100 päivää ilman viinaa –haasteeseen rekisteröityi yli 12000 ihmistä, ja 1.1.-10.4.2015 välisenä aikana he kirjasivat muistiin lähes puoli miljoonaa raitista päivää.
Useat 100 päivän haasteeseen lähteneistä aikovat jatkaa tipattomuutta haasteen jälkeenkin huomattuaan, että sen edut ovat kiistattomat: ”Hyvä olo, laihtuminen ja hurja kunto kannustavat jatkamaan”, haasteen itselleen asettaneet kommentoivat.
Ohjelman mannekiineiksi ryhtyneet Arto Nyberg, Matti Nykänen, Maria Jungner ja Samae Koskinen onnistuivat kaikki 100 päivän haasteessa. Miesten paino putosi alkoholin kalorien poisjäämisen ja osin erilaisten dieettien vuoksi. Raittius innosti myös kuntoilemaan tavallista enemmän - ja myös avasi silmät niille lukuisille sosiaalisille tilanteille, joihin alkoholi näyttää Suomessa elimellisesti kuuluvan.
Haasteen saama valtava julkisuus yllätti kisailijat. Toisaalta ystäväpiireissä ja sosiaalisessa mediassa kannustettiin ja peukutettiin, toisaalta alkoholista pidättäytymiselle naureskeltiin tai viinalakkolaiset leimattiin alkoholiongelmaisiksi. Näyttää siltä, että suomalaisessa asenneilmastossa raittius koetaan edelleen uhkaksi muiden elämäntavalle.
- Kohtuukäyttäjälle tällaisen viinalakon merkitys on ennen kaikkea siinä, että haasteen aikana pääsee tutkimaan itseään ja omia alkoholinkäyttötottumuksiaan, ylilääkäri Jarmo Kantonen sanoo.
- Alkoholi on suurimpia työikäisten ennenaikaisten kuolemien aiheuttajia, joten pidättäytyminen alkoholista on aina terveysteko.
Tipattoman tammikuun ja 100 päivää ilman viinaa -haasteen tärkein merkitys voi olla kulttuurinen.
- Alkoholinkäyttöön liittyviä asenteita ei voi muuttaa poliitikkojen tai tutkijoiden mahtikäskyllä, mutta edelläkävijät ja esikuvat voivat onnistua asenteiden muokkaamisessa, pohtii Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n erikoistutkija Pia Mäkelä.
- Juomattomuuden pitäisi olla kaikille ja kaikissa tilanteissa mahdollinen vaihtoehto ilman selittelemisen tarvetta.
Suomessa kuolee vuosittain noin 1100 ihmistä maksasairauksiin, joiden pääasiallinen aiheuttaja on alkoholi.
- Jos edes osa riskiryhmän ihmisistä lähti mukaan sadan päivän haasteeseen, niin silloin on hyvinkin pelastettu ihmishenkiä, Mäkelä arvioi.
