Hyppää pääsisältöön

Leviathan ja Venäjä

Andrei Zvyagintsevin LEviathan
Andrei Zvyagintsevin elokuva Leviathan on kuvattu Kuolan niemimaalla. Andrei Zvyagintsevin LEviathan Kuva: YLE leviathan

Andrei Zvyagintsev on 2000-luvun venäläisen elokuvan suuri nimi. Filmiryhmässä Zvyagintsevin elokuvasta Leviathan keskustelevat dokumentaristi Reijo Nikkilä, elokuvakriitikko Velipekka Makkonen ja toimittaja J.P. Pulkkinen.

Leviathan on vuonna Andrei Zvyagintsevin neljäs pitkä elokuva. Debyytti Isän paluu vuodelta 2003 sijoittuu suomalaisittain tuttuihin maisemiin Viipuriin, Laatokalle ja Suomenlahden rannoille. Isän paluuta on debyyttinä verrattu Truffaut'n 400 kepposeen ja Terrence Malickin Julmaan maahan, ei syyttä. Isän paluu voitti Kultaisen Leijonan Venetsian elokuvajuhlilla.

Vuonna 2007 seurasi Karkotus ja vuonna 2011 Elena, molemmat voittivat palkintoja Cannesin festivaaleilla. Kriitikoiden kehuista kannattaa mainita ainakin New Yorkerin Anthony Lanen luonnehdinta, jossa hän toteaa, että kaikkien Zvyagintsevin elokuvien ytimessä on villiyttä, jonka vuoksi niiden tarinat on kerrottava hellävaroen kuin käsittelisi räjähteitä.

Viime vuonna ensi-iltaan tullut Leviathan on poliittisesti ja myös ilmaisullisesti melkoinen räjähdyspanos. Samaan aikaan kuin Putinin Venäjä tekee eroa lännestä ja sotii Ukrainassa, Zvyagintsevin elokuva tuo näkyviin raadollisen kuvan venäläisestä valtahierarkiasta, joka murskaa pieniä ihmisiä. Elokuvan ortodoksipiispan rooli vallan tukijana ja toisaalta Pussy Riot -viittaukset tuovat lisää kriittisiä yhtymäkohtia todellisuuteen.

Se toseiseikka, että Leviathan on monta kertaa lykkääntyneestä ensi-illasta huolimatta voitu näyttää Venäjällä, on hieno asia. Samalla kuitenkin on esitetty huoli, että venäläisen elokuvan uusi nousu olisi jo takana ja vuosi 2014 viimeinen voittoisa vuosi maan elokuvassa. Leviathanin lisäksi voidaan nostaa esiin esimerkiksi Aleksei Germanin (1938-2013) viimeiseksi jäänyt elokuva Vaikeaa olla jumala tai hänen poikansa Aleksei German Jr:n (s. 1976) Pod electricheskimi oblakami (Under Electric Clouds), joka juuri palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla.

Kuristajana on sekä heikkenevä taloustilanne, että tiukentuva sensuuri. Sen kynsiin jäi viimeksi Daniel Espinosan elokuva Child 44, jonka Stalin-kuva oli liikaa Venäjän kulttuuriministeriölle, siitä lisää Suomen Kuvalehden jutussa.

Leviathan voitti Golden Globe -palkinnon ja oli ehdokkaana vieraskielisen elokuvan Oscar-voittajaksi.

Leviathanin tarinaan Zvyagintsev sai innoituksen vuonna 2004 sattuneesta tapauksesta USA:n Coloradossa. Marvin John Heemeyer joutui kiistoihin paikallisten viranomaisten kanssa ja päätyi äärimmäisiin keinoihin: hän ajoi puskutraktorilla keskelle kaupunkia ja tuhosi joukon rakennuksia ennen itsemurhaansa. Heemeyerin amok-ajo löytyy netistä.

Zvyagintsevin tarinassa ollaan Barentsin meren rannalla sijaitsevassa pikkukaupungissa, missä elelee automekaanikko Kolja poikansa Roman ja vaimonsa Lilian kanssa. Vodkaa juodaan kuin vettä, nuoret ryyppäävät luhistuneessa kirkossa, rantavedestä pilkottaa uponneiden laivojen raatoja ja jättimäinen valaan luuranko.

Leviathan on kuvattu Kuolan niemimaalla kahdessa kaupungissa. Koljan talo, joki- ja merimaisemat löytyivät Teriberka-nimisestä pikkukaupungista. Paikkakunta ei ole kovin kaukana Petsamon alueista, sen suomenkielinen nimi on Turjanperä. Turjansaame on yksi Kuolan saamelaiskielistä. On ollut suunnitelmia, että Shtokmanin isoa kaasukenttää Barentsinmeressä alettaisiin hyödyntää ja silloin Teriberka-Turjanperä olisi tärkeässä paikassa. Sieltä olisi vedetty kaasuputki Karjalan halki Itämereen. Nykyisen energia- ja maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi suunnitelmat ovat jäissä ja norjalainen Statoil on vetäytynyt hankkeesta. Gazprom ja ranskalainen Total pitävät suunnitelmaa vielä hengissä.

Toinen kuvauspaikka on Kuolan niemimaan sisäosissa sijaitseva Kirovsk. Tuntu olemisesta maailman reunalla on vavahduttava, ja elokuvateatterissa tämä 35mm-kameralla kuvattu elokuva pääsee oikeuksiinsa.

Tarinassa kaupungin pormestari Vadim haluaa kahmia Koljan perheen asuttaman joenrantatontin. Kolja kutsuu avukseen vanhan armeijakaverinsa Dmitrin, moskovalaisen lakimiehen. Pormestari, hänen kovanaamansa, oikeuslaitos ja paikallinen ortodoksipiispa iskevät yhteen Koljan perheen ja Diman kanssa.

Nimi Leviathan on viittaus Raamatun Jobin kirjaan, jossa Job ja Jumala kiistelevät: ”Sen päivän lävistäköön kirous, joka herättäisi itsensä Leviatanin.” Zvyagintsevin synkkä tarina tavoittaa jotain tuosta Vanhan testamentin jylhän konfliktin hengestä. Musiikkina Zvyagintsev käyttää osia Philip Glassin kolminäytöksisestä oopperasta Akhnaten, joka on peräisin 80-luvun alkupuolelta. Musiikin ja maisemien jylhyys natsaavat yhteen täydellisesti.

Leviathan on Suomessa nähty muutamilla festivaaleilla ja se tulee ensi-iltaan perjantaina 17.4.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.