Hyppää pääsisältöön

Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain

Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

Tehostettu voima- ja metsätalous sekä massamatkailu uhkasivat saamelaisten elinkenoa 1970-luvulla. Toispaikkakuntalaisille oli siirtynyt alkuperäisväestön oikeuksia. Porojen on ollut pakko väistyä perinteisiltä laidunmailtaan turistien ilmestyttyä rinteille.

Muinoin saamelainen yhteiskunta oli luonut oman demokraattisen jäjestelmänsä, jossa yhdessä päätettiin yhteiskäytössä olevista maista ja vesistä. Kansallisvaltioiden kehittyesssä Suomi-Ruotsi, Norja ja Venäjä kuitenkin jakoivat yhtenäisen saamelaisalueen, ja saamelaisiin alettiin soveltaa valtiomahtien lakeja mm. yksityisestä maan ja veden omistuksesta. Siidojen omat lait, tavat ja kieli syrjäytettiin, ja maiden rajojen sulkeutuessa perinteinen vapaa liikkuminen vaikeutui.

Karhu-Sammelina tunnettu Sammeli Morottaja asui kaksin poikansa kanssa Inarin Sammuttijärvellä. Talvisin matkaa lähimmälle maantielle ja naapuriin oli toistakymmentä kilometriä, kunnan keskuksen Ivalon palveluihin etäisyys oli 90 kilometriä. Kuten valtaosa saamelaisista myös Sammeli Morottaja oli saanut elantonsa monesta lähteestä. Aikaisemmin hän oli elänyt pääasiasiassa poron- ja karjanhoidolla, 1970-luvulla dokumentin teon aikaan puolestaan kalastuksella, riekonpyynnillä, hillojenkeruulla ja veneenrakentamisella. Luotaiselinkeinojen lisäksi Sammeli oli ollut monen saamelaisen tapaan myös tienrakennustöissä ja muissa vastaavissa hommissa.

Poronhoitoa 1976
Poronhoitoa 1976 Kuva: Yle kuvanauha poronhoito
Sammeli Morottaja saapuu lentokoneella Helsinkiin 1976
Sammeli Morottaja saapuu lentokoneella Helsinkiin 1976 Kuva: Yle kuvanauha sammeli morottaja

Vuoroin vieraissa

Perinteistä saamelaisaluetta koskien oli saamelaisparlamentilla ainoastaan oikeus antaa lausuntoja. Saamelaiskomitean mietintö ja siihen liittynyt saamelaislakiehdotus vuodelta 1973 oli kuitenkin lähellä vanhaa siitahallintoa. Lakiehdotuksen mukaan saamelaisparlamentilla tulisi olla päätäntävalta valtion hallinnossa olevia maa- ja vesialueiden luonnonvaroista saamelaisalueella. Ehdotuksen mukainen itsehallinto oli toteutettu Ahvenanmaalla.

Sammeli Morottaja oli kysynyt saamelaislakiehdotuksen etenemisestä iltamissa vuonna 1973 ja samalla asialla hän lähti presidentti Urho Kekkosta tapaamaan 1976. Ennenkin olivat saamelaiset matkanneet valtaapitävien luo kysymään oikeuksistaan ja vanhin hallitsijoilta saatu säilynyt suojelukirje on vuodelta 1584.

Kekkonen ja Morottaja olivat tutustuneet jo huhtikuussa 1964, jolloin presidentti oli hiihtoretkellään Sevettijärveltä Sammuttijärven kautta kohti Inarin Syysjärveä poikennut Karhu-Sammelin pirttiin. Tuolla vierailulla presidentti puolestaan kutsui Sammelin Tamminiemeen. Sammeli varmisti vastaanoton itselleen ja ystävilleen vielä kirjeitse, ja kun myönteinen vastaus tuli, matkaa tehtiin moottorikelkalla, lentokoneella ja lopuksi taksiautolla halki kasvavan Helsingin. Tuliaisina etelänreissulta oli tukku tarinoita, valokuvia ja sikareja – mutta entäpä laki?

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto