Hyppää pääsisältöön

Günter Grass kuollut

Kirjailija Günter Grass
Kirjailija Günter Grass Kirjailija Günter Grass Kuva: EPA/SVEN HOPPE günter grass

Mittavan tuotannon tehnyt saksalaiskirjailija Günter Grass on kuollut. Grass kuoli maanantaina 87-vuotiaana Lyypekissä. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon v. 1999.

Grassin menestys alkoi romaanista Peltirumpu (v. 1959). Siitä tuli heti saksalaislukijoille järkälemäinen tilinpäätös toista maailmansotaa edeltäneestä ajasta sekä natsismin noususta ja tuhosta. Kirjan lähtökohta on yksinkertainen ja hauska: pieni sinisilmäinen poika Oskar kieltäytyy kolmivuotiaana kasvamasta, koska hän näki millainen tekopyhä, valheellinen ja fasistinen on aikuisten maailma.

Ostakaa minulle 500 arkkia viatonta paperia

Ensimmäisen romaaninsa Grass aloittaa tavalla, josta tuli hänelle tunnusomainen myöhemmissäkin kirjoissa – tarinat alkavat muistelemisesta ja ylöskirjaamisesta. Päähenkilö Oskar pyytää ”ostakaa minulle 500 arkkia viatonta paperia”. Paperiarkit olivat Günter Grassille viattomia niin kauan kunnes niille on muisteltu tarina.

A file picture dated 16 October 2009 shows German Nobel Prize-winning novelist Guenter Grass reading from his book 'Die Blechtrommel', accompanied by a drummer, during Frankfurt book fair in Frankfurt Main, Germany. Goettingen-based publishing house Steid
German Nobel Prize-winning novelist Guenter Grass reading from his book 'Die Blechtrommel', accompanied by a drummer, during Frankfurt book fair in Frankfurt Main, Germany A file picture dated 16 October 2009 shows German Nobel Prize-winning novelist Guenter Grass reading from his book 'Die Blechtrommel', accompanied by a drummer, during Frankfurt book fair in Frankfurt Main, Germany. Goettingen-based publishing house Steid Kuva: EPA / FRANK RUMPENHORST günter grass

Oskarin rakkain esine on Puolan lipun värinen peltirumpu, jolla hän ryhtyy kovaäänisesti ilmaisemaan itseään ja ajan myötä myös johdattelemaan muita. Oskarilla on myös toinen erityistaito, jonka hän huomaa lääkärintutkimuksessa: hänen kimakka äänensä särkee lasia. Lasipurkeista pääsevät valloilleen lääkärin säilömät eläimet ja ihmissikiöt. Kun Oskar myöhemmin särkee huudollaan kirkon ikkunoita, sen voi nähdä Grassille tyypillisenä humoristisena viittauksena toista maailmansotaa edeltävään Kristalliyöhön, jolloin natsi särkivät juutalaiskauppojen ikkunoita.

Menneisyyden syyllisyyden ylöskirjaamista Grass jatkoi läpi tuotantonsa. Järkyttävästi hän kirjoitti romaanissaan Im Krebsgang ( Ravunkäyntiä, Oili Suomisen suomentamana vuonna 2002) merenkulun ehkä suurimmasta turmasta saksalaisen Wilhelm Gustloff loistoristeilijän upotuksesta toisen maailmasodan aivan loppuvaiheessa. Laivaan oli ahtautunut noin 10.300 pakolaista ja sodan myrskyissä haavoittunutta. Idästä lähteneitä pakolaisia täynnä olleen aluksen ampui kolmella torpedolla upoksiin Suomen Hangosta lähtenyt venäläinen sukellusvene S13- kapteeninaan Aleksandr Marinesko. Gustloff vajosi mereen noin 50 minuutissa ja hyiseen Itämereen hukkui yli 9000 ihmistä tammikuun 30. päivänä vuonna 1945 .

Tyypillistä koko Günter Grassin tuotannolle on, että sokean uskon tilalle eurooppalaisten tulee ottaa epäilevän Tuomaan asenne.

Grassin tuotannon pääteokset on suomentanut Oili Suominen. Hänen suomentamanaan ilmestyy ensi elokuussa Grassin viimeiseksi jäänyt teos Grimmin sanat.

Yle Areena: Viikon kirja: Soiko peltirumpu vieläkin?

Lue myös
Grassin viimeinen teos jakaa kriitikoiden mielipiteet
Günter Grassille kirjallisuuden Nobel

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri