Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Onko tämä tulevaisuuden kerrostalo?

Tulevaisuuden kerrostalo
Lars-Erik Mattila ja talo puusta, savesta ja lasista. Tulevaisuuden kerrostalo Kuva: Yle lars-erik mattila

Tässä on vaihtoehto hometaloille ja kertakäyttörakentamiselle. Lars-Erik Mattila haastaa lainsäätäjät ja arkkitehtien ammattikunnan ottamaan kantaa rakennusmateriaalien myrkyllisyyteen, sisäilmaongelmiin, rakennusten lyhyeen elinkaareen. Ja hänellä on ehdotus.

Suomessa talot rapistuvat tai remontoidaan pilalle, ja ihmiset menettävät rahansa.
Suomessa talot homehtuvat, ja ihmiset menettävät terveytensä.
Suomessa talot puretaan ja ympäristö täyttyy saasteista, joista rakennukset on tehty.
Nämä ongelmat ovat tiedossa.

Silti rakennuslainsäädäntömme perustuu nurinkuriseen ajatteluun, jossa sähkönkulutusta yritetään vähentää sähkölaittein, myrkytyksiä myrkyin ja kiinteistöjen arvon romahtamista yhä uusin arvottomin kiinteistöin. Kaikki tämä tehdään kestävän kehityksen nimessä.

Lars-Erik Mattila: Tulevaisuuden kerrostalo

Tulevaisuuden kerrostalo
Ilma kiertää ilman koneellistakin ilmanvaihtoa. Tulevaisuuden kerrostalo Kuva: Lars-Erik Mattila lars-erik mattila

Näin alkaa Lars-Erik Mattilan diplomityö Tulevaisuuden kerrostalo, jonka voit lukea kokonaisuudessaan verkossa.
Mattila kokoaan siinä yhteen erilaisia tutkimuksia ja kritisoi monista näkökulmista nykyistä rakentamista: erilaisista suoja- ja eristekerroksista koostuvia monikerroselementtejä, haittamikrobeja suosivia myrkyllisiä rakennuskemikaaleja, kapeakatseista energiatehokkuuutta, ja uusiutumattomia rakennusmateriaaleja, jotka päätyvät purkuvaiheessa haitallisiksi aineiksi ympäristöön. Hän erittelee useita nykyrakentamisen ratkaisuja, jotka toimivat paperilla, mutteivät käytännössä.

Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia. Se lisää eriarvoistumista. Tästä aiheesta kertoi vastikään myös Yle Uutiset.

Yle Uutiset: Näiden talojen perään ei itketä.

Mattila ei kerro vain huonoja uutisia. Hän kääntää katseen elementtirakentamista vanhempaan, terveempään rakennuskantaan. Taloihin, joiden seinät on tehty yhdestä aineesta. Joissa on vintti. Talohin, joissa ei ole samalla tavalla korjauskelvottomia osia kuin kännyköissä nykyään. Hän soveltaa myös uusia, Keski-Euroopassa kehiteltyjä rakennustekniikoita.

Lars-Erik Mattilan manifesti:
Tulevaisuuden kerrostalo perustuu kestäväksi ja terveelliseksi sekä ympäristöystävälliseksi havaittuihin materiaaleihin ja ratkaisuihin. Se ei siis sisällä lainkaan muovia, liimaa tai muita aineita, jotka ovat haitallisia päätyessään ympäristöön. Se on suunniteltu helposti ylläpidettäväksi ja korjattavaksi. Sen rakenne on yksinkertainen, ymmärrettävä ja vikoja sietävä. Tulevaisuuden kerrostalon massiiviset puuseinät toimivat hirsiseinän tapaan samanaikaisesti kantavana, lämpöä eristävänä, kosteutta tasaavana ja hiilidioksidia läpäisevänä kerroksena. Siinä on painovoimainen ilmanvaihto.

Tulevaisuuden kerrostalo on reaktio nykyisen rakentamisen ongelmiiin, ehdotus ratkaisuksi ja keskustelun avaus. Tulevaisuuden kerrostalo on nykylainsäädännön vastainen. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kenen ehdoilla rakennusläinsäädäntö on kirjoitettu.

Lue myös Lars-Erik Mattilan kannanotto: Kertakäyttörakentamisen on loputtava!

Lars-Erik Mattilan Tulevaisuuden kerrostalo on esillä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelitilassa Laiturilla, jossa järjestetään Kaupunkisuunnittelumessut 13.-18.4. 2015.

Kuuntele Rakenna minut maanantaisin klo 17.40 Yle Radio 1

Kommentit
  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.