Hyppää pääsisältöön

Työterveys tuplaa tuotot: käsikirjoitus

MOT-tunnus

Heikki Hiilamo:
"Työikäiset ihmiset, jotka kuuluu työterveyshuollon piiriin niin saa selvästi ohituskaistan avoterveydenhuoltoon."

Työterveys tuplaa tuotot

Huonosti toimiva suomalainen perusterveydenhuolto on lihottanut yksityistä työterveyshuoltoa ja sairaanhoitoa – yhteisillä rahoilla.

Samalla on lihotettu aggressiivisella verosuunnittelulla voittoja maksimoineita yksityisiä terveysfirmoja.

Tässä ohjelmassa näytetään, miten työterveyshuolto on kasvattanut erityisesti Terveystaloa.

Ohjelmassa julkaistaan myös kokonaan uutta dataa siitä, miten merkittäviä Kelan kautta kierrätetyt maksut yksityisille terveys- ja sosiaaliyrityksille ovat.

Kello kahdeksalta aamulla Helsingin Ruoholahden metroasemalla työssäkäyvät jonottavat aamuruuhkassa.

Samaan aikaan Vantaan Tikkurilan terveysasemalla hoitajat aloittavat maanantairuuhkan purkamisen.

Kari Masalin on työterveyshuollon asiakas Riihimäen Terveystalossa.

Kari Masalinin lyhyt efekti:
"maanantaille 80 aikaa…"

Suomen perusterveydenhuollossa on kaksi kaistaa. Toinen on ohituskaista.

Kari Masalin, työsuojeluvaltuutettu, Riihimäen kaupunki:
"Erinomasen hyvin se kyllä toimii, ett kyllä sieltä yleislääkäritasosia aikoja saa ja ja hoitajan aikoja niin ihan ihan hyvin, että että tuota samalle päivällekin, että kun aamusta menee niin on kymmeniä aikoja."

Julkisella puolella aikaa joutuu odottamaan merkittävästi pidempään.

Jari Mäkelä, ylilääkäri, Tikkurilan terveysasema:
"Vantaalla on semmoinen toimintamalli, että meillä pitkäaikaissairaat, iäkkäät, ja semmoiset potilaat, jotka paljon tarvitsee hoito- tai lääkäripalveluita, niin heillä se kiireettömän vastaanottajan odotusaika on keskimäärin Tikkurilassa tällä hetkellä noin 22 päivää, mediaani. Sitten tää loppuosa väestöstä, niin heillä odotusaika on kyllä pidempi, tommoista 40–50 päivääkin saattaa kyllä olla."

Nora hakee äitinsä kanssa apua Noran kutisevaan ihottumaan.

Annika Kulkki:
"Me käytiin täällä viime viikollakin, mutta ei sillon päästy. Nyt mä sanoin, että me ei lähdetä minnekään. Tytön ihottuma on niin paha. Katotaan jos nyt sitten päästäs."

Suomen perusterveydenhuolto on selvästi muita Pohjoismaita epätasa-arvoisempi.

Heikki Hiilamo on sosiaalipolitiikan professori Helsingissä, Pekka Rissanen terveystaloustieteen professori Tampereelta, Laura Räty lääkäri ja vielä hetken istuva sosiaali- ja terveysministeri.

Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, helsingin yliopisto:
"Muissa Pohjoismaissa on semmoinen järjestelmä, jossa kaikki on samassa vakuutuksessa saman järjestelmän piirissä, eli ei ole eroa työmarkkina-aseman suhteen siinä, että missä lääkärissä voi käydä."

Laura Räty, sosiaali- ja terveysministeri:
"Meillä on pienitulosia, jotka eivät voi valita. Ja, ja heidän osaltaan tilanne on mielestäni hyvin epätasa-arvonen."

Pekka Rissanen, terveystaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
"Suomen perusterveyshuolto tuottaa sosio-ekonomista epätasa-arvoa. Siinä ei palvelut jakaudu tarpeenmukaisesti, tasaisesti eri sosiaaliluokkiin, vaan samassa tarpeessa olevat hyväosaiset käyttää enemmän palveluita kuin vastaavassa tilanteessa huonompiosaiset."

Veikko Lindell on eläkeläinen, jonka olkapää kipuili pari vuotta, eikä oma terveyskeskus saanut selville kivun syytä.

Lindell päätyi käyttämään kiertotietä. Hän pääsi julkisella puolella kalliiseen jatkotutkimukseen vasta kun haki lähetteen yksityislääkäriltä.

Veikko Lindell, eläkeläinen:
"Hän tutki ja totes, että kyllä siinä on kiertäjäkalvoss semmonen repeämä tai joku vastaava vika. Ja se vaatii siis magneettiröntgenikuvauksen. Ja hän sitte olis pistäny ensin niin kun yksityislääkärille, mutt se ois tullu niin kalliiks, ett mulla ei ollu rahaa sellaseen, niin sitten hän anto lähetteen Porvooseen. Ja sillä tavalla mä pääsin sitten taas takasin kunnalliseen palveluun, eli siis tehtiin siis kunnan piikkiin se tutkimus kuitenkin."
"Jälkeen päin mä oon sitte kyllä kuullu mistä se johtukin. Se johtu siitä, että kunta säästää. Ett ei se ollu niin ku ei se ollu lääkäristä kiinni, koska lääkäri vaan ei saanu saanu määrätä kalliisiin tutkimuksiin. Se makso noin tuhannen euroo."

Kun sote-uudistus kaatui, viivästyi myös terveydenhuollon rahoituksen kokonaisuudistus. Siitä on vielä iso vääntö edessä.

Laura Räty:
"Ja vaalien jälkeen on kyllä varmasti ihan selvää se, että, et tää terveydenhuollon ja myös sosiaalihuollon, mut ennen kaikkea tervydenhuoltoa koskeva monikanava rahotuksen uudistaminen pitää alottaa."

Monikanavarahoituksella tarkoitetaan erityisesti Kelan kautta kulkevaa sairausvakuutusta. Se on yhteiskunnan koko 25 miljardin euron sote-kakusta vain kymmenesosa, mutta nimenomaan se tuottaa kustannusten pompottelua kuntien ja Kelan välillä.

MOT:
"Kenen rahoja ne on?"

Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, helsingin yliopisto:
"No tietysti täytyy ehkä lähteä siitä, että miten ne rahat on kerätty, ja ne on kerätty veroluonteisina maksuina ja silloin ne on veronmaksajien rahoja, ne on yhteisiä rahoja."

Vaalien jälkeen eniten liipasimella on potilaalle maksettava yksityislääkärikäynnin kela-korvaus. Kela maksaa sitä yli 200 milj.euroa vuodessa.

MOT pyysi Kelalta tiedot sairaanhoitovakuutuksen suorakorvausjärjestelmän maksatuksista viimeisen neljän vuoden ajalta, maksujen yhteissumma lähenee jo miljardia.

MOT julkaisee tietokannan Kela-korvauksista avoimena datana verkossa. Se kertoo, minkä firmojen liikevaihtoon potilaan saama yksityisiin lääkärikäynteihin kohdistuva tuki lopulta päätyy.

Lääkärimarkkina keskittyy koko ajan.

Viime vuosina eniten sairaanhoitovakuutuksesta korvattavia Kelan tukia ohjautui Mehiläiselle, 87 miljoonaa euroa, toiseksi eniten, 74 miljoonalla, tuettiin potilaiden käyntiä Terveystalossa.

Kolmanneksi ja neljänneksi eniten sairaanhoitovakuutuksen rahoja ohjautui yksityisille hammaslääkäriasemille, ja viidenneksi eniten, 24 miljoonaan euroa neljässä vuodessa kotimaisessa omistuksessa olevalle Diacorille.

Attendo ei näy listassa koska sen lääkärit toimivat verotussyistä valtaosin omien yhtiöidensä kautta. Samasta syystä myös muiden yhtiöiden loppusummat ovat alakanttiin.

Heikki Hiilamo:
"Ja tää on kummallisuus, koska muissa maissa lähdetään siitä, että on vain yksi yhteinen järjestelmä. Ja jos joku haluaa käyttää yksityisiä lääkäripalveluita tai joitain sellaisia lääkäripalveluita, jotka ei kuulu tähän järjestelmään, niin sitten he tekee sen kokonaan omalla rahallaan, siinä ei ole sitten mitään verorahoja mukana."

Tässä vaiheessa näyttää, että työterveyshuoltoon ei tulevissa uudistuksissa juuri kajota. Kela maksaa työnantajalle noin puolet siitäkin.

Pekka Rissanen, terveystaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
"Tämän työterveyshuollonhan rahoittaa työnantajat. Tosin se hoidetaan Kansaneläkelaitoksen vakuutusjärjestelmän muodossa."

Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto:
"Se on myös yhteistä rahaa, koska se on verotuksella kerättyä rahaa."

MOT:
"Työnantajat sanoo että ei ole. Se on heidän rahaa."

Heikki Hiilamo:
"No joo, tietysti siinä on erilaisia käsityksiä miten se kerää, mutta silloin se mikä kerätään palkkaperusteisesti se on sitten kyllä kyllä mielestäni veronmaksajien rahaa."

Riihimäellä kaupungin työntekijöiden työterveyshuoltoa ei enää järjestä kaupungin oma terveyskeskus, vaan yksityinen Terveystalo.

Kari Masalin:
"Kyllähän siinä kävi niin, että lääkäri- lääkärivaje tässä yhteiskunnassa rupes oleen sitä luokkaa, että kuntayhtymä ei lääkäreitä saanu ja ja sitä kautta ei myöskään pystyny toimittaan työterveyshuollon palveluja ei Riihimäen kaupungille eikä monelle muullekaan tarvitsijalle."

Työntekijöiden työterveyshuolto siirtyi sijoitusrahasto Bridgepointin omistamalle Terveystalolle reilu neljä vuotta sitten.

Kari Masalin, työsuojeluvaltuutettu, Riihimäen kaupunki:
"Kyllä täytyy sanoo, ett on paikallinen työterveys tai Terveystalon asiantuntijuus on on ihan huippua."

Työntekijät olivat tyytyväisiä, mutta Riihimäen kaupungin työsuojeluvaltuutettuna Kari Masalin kuuli, miten kuntayhtymän kulut alkoivat nousta Terveystaloon siirtymisen jälkeen, sillä potilaat päätyivät usein jatkotutkimuksiin.

Kari Masalin:
"Jos ei työnantaja tarkkaan pysty rajaamaan näitä ja osaa rajata, niin kyllähän siellä aika helposti sitten myös näitä palveluja rupee saamaan konsernin sisällä, sisällä kohtuullisen helposti laitetaan lisätutkimuksia konsultoidaan eteenpäin, että."

Kallistuminen oli niin rajua, että kuntayhtymä ryhtyi keskusteluihin Terveystalon kanssa kulujen nousun hillitsemiseksi.

Kari Masalin:
"Nyt jos mä oikeen oon ymmärtäny niin on on saatu alas sitä tulemaan, mutta että edelleen ollaan siellä KELA:n korvauskaton ylärajass jollei vähän yli."

Laki velvoittaa työnantajaa järjestämään työntekijöilleen vain ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Kela kuitenkin maksaa puolet myös tavallisten sairauksien hoidosta työterveyshuollossa. Tämä on lisännyt sairaanhoitoa työterveyden piikkiin.

Heikki Hiilamo:
"Se minkä takia se on ollut tarpeellista on se, että kunnat eivät ole panostanut riittävästi tähän perusterveydenhuoltoon, että se on koettu tarpeelliseksi, koska siellä on ollut ongelmia, on ollut jonoja ja tän tyyppisiä asioita, että työnantajat on nähnyt, että täytyy saada nopeemmin työntekijät lääkäriin ja takasin sitten sitten työpaikoille."

Perusterveydenhuollon uudistuksessa viivyttely on raivannut tilaa yksityisille.

MOT selvittää tarkemmin Terveystaloa, sillä on jo neljäsosa Suomen kaikista työterveyshuollon asiakkaista.

Yhtiön tiedotuksesta vastaava osakas muistaa sijoituksen Suomeen hyvin.

James Murray, :
"We transformed the group, because, you remember it was listed company, we took it off the stock exchange because it was no longer able to get access to capital to improve the facilities and to improve the services. And we invested on the business in a major way."
()

Bridgepoint kotiutti voittonsa Suomesta puolitoista vuotta sitten, melkein viiden vuoden omistuksen jälkeen.

James Murray, osakas, Bridgepoint:
"So we held it for a long time, and sold it within normal investment period, and sold it successfully."
()

Terveystalon entisestä omistajasta Bridgepointista löytyy tietoa kansainvälisen tutkivien toimittajien järjestön tietokannasta.

Animaatio - ICIJ ja Pulitzer Center:
On a surface Luxemburg is a good corporate citizen. It has tax agreements with many major nations and a corporate tax rate of 29%. But Corporation can hire clever accountants to device complex tax avoiding schemes.

Osana niin kutsuttua Lux Leaks –vuotoa julki tulleet salaiset, Luxemburgin verottajan kanssa tehdyt verosopimukset paljastavat epäsuorasti myös Terveystalo-kaupassa käytetyn kolmen luxemburgilaisen yhtiön kautta ketjutetun yritysrakenteen.

Matti Ylönen tekee parhaillaan Helsingin Yliopistolle kansainväliseen verosuunnitteluun liittyvää väitöskirjaa.

Matti Ylönen, tutkija:
"Mä olen itse tähän Attendon tapaukseen syventynyt paremmin ja etenkin pari vuotta sitten vielä niin nää oli hyvin velkavetoisia.
Sanomalehti Keskisuomalainen toi muutama vuosi sitten julki Mehiläisen verokikkailun, ja tuolloin Finnwatchille työskennellyt Ylönen tutki Attendon käyttämiä osakaslainoja, jossa omistaja lainasi rahoituksen omalle yritykselleen, korkealla korolla."
"Korko oli 15 % kaikissa näissä eli hyvin korkeakorkoisesta lainasta oli kyse ja Suomen Attendon tytäryhtiöiden ja myös emoyhtiön voitot niin kului pitkälti tän lainan maksuun."

Ylönen ei ole tutkinut Terveystaloa, mutta löydän tilinpäätöksistä tiedon, että Bridgepoint teki sijoituksensa Suomeen suurimmaksi osaksi osakaslainan muodossa. Korko oli 14 prosenttia.

Matti Ylönen:
"No kyllä se kuulostaa korkealta korolta yhtiön tilannetta tarkkaan tuntematta niin joka tapauksessa."

Tutkimusyhtiö Balance Consulting on tutkinut yksityisten lääkärikeskusten maksamia yhteisöveroja. Tulos, kotimainen Diacor maksoi yhteisöveroa neljän vuoden aikana eniten, muut kansainvälisten sijoittajien omistamat yhtiöt hiukan, ja Terveystalo ei lainkaan.
Terveystalo on tiedotteessaan kiistänyt käyttävänsä korkeita korkoja verojen vähentämiseen, yhtiön mukaan raju laajentuminen söi sen voitot.

Terveystalo 2013:
Terveystalo-konserni ei ole maksanut Suomesta ulkomaille tuottoja, palkkioita, korkoja tai konserniavustuksia.

Kuvio onkin se, että korot eivät siirry Luxemburgiin. Ne pääomitettiin ja eli ne kasvattivat vuosi vuodelta Terveystalon velkaa omistajalle, ja vähensivät samalla maksettavia veroja Suomessa.

Terveystalo kieltäytyi MOT:n haastattelusta, mutta vastaa kysymyksiin meilitse.

MOT:
"Maksoiko Terveystalo Healtcare Holding 2013 lopussa omistajavaihdoksen yhteydessä omistajaltaan European Healtcare S.a.r.l:lta saamansa lainat pääomitettuine korkoineen pois?"

Vastaus:
"Kyllä maksoi."

Alkuperäinen lainasumma ehti viidessä vuodessa melkein kaksinkertaistua.

ICIJ:n ja Pulizer Centerin animaatio:
Kuvittele , että perustat oman pankin, jota käytät lainatakseni rahaa itsellesi.
Sitten kansainvälinen yhtiösi maksaa rahat korkoineen takaisin, ja siirtää rahat Luxemburgiin.

Terveystalo vaati ohjelmaan mukaan kommentin siitä, että suoraan sen pankkitililtä ei ole siirtynyt korkoja Luxemburgiin.

Annika Kulkki:
"Me tultiin aamulla kello 11 mutta oli pakko käydä välillä kotona…jos nyt vaikka pääsis."

MOT:
"Kauan oot odottanu?"

Mies:
"Kuus tuntia"

Kun Bridgepoint osti Terveystalon arvo velkoineen oli 308 miljoonaa euroa.

Kun Bridgepoint viisi vuotta myöhemmin myi Terveystalon, kauppahintaa ei paljastettu. Useat pääomasijoituksia seuraavat yhtiöt ovat kuitenkin pitäneet luotettavana Reutersin tietoa, jonka mukaan Terveystalo kaksinkertaisti arvonsa viidessä vuodessa.

MOT:
"The sum of 650 milllion euros, including depts, and since then it has…"

James Murray, osakas, Bridgepoint:
"It became a truth…"

MOT:
"Yes…so is it a mistake if I quote that?"

James Murray:
"Well you see, it was not disclosed…if you use it, will I be worried? No. But we are not disclosing it."

MOT pyysi Bridgepointilta haastattelua kameran edessä. Vuorokauden harkinnan jälkeen Bridgepoint päätti olla osallistumatta MOT-ohjelman tekoon enempää.

Vastausta, kaksinkertaistiko Bridgepointin rahasto todella sijoituksensa Suomen terveysmarkkinoilla viidessä vuodessa, pitää arvioida kokoamalla palapeliä Terveystalon vastauksista, ja tilinpäätöksistä Suomessa ja Luxemburgissa.

Niiden mukaan uuden omistajan Guernseyn saarelle rekisteröity yhtiö sopi ja luxemburgilaisyhtiö maksoi Bridgepointille joulukuussa 120 miljoonaa euroa, lisäksi uuden omistajan suomalaisyhtiö maksoi pois liki kaksinkertaiseksi kasvaneen osakaslainan.

Lukija:
Terveystalo Oy:
Tytäryritysten hankinnan rahavirta 458 miljoonaa euroa sisältää osakaslainojen maksua 340 miljoonaa euroa.

Terveystalo ei kiistä eikä vahvista kauppahintaa.

Luxemburgilaisten tilinpäätösten mukaan Bridgepoint toi mukanaan Suomeen 227 miljoonaa. Viisi vuotta myöhemmin se poistui maasta sijoituksensa tuplanneena.

MOT:
"Jääkö Suomi nyt plussalle vai miinukselle tässä kuviossa?"

Pekka Rissanen:
"Ei me voida sitä tietää, jos tää kansainvälinen suursijoittaja ei olisi siihen sijoittanut, niin olisiko siihen tullut sitten tilalle jotain muuta. Kuitenkin näistä Terveystalon, Attendon tai Mehiläisen liikevaihdosta suuren osan muodostaa julkiset, erilaiset julkiset tuet. Jos ei olisi ollut Terveystaloa, niin olisi ollut joku muu tai sitten se olisi tehty terveyskeskuksissa tai vastaavaa."

MOT:
"Samaan aikaan kun liikevaihto kasvaa tällaisella firmalla ja tavallaan rasvataan se tehokkaampaan kuntoon, niin lisääntyykö meillä terveys samassa tahdissa?"

Pekka Rissanen, terveystaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
"Se ei kyllä varmaan sillä lailla mene."

MOT halusi lisäksi selvittää, minkä firmojen liikevaihtoon Kelan vuotuinen 339 miljoonan euron osuus työterveyshuollon kustannuksista lopulta päätyy. Tietoa ei kerätä, mutta siitä voi laskea arvion.

Terveystalo on Suomen työterveyshuollon jättiläinen melkein puolella miljoonalla asiakkaallaan. Kakkosena on Mehiläinen 280 000 asiakkaalla.

Jos nämä firmat olisivat saaneet jokaista asiakastaan kohden Kelan keskimäärin asiakkaalle maksaman 183 euroa, on Mehiläisen osuus 51 miljoonaa euroa ja Terveystalon 89 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Summa on todella iso, 40 prosenttia Kelan koko työterveyshuollon potista kahdelle yritykselle.

Varmistan arvion vielä Terveystalosta ja Kelalta.

Kela: Luvut näyttävät olevan oikeansuuntaisia.

