- Karttojen katselu on mielekästä puuhaa. Useat illat olemme veljeni Veli Alatalon kanssa selailleet Skandinavian karttoja ja pohtineet, löytyykö pohjolasta vielä oikeita erämaita – sellaisia missä luonto olisi niin koskematonta, että sitä eivät edes polut liiemmin puhkoisi, kertoo kittiläläinen Miika Sirkiä.
Toiveena aito erämaa
- Suunnittelimme kalastusvaellusta, joka kestäisi vähintään pari viikkoa. Tähän saakka olimme tottuneet viiden päivän vaelluksiin, joiden aikana toki olimme kävelleet kalapaikkojen perässä satakunta kilometriä ristiin rastiin. Nyt näytti siltä, että minä, Veli ja Timo Veijalainen saisimme kokonaiset kaksi viikkoa tehtävän suorittamiseen ja ainakin pari sataa kilometriä pitäisi päästä kulkemaan erämaassa ilman tien ylityksiä, Miika jatkaa.
Lähde: luontoon.fiOnnistuneen retken reseptit
Tuumasta toimeen
- Lähtö- ja maalipaikkaa arvoimme pitkään. Lopulta päätimme lähteä Finnmarkia itä-länsisuunnassa halkovalta tieltä Lahppoluoppalista Norjasta. Maali oli saatava lähelle kotiseutuja. Ensin mietimme Pokkaa, mutta päätimme kuitenkin laskea loppupätkän kanooteilla, koska muuten sivilisaation vaikutus olisi lopussa liian suuri. Näin maisema pysyisi erämaisena Leville saakka.
Nälkä ja jano
- Vesipaikkojen vähyys yllätti. Puolet reissusta oli uuvuttavaa hellettä eikä juomavettä tahtonut löytyä. Jokainen vastaan tullut marjapaikka tuntui koko retkikunnasta isolta voitolta. Ruokavaliomme oli hyvin yksitoikkoinen. Olimme olleet niin ankaria itsellemme, ettemme juuri herkkuja pakanneet mukaan. Onneksi kuljetin reissuun salaa popcornin jyviä, jotka syötiin innolla Korsajärven ikivanhalla tuvalla. Olimme pakanneet Velin kanssa mukaan pari kiloa riisiä ja muutaman pottumuusijauhepussin. Timo otti päivää kohden kuivamuonapussin sekä kilon soijarouhetta. Lisäksi meillä oli mm. lettujauhetta ja tuhottomasti näkkileipää.
Onneksi kuljetin reissuun salaa popcornin jyviä.
267 kilometriä
- Reissun kävelyetappi toteutui aika lailla ajatusten mukaisesti. Matkaa kertyi mittariin odotettua enemmän. Kävely oli melkoinen urakka helteen, soisen maaston ja raskaan kuorman vuoksi. Rinkat painoivat noin 30 kiloa. Kalastukselle ja hyvien kalapaikkojen etsimiselle jäi kuitenkin liian vähän aikaa, sillä teltalta ei enää jaksanut lähteä kauaksi hoipertelemaan. Vedet olivat onneksi reitin varrella niin kalaisia, että nälkää emme joutuneet kokemaan. Kalaa otimme syötäväksi liki 20 kiloa, pääasiassa haukea ja ahventa.
Yllätyksiä täynnä ollut vaellus taltioitui myös videolle ja Halki erämaiden nähdään Erätulilla-ohjelmapaikalla TV2:lla torstaina 16.4.15 klo 19.00.
Lue lisää aiheesta: Miehen on välillä pakko päästä erämaahan