Hyppää pääsisältöön

Norppalaskennassa tulee hiki ja kaukainen kivikin muuttuu norpaksi

Norpanlaskentaa Saimaalla.
Norpanlaskentaa Saimaalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta

Kevät on sen verran pitkällä, että norpat ovat hylänneet pesäpaikat ja norppalaskijat tarkastavat ympäri Saimaata, josko pesissä on syntynyt kuutteja vai ovatko ne olleet vain aikuisen norpan makuupesiä.

Viime talvet eivät ole olleet kovin suotuisia norpille. Tänäkin talvena lunta oli hädin tuskin riittävästi pesätarpeisiin ja lämpötilanvaihtelut olivat haastavia.

”Norpalle on sitä parempi, mitä enemmän lunta ja pakkasta”, selventää suojelubiologi Jouni Koskela, joka on työskennellyt norppalaskennoissa reilu parikymmentä vuotta.

Norppakanta halutaan kasvattaa 400 yksilöön nykyisestä reilusta 300:sta vuoteen 2025 mennessä. Koskela pitää tavoitetta realistisena, jos esimerkiksi kalastussäädökset saadaan pidettyä norpille suotuisina.

Ennen norppalaskentaa puetaan päälle pelastuspuvut.
Ennen jäälle lähtöä puetaan päälle pelastuspuvut ja tuumataan, josko liikkeelle lähdetään suksin vai potkukelkoin. Seitsemän hengen porukka jaetaan kahdeksi partioksi, jotka lähtevät tutkimaan Louhiveden eri kolkkia. Ennen norppalaskentaa puetaan päälle pelastuspuvut. Kuva: YLE/Reetta Arvila. norppalaskenta
Norppalaskijat heikoilla jäillä Saimaalla.
Norppalaskennassa rannoilta ja luodoilta etsitään kinostumia, joissa norpat ovat mahdollisesti pitäneet majaa talven. Jos jo sulaneiden pesien jäänteissä on syntynyt kuutti, löytyy sieltä edelleen pitkää valkoista karvaa ja onkaloita, joita kuutti on tehnyt leikkiessään. Norppalaskijat heikoilla jäillä Saimaalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Norppalaskijat tutkivat Louhiveden karttoja.
Metsähallituksen Tuula Kurikka ja Jouni Koskela sekä vapaaehtoinen Toni Koskinen tutkivat karttaa ja tarkkailevat samalla myös jäätilannetta. Mustaa jäätä on paljon, mutta se vaikuttaa kestävältä. Rannoilla on enemmän suoranaisia sulia, jotka on helppo välttää. Norppalaskijat tutkivat Louhiveden karttoja. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen toimi oppaana Louhivedellä.
Mikkeliläinen Toni Koskinen on elämänsä ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena norppalaskijana. Hän toimii myös oppaana, koska Louhivesi on tuntemattomampaa seutua porukalle. Hänelle itselleen Louhivesi on "kotivettä", sillä vanhemmat asuvat näillä seuduin. Koskinen on vuosien aikana aina kertonut norppahavainnoistaan Metsähallitukseen. ”Kyllä norppa edellä Saimaalla täytyy mennä, se on täällä ennen meitä ihmisiä ollut.” Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen toimi oppaana Louhivedellä. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Toni Koskinen ja Tuula Kurikka hiihtävät Saimaalla norppalaskennassa.
Puolivälissä reissua rupeaa satamaan kunnolla räntää ja lunta. Jäänpinta käy täten myös tahmeammaksi luiston kannalta. Yhteensä reissuun menee vajaa viisi tuntia aikaa. Toni Koskinen ja Tuula Kurikka hiihtävät Saimaalla norppalaskennassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen kiertää sulia Saimaalla.
Toni Koskinen otti metsäreitin päästäkseen takaisin jäälle kierrettyään pienen saaren. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tuula Kurikka osallistuu kerran vuodessa norppalaskentaan. Työpäivät ulkona luonnossa ovat työn kohokohtia. Vapaaehtoinen norppalaskija Toni Koskinen kiertää sulia Saimaalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila norppalaskenta
Evästauko Saimaalla norppalaskennassa.
Suojelubiologi Jouni Koskela on tehnyt norppalaskentoja 90-luvun alkupuolelta lähtien. Ikimuistoisin reissu oli Pihlajavedellä, kun hän näki työparinsa kanssa yhden päivän aikana reilu parikymmentä norppaa. Evästauko Saimaalla norppalaskennassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila suojelubiologi jouni koskela.

Kuuntele juttu norppalaskentareissulta:

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.