Hyppää pääsisältöön

Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain

Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

Tehostettu voima- ja metsätalous sekä massamatkailu uhkasivat saamelaisten elinkeinoa 1970-luvulla. Toispaikkakuntalaisille oli siirtynyt alkuperäisväestön oikeuksia. Porojen on ollut pakko väistyä perinteisiltä laidunmailtaan turistien ilmestyttyä rinteille.

Muinoin saamelainen yhteiskunta oli luonut oman demokraattisen jäjestelmänsä, jossa yhdessä päätettiin yhteiskäytössä olevista maista ja vesistä. Kansallisvaltioiden kehittyesssä Suomi-Ruotsi, Norja ja Venäjä kuitenkin jakoivat yhtenäisen saamelaisalueen, ja saamelaisiin alettiin soveltaa valtiomahtien lakeja mm. yksityisestä maan ja veden omistuksesta. Siidojen omat lait, tavat ja kieli syrjäytettiin, ja maiden rajojen sulkeutuessa perinteinen vapaa liikkuminen vaikeutui.

Karhu-Sammelina tunnettu Sammeli Morottaja asui kaksin poikansa kanssa Inarin Sammuttijärvellä. Talvisin matkaa lähimmälle maantielle ja naapuriin oli toistakymmentä kilometriä, kunnan keskuksen Ivalon palveluihin etäisyys oli 90 kilometriä. Kuten valtaosa saamelaisista myös Sammeli Morottaja oli saanut elantonsa monesta lähteestä. Aikaisemmin hän oli elänyt pääasiasiassa poron- ja karjanhoidolla, 1970-luvulla dokumentin teon aikaan puolestaan kalastuksella, riekonpyynnillä, hillojenkeruulla ja veneenrakentamisella. Luotaiselinkeinojen lisäksi Sammeli oli ollut monen saamelaisen tapaan myös tienrakennustöissä ja muissa vastaavissa hommissa.

Poronhoitoa 1976
Poronhoitoa 1976 Kuva: Yle kuvanauha poronhoito
Sammeli Morottaja saapuu lentokoneella Helsinkiin 1976
Sammeli Morottaja saapuu lentokoneella Helsinkiin 1976 Kuva: Yle kuvanauha sammeli morottaja

Vuoroin vieraissa

Perinteistä saamelaisaluetta koskien oli saamelaisparlamentilla ainoastaan oikeus antaa lausuntoja. Saamelaiskomitean mietintö ja siihen liittynyt saamelaislakiehdotus vuodelta 1973 oli kuitenkin lähellä vanhaa siitahallintoa. Lakiehdotuksen mukaan saamelaisparlamentilla tulisi olla päätäntävalta valtion hallinnossa olevia maa- ja vesialueiden luonnonvaroista saamelaisalueella. Ehdotuksen mukainen itsehallinto oli toteutettu Ahvenanmaalla.

Sammeli Morottaja oli kysynyt saamelaislakiehdotuksen etenemisestä iltamissa vuonna 1973 ja samalla asialla hän lähti presidentti Urho Kekkosta tapaamaan 1976. Ennenkin olivat saamelaiset matkanneet valtaapitävien luo kysymään oikeuksistaan ja vanhin hallitsijoilta saatu säilynyt suojelukirje on vuodelta 1584.

Kekkonen ja Morottaja olivat tutustuneet jo huhtikuussa 1964, jolloin presidentti oli hiihtoretkellään Sevettijärveltä Sammuttijärven kautta kohti Inarin Syysjärveä poikennut Karhu-Sammelin pirttiin. Tuolla vierailulla presidentti puolestaan kutsui Sammelin Tamminiemeen. Sammeli varmisti vastaanoton itselleen ja ystävilleen vielä kirjeitse, ja kun myönteinen vastaus tuli, matkaa tehtiin moottorikelkalla, lentokoneella ja lopuksi taksiautolla halki kasvavan Helsingin. Tuliaisina etelänreissulta oli tukku tarinoita, valokuvia ja sikareja – mutta entäpä laki?

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto