Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Onko tämä tulevaisuuden kerrostalo?

Tulevaisuuden kerrostalo
Lars-Erik Mattila ja talo puusta, savesta ja lasista. Tulevaisuuden kerrostalo Kuva: Yle lars-erik mattila

Tässä on vaihtoehto hometaloille ja kertakäyttörakentamiselle. Lars-Erik Mattila haastaa lainsäätäjät ja arkkitehtien ammattikunnan ottamaan kantaa rakennusmateriaalien myrkyllisyyteen, sisäilmaongelmiin, rakennusten lyhyeen elinkaareen. Ja hänellä on ehdotus.

Suomessa talot rapistuvat tai remontoidaan pilalle, ja ihmiset menettävät rahansa.
Suomessa talot homehtuvat, ja ihmiset menettävät terveytensä.
Suomessa talot puretaan ja ympäristö täyttyy saasteista, joista rakennukset on tehty.
Nämä ongelmat ovat tiedossa.

Silti rakennuslainsäädäntömme perustuu nurinkuriseen ajatteluun, jossa sähkönkulutusta yritetään vähentää sähkölaittein, myrkytyksiä myrkyin ja kiinteistöjen arvon romahtamista yhä uusin arvottomin kiinteistöin. Kaikki tämä tehdään kestävän kehityksen nimessä.

Lars-Erik Mattila: Tulevaisuuden kerrostalo

Tulevaisuuden kerrostalo
Ilma kiertää ilman koneellistakin ilmanvaihtoa. Tulevaisuuden kerrostalo Kuva: Lars-Erik Mattila lars-erik mattila

Näin alkaa Lars-Erik Mattilan diplomityö Tulevaisuuden kerrostalo, jonka voit lukea kokonaisuudessaan verkossa.
Mattila kokoaan siinä yhteen erilaisia tutkimuksia ja kritisoi monista näkökulmista nykyistä rakentamista: erilaisista suoja- ja eristekerroksista koostuvia monikerroselementtejä, haittamikrobeja suosivia myrkyllisiä rakennuskemikaaleja, kapeakatseista energiatehokkuuutta, ja uusiutumattomia rakennusmateriaaleja, jotka päätyvät purkuvaiheessa haitallisiksi aineiksi ympäristöön. Hän erittelee useita nykyrakentamisen ratkaisuja, jotka toimivat paperilla, mutteivät käytännössä.

Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia. Se lisää eriarvoistumista. Tästä aiheesta kertoi vastikään myös Yle Uutiset.

Yle Uutiset: Näiden talojen perään ei itketä.

Mattila ei kerro vain huonoja uutisia. Hän kääntää katseen elementtirakentamista vanhempaan, terveempään rakennuskantaan. Taloihin, joiden seinät on tehty yhdestä aineesta. Joissa on vintti. Talohin, joissa ei ole samalla tavalla korjauskelvottomia osia kuin kännyköissä nykyään. Hän soveltaa myös uusia, Keski-Euroopassa kehiteltyjä rakennustekniikoita.

Lars-Erik Mattilan manifesti:
Tulevaisuuden kerrostalo perustuu kestäväksi ja terveelliseksi sekä ympäristöystävälliseksi havaittuihin materiaaleihin ja ratkaisuihin. Se ei siis sisällä lainkaan muovia, liimaa tai muita aineita, jotka ovat haitallisia päätyessään ympäristöön. Se on suunniteltu helposti ylläpidettäväksi ja korjattavaksi. Sen rakenne on yksinkertainen, ymmärrettävä ja vikoja sietävä. Tulevaisuuden kerrostalon massiiviset puuseinät toimivat hirsiseinän tapaan samanaikaisesti kantavana, lämpöä eristävänä, kosteutta tasaavana ja hiilidioksidia läpäisevänä kerroksena. Siinä on painovoimainen ilmanvaihto.

Tulevaisuuden kerrostalo on reaktio nykyisen rakentamisen ongelmiiin, ehdotus ratkaisuksi ja keskustelun avaus. Tulevaisuuden kerrostalo on nykylainsäädännön vastainen. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kenen ehdoilla rakennusläinsäädäntö on kirjoitettu.

Lue myös Lars-Erik Mattilan kannanotto: Kertakäyttörakentamisen on loputtava!

Lars-Erik Mattilan Tulevaisuuden kerrostalo on esillä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelitilassa Laiturilla, jossa järjestetään Kaupunkisuunnittelumessut 13.-18.4. 2015.

Kuuntele Rakenna minut maanantaisin klo 17.40 Yle Radio 1

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.