Hyppää pääsisältöön

Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain

Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

Tehostettu voima- ja metsätalous sekä massamatkailu uhkasivat saamelaisten elinkeinoa 1970-luvulla. Toispaikkakuntalaisille oli siirtynyt alkuperäisväestön oikeuksia. Porojen on ollut pakko väistyä perinteisiltä laidunmailtaan turistien ilmestyttyä rinteille.

Muinoin saamelainen yhteiskunta oli luonut oman demokraattisen jäjestelmänsä, jossa yhdessä päätettiin yhteiskäytössä olevista maista ja vesistä. Kansallisvaltioiden kehittyesssä Suomi-Ruotsi, Norja ja Venäjä kuitenkin jakoivat yhtenäisen saamelaisalueen, ja saamelaisiin alettiin soveltaa valtiomahtien lakeja mm. yksityisestä maan ja veden omistuksesta. Siidojen omat lait, tavat ja kieli syrjäytettiin, ja maiden rajojen sulkeutuessa perinteinen vapaa liikkuminen vaikeutui.

Karhu-Sammelina tunnettu Sammeli Morottaja asui kaksin poikansa kanssa Inarin Sammuttijärvellä. Talvisin matkaa lähimmälle maantielle ja naapuriin oli toistakymmentä kilometriä, kunnan keskuksen Ivalon palveluihin etäisyys oli 90 kilometriä. Kuten valtaosa saamelaisista myös Sammeli Morottaja oli saanut elantonsa monesta lähteestä. Aikaisemmin hän oli elänyt pääasiasiassa poron- ja karjanhoidolla, 1970-luvulla dokumentin teon aikaan puolestaan kalastuksella, riekonpyynnillä, hillojenkeruulla ja veneenrakentamisella. Luotaiselinkeinojen lisäksi Sammeli oli ollut monen saamelaisen tapaan myös tienrakennustöissä ja muissa vastaavissa hommissa.

Poronhoitoa 1976
Poronhoitoa 1976 Kuva: Yle kuvanauha poronhoito
Sammeli Morottaja saapuu lentokoneella Helsinkiin 1976
Sammeli Morottaja saapuu lentokoneella Helsinkiin 1976 Kuva: Yle kuvanauha sammeli morottaja

Vuoroin vieraissa

Perinteistä saamelaisaluetta koskien oli saamelaisparlamentilla ainoastaan oikeus antaa lausuntoja. Saamelaiskomitean mietintö ja siihen liittynyt saamelaislakiehdotus vuodelta 1973 oli kuitenkin lähellä vanhaa siitahallintoa. Lakiehdotuksen mukaan saamelaisparlamentilla tulisi olla päätäntävalta valtion hallinnossa olevia maa- ja vesialueiden luonnonvaroista saamelaisalueella. Ehdotuksen mukainen itsehallinto oli toteutettu Ahvenanmaalla.

Sammeli Morottaja oli kysynyt saamelaislakiehdotuksen etenemisestä iltamissa vuonna 1973 ja samalla asialla hän lähti presidentti Urho Kekkosta tapaamaan 1976. Ennenkin olivat saamelaiset matkanneet valtaapitävien luo kysymään oikeuksistaan ja vanhin hallitsijoilta saatu säilynyt suojelukirje on vuodelta 1584.

Kekkonen ja Morottaja olivat tutustuneet jo huhtikuussa 1964, jolloin presidentti oli hiihtoretkellään Sevettijärveltä Sammuttijärven kautta kohti Inarin Syysjärveä poikennut Karhu-Sammelin pirttiin. Tuolla vierailulla presidentti puolestaan kutsui Sammelin Tamminiemeen. Sammeli varmisti vastaanoton itselleen ja ystävilleen vielä kirjeitse, ja kun myönteinen vastaus tuli, matkaa tehtiin moottorikelkalla, lentokoneella ja lopuksi taksiautolla halki kasvavan Helsingin. Tuliaisina etelänreissulta oli tukku tarinoita, valokuvia ja sikareja – mutta entäpä laki?

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa alettiin esittämään myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto