Hyppää pääsisältöön

Virtaavaa, hauskaa, yllättävää, fluxusta - Avaruusromua 12.4.2015

veden kuohuja
veden kuohuja Kuva: YLE veden kuohuja

Fluxus on latinaa ja tarkoittaa virtaamista. Virtaaminen on hyvä vertauskuva taiteelle ja sen tekemiselle.

Kun puhutaan fluxuksesta puhutaan jostakin määrittelemättömästä, jostakin josta on vaikea sanoa mitä se on, jostakin josta on helpompaa sanoa mitä se ei ole.

Ehkä fluxusta ei ole tarpeenkaan määritellä olemisensa tai ei-olemisensa kautta, oman mahdollisen sisältönsä kautta, vaan sen kautta mihin se on vaikuttanut, vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan.

Tästä kaikesta epämääräisyydestään johtuen - tai ehkä siitä huolimatta - fluxus on eräs toisen maailmansodan jälkeisen kulttuurin voimakkaimmista ja tärkeimmistä ilmiöistä. George Maciunas, John Cage, La Monte Young, Joseph Beuys, Terry Riley, Yoko Ono, Nam June Paik, Jan Olof Mallander , Robert Filliou… Kymmenittäin taiteilijoita on yhdistetty fluxukseen, mutta vain harvat ovat itse kutsuneet itseään fluxus-taiteilijoiksi. Tämä tekee fluxuksen yhä vaikeammaksi määritellä. Se vain on sellaista.


Mitä on fluxus? Eräs yritys valaista asiaa!

Fluxus on asenne. Se ei ole mikään yhtenäinen taiteellinen liike tai tyylisuunta. Fluxuksella ei mitään taiteilijoiden tai tutkijoiden yhteisesti hyväksymää määritelmää, mutta silti sen olemuksesta voi sanoa jotakin.

Fluxus on eri taiteenlajien kohtaamista. Fluxustaiteilijat ovat olleet aktiivisia monella taholla: kuvataiteissa, musiikissa, kirjallisuudessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa…

Fluxuksen tekijät haluavat sekoittaa asioita. Fluxus on arkipäiväistä. Se ei ole suureellista. Se ei ole kaupallista. Se ei ole monimutkaista. Fluxuksen pitää olla yksinkertaista, sen pitää olla hauskaa. Jos se ei ole hauskaa, se ei ole fluxusta.

Fluxus syntyi 1960-luvun alkuvuosina ja monet ovat sitä mieltä, ettei se ole vieläkään kuollut. Kuinka jokin asenne, luovuus ja hauskuus voisivat kuolla?


Fluxusta sen syntyhetkiltä vuodelta 1962.

Ranskalainen Robert Filliou tunnettiin fluxus-taiteilijana. Hän on se taiteilija, jonka ansiosta vietetään taiteen syntymäpäivää. Hän aloitti syntymäpäivän vieton, josta on nyttemmin muodostunut maailmalaajuinen, monimediainen perinne. Esimerkiksi Euroopan yleisradioliitto EBU ja sen Ars Acustica -ryhmä juhlivat taiteen syntymäpäivää radioaalloilla ja verkossa. Art's Birthday -materiaalia on jo useana vuonna lähetetty ympäri Eurooppaa kahden satelliitin - Haydnin ja Lisztin - välityksellä.

Ei ole mikään ihme, että taiteen syntymäpäivän viettäjien keskuudessa fluxuksella on aivan erityinen asema. Fluxuksessa on oikea asenne ja se sopii eri alojen taiteilijoille, erityisesti silloin kun eri alojen taiteilijat kohtaavat.


Tuoreempaa fluxusta, vuodelta 2004.

Barcelonassa vietettiin taiteen syntymäpäivää 2015 outojen yhdistelmien ja kohtaamisten merkeissä, aivan kuten kuuluukin. Katalonialainen taidemaalari Antoni Tapies oli eräs 1900-luvun maalaustaiteen tärkeistä tekijöistä. Vuonna 2012 kuolleen taiteilijan perintöä vaalii Barcelonassa säätiö, jonka kokoelmiin kuuluu myös fluxus-taidetta. Säätiön näyttelytilaan oli kutsuttu Sibelius-akatemiassa Helsingissä vuonna 2013 perustettu The Tunnel Ensemble, kaksikko, jonka toinen soittaja on espanjalainen ja toinen saksalainen. Saksofonia, elektroniikkaa ja improvisaatiota.

Myös Belgradissa, Serbiassa, oltiin tekemisissä fluxuksen kanssa. Siellä Miroslav Savicin luotsaama monitahoinen taiteilijaryhmä puhui samaan hengenvetoon myös futurismista, dadaismista, surrealismista ja muista vallankumouksellisista liikkeistä, esimerkiksi zenitismistä, kuten myös skandaaleista, sensuurista ja provokaatiosta. Belgradissa esitettiin viisi teosta, enemmän tai vähemmän fluxusta. Esimerkkinä vaikkapa Alvin Lucierin kuuluisan I am Sitting in a Room -teoksen innoittamana syntynyt I am swimming in a Pool tai hyvin aidolta vaikuttava Fluxpiece vuodelta 1969: ota kaksi sokeripalaa ja kirjoita niihin: FLUXUS IKUISESTI. Ota lasillinen vettä. Pudota sokeripalat veteen. Odota kunnes ne ovat liuenneet ja juo sitten vesi.

Eduardo Polonio on espanjalaisen elektroakustisen musiikin pioneeri. Insinööriopiskelija, joka hakeutui konservatorioon 1960-luvun alkupuolella, fluxuksen syntyaikoina, ja valmistui säveltäjäksi vuonna 1968. Opiskellessaan hän oli käynyt muun muassa maineikkailla Darmstadtin nykymusiikkikursseilla Saksassa. Hyvin pian valmistuttuaan hän hylkäsi perinteiset instrumentit lähes kokonaan ja on sen jälkeen tehnyt pääosin elektronista tai elektroakustista musiikkia. Hän on säveltänyt esimerkiksi kolme elektroakustista oopperaa.

Eduardo Polonio on myös ollut esikuva monelle nuoremmalle espanjalaiselle säveltäjälle, joista eräs on Elena Hidalgo. Hän esitti taiteen syntymäpäivän tapahtumissa Madridissa improvisoidun teoksen Sampling Polonio, jossa hän yhdisti Eduardo Polonion musiikkia omiin sävellyksiinsä. Eduardo Polonion sävellykset olivat peräisin viideltä eri vuosikymmeneltä, 1960-luvulta 2000-luvulle, Elena Hidalgon teokset olivat kaikki 2010-luvulta. Vuosikymmenet kohtasivat.

Ohjelman musiikki:
THE TUNNEL ENSEMBLE: Live at Tapies Foundation, Barcelona (EBU Ars Acustica Art’s Birthday 2015, Barcelona, Espanja)
MIROSLAV SAVIC & CO: The Foucault Pendulum of Serbian Music (EBU Ars Acustica Art’s Birthday 2015, Belgrad, Serbia)
ELENA HIDALGO: Sampling Polonio (EBU Ars Acustica Art’s Birthday 2015, Madrid, Espanja)

Kaunista. Elena Hidalgo avaruudessa!

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua