Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Kertakäyttörakentamisen on loputtava!

Vallila
Purkutyömaa Konepajan alueella. Vallila Kuva: Raili Tuikka lars-erik mattila

Miksi talot rakennetaan kestämään vain 50 vuotta? Arkkitehteja joka tapauksessa syytetään kertakäyttörakentamisesta - nyt on oikea hetki tehdä jotain, kirjoittaa Lars-Erik Mattila. Lue Mattilan haaste kollegoille, rakennuttajille ja päättäjille.

Lars-Erik Mattilan ehdotus tulevaisuuden kerrostaloksi
Lars-Erik Mattilan diplomityö on suunnitelma Tulevaisuuden kerrostalosta. Lars-Erik Mattilan ehdotus tulevaisuuden kerrostaloksi Kuva: Minna Joenniemi lars-erik mattila

Arkkitehtuurikeskustelu on ymmärrettävästi pyörinyt pinnan ja muodon ympärillä, sillä ne ovat ne näkyvimmät asiat. Mutta talot ovat kuin sieniä, niiden näkyvä osuus on vain pieni osa koko järjestelmää.

Me arkkitehdit olemme siirtyneet tuotantoketjun loppupäähän, paikkaan, jossa hyvin vähän on tehtävissä.

Silloin kun arkkitehtuuri menestyy, arkkitehdeilla on suuri houkutus ottaa kunnia kaikesta. Silloin kun ongelmia tulee, arkkitehdit vetoavat voimattomuuteensa - siihen, että he ovat vain pieni ratas suuressa koneistossa. Jälkimmäinen on usein enemmän totta. Arkkitehtien työ ja rooli on monesti se näkyvin, mutta ei aina välttämättä merkittävin.

Sairaat rakennukset ovat oire toimimattomasta järjestelmästä. Ratkaisut ovat tällä hetkellä kosmeettisia. Niiden tulisi olla sen sijaan systeemisiä, kokonaisvaltaisia. Ongelmat pitäisi ratkaista alkupäässä ketjua, ei loppupäässä. Sairauksien ennalta ehkäiseminen on tehokkaampaa kuin lääkehoidot, vaikka lääketeollisuus olisikin eri mieltä.

Ongelmat pitäisi ratkaista alkupäässä ketjua, ei loppupäässä.

Meidän aikamme arkkitehtuurin yksi suurimpia ongelmia on, että me arkkitehdit olemme siirtyneet tuotantoketjun loppupäähän, paikkaan, jossa hyvin vähän on tehtävissä. Me keskitymme stailaamiseen samalla, kun perustukset ovat mädät.

Arkkitehtien rooli on siis vuosikymmenten saatossa kaventunut samalla kuin rakennusalalla työnjako on pirstaloitunut ja monimutkaistunut. Arkkitehdin työ on nykyisellään paljolti tilajärjestyksen ja ulkonäön suunnittelua, sekä houkuttelevien havainnekuvien tekemistä. Se, mistä talot on tehty, mistä ne heti pintakerrosten alla koostuvat, on vähääkin suuremmissa hankkeissa jo rakenneinsinöörin työtä. Se, miten rakennukset hengittävät, on LVI-insinöörin vastuualuetta. Kokonaisuus koostuu paperilla täydellisesti toimivista osista, jotka eivät toimi yhdessä. Tämä ilmenee useimmissa tapauksissa kuitenkin vasta ajan kuluessa.

arkkitehtuurimatka
Uutta asuntorakentamista Vallilassa Helsingissä arkkitehtuurimatka Kuva: Raili Tuikka lars-erik mattila
Kun on ongelma, on tärkeää katsoa, kuka siitä hyötyy. Kärsijät ovat aika hyvin selvillä.

Kun on ongelma, on tärkeää katsoa, kuka siitä hyötyy. Kärsijät ovat aika hyvin selvillä. He ovat asuntojen omistajat, jotka menettävät rahansa ja/tai terveytensä, sekä ympäristömme, johon kertyy haitallisia aineita. Ongelmien valossa on selvää, että nykyinen tapa rakentaa ei ole kestävällä pohjalla. Taloja tehdään uusiutumattomista ja ympäristölle haitallisista materiaaleista. Ne tehdään pikavoittoja ajatellen, tulevaisuudesta välittämättä. Tehdään rakennuksia, joita on helppoa ja nopeaa rakentaa, mutta vaikeaa tai mahdotonta ylläpitää. Arkkitehdin rooli tässä on tehdä taloista upean näköisiä ja tiloiltaan toimivia, ehkä persoonallisella tyylillä luoda hankkeelle rahassa mitattavaa lisäarvoa. Puoleensavetäviä aikapommeja. Se on huomattavan epäkiitollista työtä.

Vallila
Uutta asuntorakentamista Vallilassa Helsingissä. Vallila Kuva: Raili Tuikka lars-erik mattila

Arkkitehdit eivät hyödy kertakäyttörakentamisesta, sillä samalla tuntimäärällä ja taksalla voi aivan yhtä hyvin suunnitella talosta terveen ja pitkäikäisenkin. He saavat nykytilanteen jatkuessa nähdä oman työnsä rapistuvan ja purettavan omana elinaikanaan.

Karkeasti ilmaisten: Arkkitehti suunnittelee rakennuksen ulkonäön. Mutta rakennusten purkamisen taustalla ovat usein aivan muut syyt kuin ulkonäkö. Kuka ne purkamiseen johtavat seikat sitten aiheutti?

Se, mikä on nyt halpaa, muuttuu kalliiksi.

Usein sanotaan, että ei ole paluuta vanhoihin menetelmiin. Ei ole varaa rakentaa täystiilitaloja tai hirsitaloja. Mutta kun otetaan aika mukaan rakentamisen yhtälöön, kaikki muuttuu. Se, mikä on nyt halpaa, muuttuu kalliiksi. Se, mikä on nyt kallista, muuttuukin halvaksi. Se vain ei toimi kvartaalitaloudessa. Onkin vaikea keksiä viheliäisempää yhdistelmää kuin pikavoittoja tavoittelevat pörssiyritykset myymässä kertakäyttöisiä rakennuksia ihmisille, jotka ostavat niitä velaksi kymmenien vuosien takaisinmaksuajoilla.

Niin kauan kuin kertakäyttörakennukset myyvät, niitä tehdään.

Se, miksi tähän ongelmaan ei ole tartuttu, johtuu tietenkin siitä, että rakentaminen on valtavan hyvä bisnes. Ongelmat ilmenevät usein asukkaissa vasta vuosikymmenten kuluessa, joten vastuulinen ei joudu niistä tilille. Toki niitä tänä päivänä niitä ilmenee joissain tapauksissa myös pian rakennusten valmistumisenkin jälkeen.

arkkitehtuurimatka
Purkutyömaa Konepajan alueella Helsingissä arkkitehtuurimatka Kuva: Raili Tuikka lars-erik mattila

Usein syytösketju päättyy kuluttajaan. "Se on tyhmä, joka ostaa, ei se, joka pyytää" kuulee sanottavan. Tämä on mielenkiintoinen väite, sillä siinä katsotaan, että myyjällä ei ole vastuuta. Ja tässä piilee meidän rakennuskulttuurin yksi iso ongelma. Niin kauan kuin kertakäyttörakennukset myyvät, niitä tehdään. Niin kauan kuin myrkyllisiä tuotteita on kaupan hyllyllä, joku niitä ostaa. Kukaan ei kuitenkaan näytä tekevän mitään sen eteen, että itse myrkyt vedettäisiin pois kaupan hyllyltä.

Tekeekö arkkitehti päätöksen siitä, että talon elinkaari on vain 50 vuotta?

Tilanne muistuttaa muovipullojen kierrätystä. Meille on kerrottu, että on ekoteko kierrättää muovipullot. Se on totta, sillä ne pilaavat ympäristön sinne joutuessaan. Mutta kukaan ei puutu teollisuuteen, joka valmistaa näitä ongelmapulloja. Tehoavin tapa estää ympäristön täyttyminen muoviroskasta ei ole sen jättäminen kaupan hyllylle, vaan sen valmistuksen lopettaminen.

Yritän diplomityölläni saada arkkitehtikunnan kokonaisuudessaan innostumaan ja mukaan muutostalkoisiin. Ammattikunnan sisäiset riidat voivat pahimmillaan estää kaiken tarpeellisen muutoksen. On pikavoittoja muiden kustannuksella tavoittelevien etu, jos arkkitehdit riitelevät keskenään. Kukaan ei ole silloin kiinnittämässä huomiota paljon kiusallisempiin seikkoihin.

Tekeekö arkkitehti päätöksen siitä, että talon elinkaari on vain 50 vuotta? Ei tee. Mutta kuka tekee? Miksi näin on? Voiko arkkitehti tehdä asialle mitään?

Rakentamiseen liittyvät ongelmat ovat aivan liian suuria pelkkien markkinoiden ratkaistavaksi

Kun arkkitehdit ovat näkyvässä, joskin usein harmillisen voimattomassa roolissa, he voisivat sentään hyödyntää näkyvyyttään ja tuoda näitä ongelmia esiin. Arkkitehteja joka tapauksessa syytetään kertakäyttörakentamisesta - nyt olisi oikea hetki ottaa koppi, tehdä asialle jotain.

arkkitehtuurimatka
Lars-Erik Matila esittää kritiikkiä, mutta ehdottaa myös ratkaisua. arkkitehtuurimatka Kuva: Raili Tuikka lars-erik mattila

Tähän kyllä tarvitaan arkkitehtien lisäksi poliitikkoja ja lainsäätäjiä sekä teollisuuden ja talouselämän päättäjiä. On kuitenkin selvää, että rakentamiseen liittyvät ongelmat ovat aivan liian suuria pelkkien markkinoiden ratkaistaviksi.

Yksi diplomityöni pääsanoma on se, että talouskriisi, ilmastonmuutos ja homeongelma liittyvät toisiinsa, ja arkkitehtuuri on niiden välittäjäaine. Niitä on mahdoton ratkaista erikseen.

Lars-Erik Mattilan diplomityö: Tulevaisuuden kerrostalo.
Lue tiivistelmä: Onko tämä tulevaisuuden kerrostalo?

Lars-Erik Mattilan Tulevaisuuden kerrostalo on esillä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelitilassa Laiturilla, jossa järjestetään Kaupunkisuunnittelumessut 13.-18.4. 2015.

Kuuntele Rakenna minut maanantaisin klo 17.20 Yle Radio 1

Keskustelua jatkoi Yle Kultakuume tiistaina 15.4. 2015.

Aiheeseen liittyvää:
Yle Uutiset: Näiden talojen perään ei itketä.
Yle Uutiset: Tutkijat selvittivät yli 50000 puretun talon taustoja toimistorakennukset jyratään asuintaloja uudempina.
Yle Uutiset: Neljä 70-luvun betonibunkkeria halutaan hävittää Tampereen ydinkeskustan historialliselta alueelta

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri