Hyppää pääsisältöön

Norppalaskennassa tulee hiki ja kaukainen kivikin muuttuu norpaksi

Norpanlaskentaa Saimaalla.
Norpanlaskentaa Saimaalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta

Kevät on sen verran pitkällä, että norpat ovat hylänneet pesäpaikat ja norppalaskijat tarkastavat ympäri Saimaata, josko pesissä on syntynyt kuutteja vai ovatko ne olleet vain aikuisen norpan makuupesiä.

Viime talvet eivät ole olleet kovin suotuisia norpille. Tänäkin talvena lunta oli hädin tuskin riittävästi pesätarpeisiin ja lämpötilanvaihtelut olivat haastavia.

”Norpalle on sitä parempi, mitä enemmän lunta ja pakkasta”, selventää suojelubiologi Jouni Koskela, joka on työskennellyt norppalaskennoissa reilu parikymmentä vuotta.

Norppakanta halutaan kasvattaa 400 yksilöön nykyisestä reilusta 300:sta vuoteen 2025 mennessä. Koskela pitää tavoitetta realistisena, jos esimerkiksi kalastussäädökset saadaan pidettyä norpille suotuisina.

Ennen norppalaskentaa puetaan päälle pelastuspuvut.
Ennen jäälle lähtöä puetaan päälle pelastuspuvut ja tuumataan, josko liikkeelle lähdetään suksin vai potkukelkoin. Seitsemän hengen porukka jaetaan kahdeksi partioksi, jotka lähtevät tutkimaan Louhiveden eri kolkkia. Ennen norppalaskentaa puetaan päälle pelastuspuvut. Kuva: YLE/Reetta Arvila. norppalaskenta
Norppalaskijat heikoilla jäillä Saimaalla.
Norppalaskennassa rannoilta ja luodoilta etsitään kinostumia, joissa norpat ovat mahdollisesti pitäneet majaa talven. Jos jo sulaneiden pesien jäänteissä on syntynyt kuutti, löytyy sieltä edelleen pitkää valkoista karvaa ja onkaloita, joita kuutti on tehnyt leikkiessään. Norppalaskijat heikoilla jäillä Saimaalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Norppalaskijat tutkivat Louhiveden karttoja.
Metsähallituksen Tuula Kurikka ja Jouni Koskela sekä vapaaehtoinen Toni Koskinen tutkivat karttaa ja tarkkailevat samalla myös jäätilannetta. Mustaa jäätä on paljon, mutta se vaikuttaa kestävältä. Rannoilla on enemmän suoranaisia sulia, jotka on helppo välttää. Norppalaskijat tutkivat Louhiveden karttoja. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen toimi oppaana Louhivedellä.
Mikkeliläinen Toni Koskinen on elämänsä ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena norppalaskijana. Hän toimii myös oppaana, koska Louhivesi on tuntemattomampaa seutua porukalle. Hänelle itselleen Louhivesi on "kotivettä", sillä vanhemmat asuvat näillä seuduin. Koskinen on vuosien aikana aina kertonut norppahavainnoistaan Metsähallitukseen. ”Kyllä norppa edellä Saimaalla täytyy mennä, se on täällä ennen meitä ihmisiä ollut.” Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen toimi oppaana Louhivedellä. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Toni Koskinen ja Tuula Kurikka hiihtävät Saimaalla norppalaskennassa.
Puolivälissä reissua rupeaa satamaan kunnolla räntää ja lunta. Jäänpinta käy täten myös tahmeammaksi luiston kannalta. Yhteensä reissuun menee vajaa viisi tuntia aikaa. Toni Koskinen ja Tuula Kurikka hiihtävät Saimaalla norppalaskennassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen kiertää sulia Saimaalla.
Toni Koskinen otti metsäreitin päästäkseen takaisin jäälle kierrettyään pienen saaren. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tuula Kurikka osallistuu kerran vuodessa norppalaskentaan. Työpäivät ulkona luonnossa ovat työn kohokohtia. Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen kiertää sulia Saimaalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Evästauko Saimaalla norppalaskennassa.
Suojelubiologi Jouni Koskela on tehnyt norppalaskentoja 90-luvun alkupuolelta lähtien. Ikimuistoisin reissu oli Pihlajavedellä, kun hän näki työparinsa kanssa yhden päivän aikana reilu parikymmentä norppaa. Evästauko Saimaalla norppalaskennassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila suojelubiologi jouni koskela.

Kuuntele juttu norppalaskentareissulta:

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.