Hyppää pääsisältöön

Emäntäkoulussa ei ehditty haaveilla rakkaudesta

Emäntäkoulussa nainen oppi tärkeät taidot maatalonemännän arkeen. Koska emäntäkoulusta saatavat taidot olivat hyvin monipuolisia, tuli siitä tärkeä pohjakoulutus korkeampiin kotitalousoppilaitoksiin pyrittäessä.

Kauniissa värifilmissä Kirjeitä emäntäkoulusta (1978) seurataan joutsenolaisessa Tapiolan emäntäkoulussa opiskelevan Marin vuotta. Filmi alkaa satumaisista lumimaisemista.

"Koko paikka on kuin Živago-elokuvasta, mutta mitään filmitähden elämää tämä ei ole", aloittaa Mari ensimmäisen kirjeen vanhemmilleen. Rakkaudesta ei emäntäkoulussa ehditä haaveilemaan – on laitettava vanha kiteeläinen takki niskaan ja ryhdyttävä lumitöihin.

Mari opiskelee emäntäkoulun talouslinjalla, ja vuoteen mahtuu monipuolisia tunteja aina puutarhanhoidosta ruuanlaittoon ja lasten hoitamiseen. Navettatöitä Mari kirjoittaa pelänneensä etukäteen, mutta onneksi hänen linjallaan niitä ei ollutkaan kuin viikon verran. Eikä suloisien possupahnueiden hoitaminen varmaan ollutkaan niin ikävää puuhaa...

Lastenhoitamisestakin Mari on oppinut yhtä sun toista, joten siskolikkakin voi olla ihan rauhallinen: "Kyllä minä hoidan hänenkin vauvansa". Tapiolan emäntäkoulussa toimi lastenkoti, jossa emäntäkokelaat harjoittelivat lastenhoitoa.

Marin lisäksi Tapiolan emäntäkoulussa opiskelee 63 tyttöä. Pojatkin voivat emäntäkouluun hakea, mutta vain kerran on yksi Prinssi Rohkea sinne uskaltautunut.

Emäntäkoululaisilla on usein aika samanlaiset tulevaisuudensuunnitelmat: suurin osa pyrkii emäntäkoulun jälkeen kotitalousopistoon tai kotitalousopettajaopistoon. Osa aikoo hoitoalalle, kuten apuhoitajan työstä haaveileva Mari.

"Yleislinjalaiset ovat maatalon tyttöjä, jotka aikovat emännäksi sitten joskus, kun löytävät isännän", Mari kirjoittaa.

Ilmojen lämmetessä Mari koulutovereineen kokee todellisia kevätkiireitä, kun puutarha vaatii hoitamista. Istumisen, kitkemisen ja mullituksen lisäksi emäntäkokelaiden pitää oppia tunnistamaan seitsemänkymmentä eli kasvia. Kesähelteillä leipomossa tytöt paistuvat pullien mukana.

Vaikka emäntäkoulusta tarttuu opiskelijoille mukaan varsin monipuolinen taitopaketti, antoivat tytöt myös jonkin verran kritiikkiä oppilaitokselleen. Marin mielestä tytöt asuivat ahtaasti, kun yhdessä huoneessa asui jopa neljä oppilasta – koita siinä nyt sitten keskittyä läksyjen tekemiseen, kun huoneessa on niin monta tyttöä ja radio pauhaa vieressä. Eräs tyttö harmitteli isoja ryhmiä, joissa asioiden omaksuminen ei ole yhtä helppoa kuin pienemmissä ryhmissä. Toinen piti koulun tiloja kovin pieninä. Ja eihän emäntäkoulussa opiskelu ole ilmaista.

Vuoden 1962 mustavalkofilmissä Ammattikoulutusta elämänuralle tutustutaan yleisemmin emäntäkouluun. Ohjelmassa vieraillaan Helsingin kotitalousopettajaopistossa, ja siinä mainitaankin, että kaupunkilaisnaisten on hyvä tietää, mitä maalaissisarensa elämänuralta vaaditaan. Ja onhan mahdollista, että kaupunkilainen löytää itsensä tulevaisuudessa maatalonemäntänä.

Lieden ääressä (1965) pysyi niin ikään yleisellä tasolla. Ohjelma tutustutti kotitalousalan ammatteihin, joihin kuuluivat hotelleissa, ravintoloissa ja perheissä työskentely sekä opetusala, esimerkiksi emäntäkoulussa tai kotitalousopistossa.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto