonemännän arkeen. Koska emäntäkoulusta saatavat taidot olivat hyvin monipuolisia, tuli siitä tärkeä pohjakoulutus korkeampiin kotitalousoppilaitoksiin pyrittäessä.

Kauniissa värifilmissä Kirjeitä emäntäkoulusta (1978) seurataan joutsenolaisessa Tapiolan emäntäkoulussa opiskelevan Marin vuotta. Filmi alkaa satumaisista lumimaisemista.

"Koko paikka on kuin Živago-elokuvasta, mutta mitään filmitähden elämää tämä ei ole", aloittaa Mari ensimmäisen kirjeen vanhemmilleen. Rakkaudesta ei emäntäkoulussa ehditä haaveilemaan – on laitettava vanha kiteeläinen takki niskaan ja ryhdyttävä lumitöihin.

Mari opiskelee emäntäkoulun talouslinjalla, ja vuoteen mahtuu monipuolisia tunteja aina puutarhanhoidosta ruuanlaittoon ja lasten hoitamiseen. Navettatöitä Mari kirjoittaa pelänneensä etukäteen, mutta onneksi hänen linjallaan niitä ei ollutkaan kuin viikon verran. Eikä suloisien possupahnueiden hoitaminen varmaan ollutkaan niin ikävää puuhaa...

Lastenhoitamisestakin Mari on oppinut yhtä sun toista, joten siskolikkakin voi olla ihan rauhallinen: "Kyllä minä hoidan hänenkin vauvansa". Tapiolan emäntäkoulussa toimi lastenkoti, jossa emäntäkokelaat harjoittelivat lastenhoitoa.

Marin lisäksi Tapiolan emäntäkoulussa opiskelee 63 tyttöä. Pojatkin voivat emäntäkouluun hakea, mutta vain kerran on yksi Prinssi Rohkea sinne uskaltautunut.

Emäntäkoululaisilla on usein aika samanlaiset tulevaisuudensuunnitelmat: suurin osa pyrkii emäntäkoulun jälkeen kotitalousopistoon tai kotitalousopettajaopistoon. Osa aikoo hoitoalalle, kuten apuhoitajan työstä haaveileva Mari.

"Yleislinjalaiset ovat maatalon tyttöjä, jotka aikovat emännäksi sitten joskus, kun löytävät isännän", Mari kirjoittaa.

Ilmojen lämmetessä Mari koulutovereineen kokee todellisia kevätkiireitä, kun puutarha vaatii hoitamista. Istumisen, kitkemisen ja mullituksen lisäksi emäntäkokelaiden pitää oppia tunnistamaan seitsemänkymmentä eli kasvia. Kesähelteillä leipomossa tytöt paistuvat pullien mukana.

Vaikka emäntäkoulusta tarttuu opiskelijoille mukaan varsin monipuolinen taitopaketti, antoivat tytöt myös jonkin verran kritiikkiä oppilaitokselleen. Marin mielestä tytöt asuivat ahtaasti, kun yhdessä huoneessa asui jopa neljä oppilasta – koita siinä nyt sitten keskittyä läksyjen tekemiseen, kun huoneessa on niin monta tyttöä ja radio pauhaa vieressä. Eräs tyttö harmitteli isoja ryhmiä, joissa asioiden omaksuminen ei ole yhtä helppoa kuin pienemmissä ryhmissä. Toinen piti koulun tiloja kovin pieninä. Ja eihän emäntäkoulussa opiskelu ole ilmaista.

Vuoden 1962 mustavalkofilmissä Ammattikoulutusta elämänuralle tutustutaan yleisemmin emäntäkouluun. Ohjelmassa vieraillaan Helsingin kotitalousopettajaopistossa, ja siinä mainitaankin, että kaupunkilaisnaisten on hyvä tietää, mitä maalaissisarensa elämänuralta vaaditaan. Ja onhan mahdollista, että kaupunkilainen löytää itsensä tulevaisuudessa maatalonemäntänä.

Lieden ääressä (1965) pysyi niin ikään yleisellä tasolla. Ohjelma tutustutti kotitalousalan ammatteihin, joihin kuuluivat hotelleissa, ravintoloissa ja perheissä työskentely sekä opetusala, esimerkiksi emäntäkoulussa tai kotitalousopistossa.

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Tasavallan presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.