Hyppää pääsisältöön

Emäntäkoulussa ei ehditty haaveilla rakkaudesta

Emäntäkoulussa nainen oppi tärkeät taidot maatalonemännän arkeen. Koska emäntäkoulusta saatavat taidot olivat hyvin monipuolisia, tuli siitä tärkeä pohjakoulutus korkeampiin kotitalousoppilaitoksiin pyrittäessä.

Kauniissa värifilmissä Kirjeitä emäntäkoulusta (1978) seurataan joutsenolaisessa Tapiolan emäntäkoulussa opiskelevan Marin vuotta. Filmi alkaa satumaisista lumimaisemista.

"Koko paikka on kuin Živago-elokuvasta, mutta mitään filmitähden elämää tämä ei ole", aloittaa Mari ensimmäisen kirjeen vanhemmilleen. Rakkaudesta ei emäntäkoulussa ehditä haaveilemaan – on laitettava vanha kiteeläinen takki niskaan ja ryhdyttävä lumitöihin.

Mari opiskelee emäntäkoulun talouslinjalla, ja vuoteen mahtuu monipuolisia tunteja aina puutarhanhoidosta ruuanlaittoon ja lasten hoitamiseen. Navettatöitä Mari kirjoittaa pelänneensä etukäteen, mutta onneksi hänen linjallaan niitä ei ollutkaan kuin viikon verran. Eikä suloisien possupahnueiden hoitaminen varmaan ollutkaan niin ikävää puuhaa...

Lastenhoitamisestakin Mari on oppinut yhtä sun toista, joten siskolikkakin voi olla ihan rauhallinen: "Kyllä minä hoidan hänenkin vauvansa". Tapiolan emäntäkoulussa toimi lastenkoti, jossa emäntäkokelaat harjoittelivat lastenhoitoa.

Marin lisäksi Tapiolan emäntäkoulussa opiskelee 63 tyttöä. Pojatkin voivat emäntäkouluun hakea, mutta vain kerran on yksi Prinssi Rohkea sinne uskaltautunut.

Emäntäkoululaisilla on usein aika samanlaiset tulevaisuudensuunnitelmat: suurin osa pyrkii emäntäkoulun jälkeen kotitalousopistoon tai kotitalousopettajaopistoon. Osa aikoo hoitoalalle, kuten apuhoitajan työstä haaveileva Mari.

"Yleislinjalaiset ovat maatalon tyttöjä, jotka aikovat emännäksi sitten joskus, kun löytävät isännän", Mari kirjoittaa.

Ilmojen lämmetessä Mari koulutovereineen kokee todellisia kevätkiireitä, kun puutarha vaatii hoitamista. Istumisen, kitkemisen ja mullituksen lisäksi emäntäkokelaiden pitää oppia tunnistamaan seitsemänkymmentä eli kasvia. Kesähelteillä leipomossa tytöt paistuvat pullien mukana.

Vaikka emäntäkoulusta tarttuu opiskelijoille mukaan varsin monipuolinen taitopaketti, antoivat tytöt myös jonkin verran kritiikkiä oppilaitokselleen. Marin mielestä tytöt asuivat ahtaasti, kun yhdessä huoneessa asui jopa neljä oppilasta – koita siinä nyt sitten keskittyä läksyjen tekemiseen, kun huoneessa on niin monta tyttöä ja radio pauhaa vieressä. Eräs tyttö harmitteli isoja ryhmiä, joissa asioiden omaksuminen ei ole yhtä helppoa kuin pienemmissä ryhmissä. Toinen piti koulun tiloja kovin pieninä. Ja eihän emäntäkoulussa opiskelu ole ilmaista.

Vuoden 1962 mustavalkofilmissä Ammattikoulutusta elämänuralle tutustutaan yleisemmin emäntäkouluun. Ohjelmassa vieraillaan Helsingin kotitalousopettajaopistossa, ja siinä mainitaankin, että kaupunkilaisnaisten on hyvä tietää, mitä maalaissisarensa elämänuralta vaaditaan. Ja onhan mahdollista, että kaupunkilainen löytää itsensä tulevaisuudessa maatalonemäntänä.

Lieden ääressä (1965) pysyi niin ikään yleisellä tasolla. Ohjelma tutustutti kotitalousalan ammatteihin, joihin kuuluivat hotelleissa, ravintoloissa ja perheissä työskentely sekä opetusala, esimerkiksi emäntäkoulussa tai kotitalousopistossa.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto