Hyppää pääsisältöön

Günter Grass kuollut

Kirjailija Günter Grass
Kirjailija Günter Grass Kirjailija Günter Grass Kuva: EPA/SVEN HOPPE günter grass

Mittavan tuotannon tehnyt saksalaiskirjailija Günter Grass on kuollut. Grass kuoli maanantaina 87-vuotiaana Lyypekissä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon v. 1999.

Grassin menestys alkoi romaanista Peltirumpu (v. 1959). Siitä tuli heti saksalaislukijoille järkälemäinen tilinpäätös toista maailmansotaa edeltäneestä ajasta sekä natsismin noususta ja tuhosta. Kirjan lähtökohta on yksinkertainen ja hauska: pieni sinisilmäinen poika Oskar kieltäytyy kolmivuotiaana kasvamasta, koska hän näki millainen tekopyhä, valheellinen ja fasistinen on aikuisten maailma.

Ostakaa minulle 500 arkkia viatonta paperia

Ensimmäisen romaaninsa Grass aloittaa tavalla, josta tuli hänelle tunnusomainen myöhemmissäkin kirjoissa – tarinat alkavat muistelemisesta ja ylöskirjaamisesta. Päähenkilö Oskar pyytää ”ostakaa minulle 500 arkkia viatonta paperia”. Paperiarkit olivat Günter Grassille viattomia niin kauan kunnes niille on muisteltu tarina.

A file picture dated 16 October 2009 shows German Nobel Prize-winning novelist Guenter Grass reading from his book 'Die Blechtrommel', accompanied by a drummer, during Frankfurt book fair in Frankfurt Main, Germany. Goettingen-based publishing house Steid
German Nobel Prize-winning novelist Guenter Grass reading from his book 'Die Blechtrommel', accompanied by a drummer, during Frankfurt book fair in Frankfurt Main, Germany A file picture dated 16 October 2009 shows German Nobel Prize-winning novelist Guenter Grass reading from his book 'Die Blechtrommel', accompanied by a drummer, during Frankfurt book fair in Frankfurt Main, Germany. Goettingen-based publishing house Steid Kuva: EPA / FRANK RUMPENHORST günter grass

Oskarin rakkain esine on Puolan lipun värinen peltirumpu, jolla hän ryhtyy kovaäänisesti ilmaisemaan itseään ja ajan myötä myös johdattelemaan muita. Oskarilla on myös toinen erityistaito, jonka hän huomaa lääkärintutkimuksessa: hänen kimakka äänensä särkee lasia. Lasipurkeista pääsevät valloilleen lääkärin säilömät eläimet ja ihmissikiöt. Kun Oskar myöhemmin särkee huudollaan kirkon ikkunoita, sen voi nähdä Grassille tyypillisenä humoristisena viittauksena toista maailmansotaa edeltävään Kristalliyöhön, jolloin natsi särkivät juutalaiskauppojen ikkunoita.

Menneisyyden syyllisyyden ylöskirjaamista Grass jatkoi läpi tuotantonsa. Järkyttävästi hän kirjoitti romaanissaan Im Krebsgang ( Ravunkäyntiä, Oili Suomisen suomentamana vuonna 2002) merenkulun ehkä suurimmasta turmasta saksalaisen Wilhelm Gustloff loistoristeilijän upotuksesta toisen maailmasodan aivan loppuvaiheessa. Laivaan oli ahtautunut noin 10.300 pakolaista ja sodan myrskyissä haavoittunutta. Idästä lähteneitä pakolaisia täynnä olleen aluksen ampui kolmella torpedolla upoksiin Suomen Hangosta lähtenyt venäläinen sukellusvene S13- kapteeninaan Aleksandr Marinesko. Gustloff vajosi mereen noin 50 minuutissa ja hyiseen Itämereen hukkui yli 9000 ihmistä tammikuun 30. päivänä vuonna 1945 .

Tyypillistä koko Günter Grassin tuotannolle on, että sokean uskon tilalle eurooppalaisten tulee ottaa epäilevän Tuomaan asenne.

Grassin tuotannon pääteokset on suomentanut Oili Suominen. Hänen suomentamanaan ilmestyy ensi elokuussa Grassin viimeiseksi jäänyt teos Grimmin sanat.

Yle Areena: Viikon kirja: Soiko peltirumpu vieläkin?

Lue myös
Grassin viimeinen teos jakaa kriitikoiden mielipiteet
Günter Grassille kirjallisuuden Nobel

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.