Hyppää pääsisältöön

Emäntäkoulussa ei ehditty haaveilla rakkaudesta

Emäntäkoulussa nainen oppi tärkeät taidot maatalonemännän arkeen. Koska emäntäkoulusta saatavat taidot olivat hyvin monipuolisia, tuli siitä tärkeä pohjakoulutus korkeampiin kotitalousoppilaitoksiin pyrittäessä.

Kauniissa värifilmissä Kirjeitä emäntäkoulusta (1978) seurataan joutsenolaisessa Tapiolan emäntäkoulussa opiskelevan Marin vuotta. Filmi alkaa satumaisista lumimaisemista.

"Koko paikka on kuin Živago-elokuvasta, mutta mitään filmitähden elämää tämä ei ole", aloittaa Mari ensimmäisen kirjeen vanhemmilleen. Rakkaudesta ei emäntäkoulussa ehditä haaveilemaan – on laitettava vanha kiteeläinen takki niskaan ja ryhdyttävä lumitöihin.

Mari opiskelee emäntäkoulun talouslinjalla, ja vuoteen mahtuu monipuolisia tunteja aina puutarhanhoidosta ruuanlaittoon ja lasten hoitamiseen. Navettatöitä Mari kirjoittaa pelänneensä etukäteen, mutta onneksi hänen linjallaan niitä ei ollutkaan kuin viikon verran. Eikä suloisien possupahnueiden hoitaminen varmaan ollutkaan niin ikävää puuhaa...

Lastenhoitamisestakin Mari on oppinut yhtä sun toista, joten siskolikkakin voi olla ihan rauhallinen: "Kyllä minä hoidan hänenkin vauvansa". Tapiolan emäntäkoulussa toimi lastenkoti, jossa emäntäkokelaat harjoittelivat lastenhoitoa.

Marin lisäksi Tapiolan emäntäkoulussa opiskelee 63 tyttöä. Pojatkin voivat emäntäkouluun hakea, mutta vain kerran on yksi Prinssi Rohkea sinne uskaltautunut.

Emäntäkoululaisilla on usein aika samanlaiset tulevaisuudensuunnitelmat: suurin osa pyrkii emäntäkoulun jälkeen kotitalousopistoon tai kotitalousopettajaopistoon. Osa aikoo hoitoalalle, kuten apuhoitajan työstä haaveileva Mari.

"Yleislinjalaiset ovat maatalon tyttöjä, jotka aikovat emännäksi sitten joskus, kun löytävät isännän", Mari kirjoittaa.

Ilmojen lämmetessä Mari koulutovereineen kokee todellisia kevätkiireitä, kun puutarha vaatii hoitamista. Istumisen, kitkemisen ja mullituksen lisäksi emäntäkokelaiden pitää oppia tunnistamaan seitsemänkymmentä eli kasvia. Kesähelteillä leipomossa tytöt paistuvat pullien mukana.

Vaikka emäntäkoulusta tarttuu opiskelijoille mukaan varsin monipuolinen taitopaketti, antoivat tytöt myös jonkin verran kritiikkiä oppilaitokselleen. Marin mielestä tytöt asuivat ahtaasti, kun yhdessä huoneessa asui jopa neljä oppilasta – koita siinä nyt sitten keskittyä läksyjen tekemiseen, kun huoneessa on niin monta tyttöä ja radio pauhaa vieressä. Eräs tyttö harmitteli isoja ryhmiä, joissa asioiden omaksuminen ei ole yhtä helppoa kuin pienemmissä ryhmissä. Toinen piti koulun tiloja kovin pieninä. Ja eihän emäntäkoulussa opiskelu ole ilmaista.

Vuoden 1962 mustavalkofilmissä Ammattikoulutusta elämänuralle tutustutaan yleisemmin emäntäkouluun. Ohjelmassa vieraillaan Helsingin kotitalousopettajaopistossa, ja siinä mainitaankin, että kaupunkilaisnaisten on hyvä tietää, mitä maalaissisarensa elämänuralta vaaditaan. Ja onhan mahdollista, että kaupunkilainen löytää itsensä tulevaisuudessa maatalonemäntänä.

Lieden ääressä (1965) pysyi niin ikään yleisellä tasolla. Ohjelma tutustutti kotitalousalan ammatteihin, joihin kuuluivat hotelleissa, ravintoloissa ja perheissä työskentely sekä opetusala, esimerkiksi emäntäkoulussa tai kotitalousopistossa.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto