Onko tämä tulevaisuuden kerrostalo?

Tässä on vaihtoehto hometaloille ja kertakäyttörakentamiselle. Lars-Erik Mattila haastaa lainsäätäjät ja arkkitehtien ammattikunnan ottamaan kantaa rakennusmateriaalien myrkyllisyyteen, sisäilmaongelmiin, rakennusten lyhyeen elinkaareen. Ja hänellä on ehdotus.

Suomessa talot rapistuvat tai remontoidaan pilalle, ja ihmiset menettävät rahansa.
Suomessa talot homehtuvat, ja ihmiset menettävät terveytensä.
Suomessa talot puretaan ja ympäristö täyttyy saasteista, joista rakennukset on tehty.
Nämä ongelmat ovat tiedossa.

Silti rakennuslainsäädäntömme perustuu nurinkuriseen ajatteluun, jossa sähkönkulutusta yritetään vähentää sähkölaittein, myrkytyksiä myrkyin ja kiinteistöjen arvon romahtamista yhä uusin arvottomin kiinteistöin. Kaikki tämä tehdään kestävän kehityksen nimessä.

Lars-Erik Mattila: Tulevaisuuden kerrostalo

Ilma kiertää ilman koneellistakin ilmanvaihtoa. Tulevaisuuden kerrostalo Kuva: Lars-Erik Mattila lars-erik mattila

Näin alkaa Lars-Erik Mattilan diplomityö Tulevaisuuden kerrostalo, jonka voit lukea kokonaisuudessaan verkossa.
Mattila kokoaan siinä yhteen erilaisia tutkimuksia ja kritisoi monista näkökulmista nykyistä rakentamista: erilaisista suoja- ja eristekerroksista koostuvia monikerroselementtejä, haittamikrobeja suosivia myrkyllisiä rakennuskemikaaleja, kapeakatseista energiatehokkuuutta, ja uusiutumattomia rakennusmateriaaleja, jotka päätyvät purkuvaiheessa haitallisiksi aineiksi ympäristöön. Hän erittelee useita nykyrakentamisen ratkaisuja, jotka toimivat paperilla, mutteivät käytännössä.

Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia. Se lisää eriarvoistumista. Tästä aiheesta kertoi vastikään myös Yle Uutiset.

Yle Uutiset: Näiden talojen perään ei itketä.

Mattila ei kerro vain huonoja uutisia. Hän kääntää katseen elementtirakentamista vanhempaan, terveempään rakennuskantaan. Taloihin, joiden seinät on tehty yhdestä aineesta. Joissa on vintti. Talohin, joissa ei ole samalla tavalla korjauskelvottomia osia kuin kännyköissä nykyään. Hän soveltaa myös uusia, Keski-Euroopassa kehiteltyjä rakennustekniikoita.

Tulevaisuuden kerrostalo

Talo kalliolla. Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Lars-Erik Mattilan manifesti:
Tulevaisuuden kerrostalo perustuu kestäväksi ja terveelliseksi sekä ympäristöystävälliseksi havaittuihin materiaaleihin ja ratkaisuihin. Se ei siis sisällä lainkaan muovia, liimaa tai muita aineita, jotka ovat haitallisia päätyessään ympäristöön. Se on suunniteltu helposti ylläpidettäväksi ja korjattavaksi. Sen rakenne on yksinkertainen, ymmärrettävä ja vikoja sietävä. Tulevaisuuden kerrostalon massiiviset puuseinät toimivat hirsiseinän tapaan samanaikaisesti kantavana, lämpöä eristävänä, kosteutta tasaavana ja hiilidioksidia läpäisevänä kerroksena. Siinä on painovoimainen ilmanvaihto.

Tulevaisuuden kerrostalo on reaktio nykyisen rakentamisen ongelmiiin, ehdotus ratkaisuksi ja keskustelun avaus. Tulevaisuuden kerrostalo on nykylainsäädännön vastainen. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kenen ehdoilla rakennusläinsäädäntö on kirjoitettu.

Lue myös Lars-Erik Mattilan kannanotto: Kertakäyttörakentamisen on loputtava!

Lars-Erik Mattilan Tulevaisuuden kerrostalo on esillä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelitilassa Laiturilla, jossa järjestetään Kaupunkisuunnittelumessut 13.-18.4. 2015.

Kuuntele Rakenna minut maanantaisin klo 17.40 Yle Radio 1

#arkkitehtuurimatka purkutyömaalta rakennustyömaalle

Tämä #arkkitehtuurimatka kestää vain neljän korttelin verran Alppilan ja Vallilan välissä Helsingissä. Mutta se kulkee purkutyömaalta rakennustyömaalle, ja kattaa yli sata vuotta suomalaista rakentamisperinnettä. Miltä muuttuva kaupunki näyttää Lars-Erik Mattilan silmin? Klikkaamalla kuvia saat esiin Mattilan kommentit.