Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Mistä löytää kotimaisia huonekaluja - ja mihin hintaan?

Nainen istuu sohvalla huonekalutehtaalla.
Nainen istuu sohvalla huonekalutehtaalla. Kuva: YLE huonekalutehdas

Suomessa valmistetun sängyn tai sohvan löytää helposti, mutta lampun tai ruokaryhmän etsijä saa jo nähdä enemmän vaivaa. Hintaerot kotimaisten ja tuontikalusteiden välillä ovat huikeat: suomalaisen sohvan hinnalla saa Ikeasta opiskelijakämpän kalustuksen.

Kuningaskuluttaja kysyi Suomen suurimmilta huonekaluketjuilta, kuinka paljon niiden valikoimissa on kotimaisia huonekaluja, ja mitä kotimaiset huonekalut maksavat verrattuna vastaaviin ulkomaisiin tuotteisiin. Kyselyyn vastasivat Sotka, Asko, Vepsäläinen, Ikea, Stemma, Masku ja Jysk. Isku ei vastannut kyselyyn. Kysely tehtiin maaliskuussa 2015.

Pyysimme tietoja kotiin tyypillisesti ensimmäiseksi hankittavista huonekaluista:

  • 120-senttisestä sängystä
  • kahden istuttavasta sohvasta
  • neljän hengen ruokailuryhmästä
  • kapeasta kirjahyllystä
  • kattolampusta

Ikeassa kotimaisia kalusteita ei ole

Suomalaista sisustusta etsivä joutuu kiertämään useammassa huonekalukaupassa. Yhdestäkään kyselyyn vastanneesta liikkeestä ei saa kysymäämme huonekalupakettia kokonaan kotimaisena.

Huonekaluja Ikean liikkeessä.
Ikean tuotannosta neljäsosa on Kiinassa. Huonekaluja Ikean liikkeessä. Kuva: Yle huonekalu
Huonoin kotimainen valikoima on Ikealla, josta ei löydy lainkaan Suomessa tehtyjä huonekaluja.

Ikean viestinnän asiantuntija Annika Stubbe kertoo, että 60 prosenttia Ikean tuotteista valmistetaan Euroopassa. Suurin eurooppalainen valmistusmaa on Puola. Neljäsosa Ikean kaikesta tuotannosta on kuitenkin Kiinassa.

Ikean nettisivuilta ei löydy tietoa tuotteiden alkuperästä, mutta valmistusmaat selviävät tuotteiden pakkauksista.

– Tämä johtuu siitä, että samaa tuotetta voidaan valmistaa useammassa eri maassa. Esimerkiksi kirjahyllyä saatetaan valmistaa 4–5 eri paikassa, ja niiden maiden listaaminen nettisivuillemme olisi äärimmäisen hankalaa, Stubbe selventää.

Ikean nettisivuilta ei löydy tietoa tuotteiden alkuperästä. Valmistusmaat selviävät pakkauksista.

Seuraavaksi vähiten kotimaisia tuotteita löytyy Jyskistä ja Sotkasta.

Neljä huonekalua viidestä löytyi kotimaisena Askosta, Vepsäläiseltä, Maskusta ja Stemmasta.

Askon nettisivuilla näkee heti, mitkä tuotteet ovat suomalaisia. Sen sijaan ulkomaisten tuotteiden alkuperää ei verkosta näe. Askon omistavan Indoor Groupin toimitusjohtaja Timo Pesonen lupaa, että tieto löytyy vähintään myyjältä.

Sänkyjä tehdään Suomessa, ruokaryhmät tuodaan muualta

Kotimaisten kalusteiden tarjonnassa on tuoteryhmittäin suuria eroja. Eniten kotimaista tarjontaa on sängyissä, niitä löytyy viidestä kyselyymme vastanneesta huonekaluketjusta.

Kaikki Askon ja Jyskin 120-senttiset sängyt ovat kotimaista tekoa. Sotka pääsee lähelle, sillä sen 120-senttisistä sängyistä 90 prosenttia on kotimaisia.

Kotimaisia kirjahyllyjä myydään viidessä huonekaluketjussa. Askon kaikki kapeat ja korkeat kirjahyllyt ovat suomalaista tekoa. Vepsäläisen ja Maskun valikoimassa kolme neljästä hyllystä on kotimaista työtä.

Suomessa tehtyjä kahden hengen sohvia löytyy viidestä ketjusta, mutta erot sohvatarjonnan kotimaisuusasteessa ovat suuria. Sotkassa sohvista vain viisi prosenttia on kotimaisia, mutta Askon sohvista 85 prosenttia on suomalaista tekoa.

Vepsäläisellä on laajin kotimaisten kattolamppujen valikoima. Asko on toinen liike, josta saa kotimaisia kattolamppuja.

Valtaosa huonekaluketjujen neljän hengen ruokailuryhmistä on tuontitavaraa.

Kotimaisen sohvan hinnalla saa viisi ulkomaista kalustetta

Keltainen sohva Ikea-myymälässä.
Ikean halvin sohva maksaa 69 euroa. Keltainen sohva Ikea-myymälässä. Kuva: YLE sohva

Kysyimme huonekaluketjuilta myös halvinta tarjousta viidestä huonekalusta sekä kotimaassa että ulkomailla valmistettuna. Halpojen hintojen perässä muuttoauto kurvaa Ikeaan, josta kaikki kyselymme kalusteet saa ulkomaisina 320 eurolla. Kallein on Vepsäläisen kotimainen setti, jonka saa omakseen vajaalla 3 300 eurolla. Hintaero Ikeaan on kymmenkertainen.

Viiden kotimaisen huonekalun setti oli jokaisessa liikkeessä kalliimpi kuin vastaava ulkomainen paketti.

Pari poikkeustakin on. Stemmassa ja Maskussa kotimainen hylly ja sänky ovat halvempia kuin vastaavat ulkomaiset tuotteet.

Erot ovat joissain tapauksissa räikeitä. Esimerkiksi Maskun halvin kotimainen ruokaryhmä maksaa yli 1 400 euroa, kun taas halvin ulkomainen kustantaa vain 200 euroa.

Pari poikkeustakin on. Stemmassa ja Maskussa kotimainen hylly ja sänky ovat halvempia kuin vastaavat ulkomaiset tuotteet.

Kotimaisuus ei siis automaattisesti näy korkeampana hintana. Kyselyn mukaan suomalaisten tuotteiden osuus liikkeissä on viiden viime vuoden aikana pysynyt ennallaan tai kasvanut.

Indoor Groupin Timo Pesosen mukaan kuluttajat arvostavat kotimaisuutta.

- Jos on kaksi samanlaista tuotetta, joista toinen ulkomainen, toinen suomalainen, ja hinta suunnilleen sama, niin yleensä asiakas aina valitsee suomalaisen tuotteen.

Toimittajat: Oona Lohilahti, Satu Pajuriutta, Antti Tuominen

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.