Terveystalo:
Terveystalo ei seuraa tai laske Kelan työnantajille antaman korvauksen määriä. Mittaluokka on kuitenkin todennäköisesti oikein.

Tutkimme vielä Matti Ylösen kanssa Terveystalon omaa käsitystä yhtiön verojalanjäljestä. Siinä listataan yhtiön yhteiskunnalle tuottamia verohyötyjä. Mukana on esimerkiksi yhtiön työntekijöiden palkkaverot ja yrityksen maksamat sosiaaliturvamaksut.

Näitä samoja sosiaaliturvamaksuja kiertää Terveystaloon takaisin yhteensä yli 100 miljoonaa vuodessa. Se on yksi kolmasosa yhtiön liikevaihdosta.

Matti Ylönen, tutkija:
"No tää osoittaa sitä, että terveydenhuolto on nimenomaan ala, jossa raha liikkuu monesti edestakaisin yksityiseltä julkiselle ja julkiselta takaisin yksityiselle."

Pekka Rissanen, terveystaloustieteen professori, Tampereen yliopisto:
"Kaikkien näiden suurten kansainvälisten sijoittajien toiminta Suomessa on laajentunut myöskin niin, että on ostettu pienempiä yksityisiä tuottajia ja liitetty ne siihen uuteen suurempaan. Jos näitä ei olisi, niin varmaan olisi niitä pienempiä siellä. Se Kela-korvaus olisi sitten mennyt vaan niille."

Veikko Lindell pääsi lopulta olkaleikkaukseen Sipoon kunnan piikkiin. Kivut loppuvat seuraavana päivänä, nyt Lindell treenaa sipoolaisen vanhusten päiväkeskuksen salilla ja harkitsee vielä kunnallista fysioterapiaa tähän päälle.

MOT:
"Meinaatko sinne mennä?"

Veikko Lindell:
"8,80 maksaa aina kerta. Ja se ois tämmönen 40-45 minuuttia mitä se on se kerta. Ja kyllä mun kannattais mennä sinne ainakin joksikin kerroiks ja saada niin kun heidän mielipiteensä näistä ja sitten vaikka jatkaa täällä. Miksei. Ei se nyt se ei niin hirveen kallista ole, kyll mä kyll mä sen kärsin."

Riihimäellä kaupungin varikolla työpäivä on päättymässä.

Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella päädyttiin lopulta vähentämään työterveyshuollon kattavuutta, jotta kulut saatiin kuriin.

Kari Masalin:
"No kyllä edelleen ennalta ehkäsevä pitäs siellä tietenkin olla se pääpointti ja saada ihmisten työkyky sitä kautta pysymään pit mahdollisimman pitkään hyvänä ja ihmiset työelämässä olemaan ja ja ite palvelu miten se sinänsä tuotetaan niin ei ei minun mielestäni oo ihan se oleellisin niin kulu mutt se ois mun mielestä oleellisin se kaikki raha, mikä sen ympärillä pyörii pyöris täällä Suomessa Suomen maassa, että että siitä tulevat tulevat mahdolliset verotulot ynnä muut niin ne jäis tänne Suomeen."

Valtakunnan tasolla työterveyshuollon ohituskaista hyväosaisille saattaa hyvinkin jäädä sote-uudistuksessa kajoamatta.

efekti: Nora kutsutaan sisään

Väestöryhmien välisen eriarvoisuuden purkaminen on vaikeaa, koska työntajat rahoittavat osan menoista omasta pussistaan, eivätkä poliitikot halua tätä rahaa pois terveydenhuollosta.

Heikki Hiilamo:
"Tän ongelman voisi ratkaista sillä tavoin, että parannettais tän terveyskeskustoiminnan tai kunnallisen tai sote-alueiden tuotantoalueiden tuottaman avoterveydenhuollon tilannetta siten, että tällainen ohituskaista muuttuis tarpeettomaksi. Nostettais sitä palvelutasoa täällä julkisella puolella."

MOT:
"Niin nyt se epätasa-arvon purku, jos me tavallaan ei kajota siihen työterveyshuoltoon, eikä heikennetä meidän työssäkäyvien etuuksia, ni onks meillä rahaa siihen, et me annetaan niille, jotka käy terveyskeskuksissa niille, jotka on kaikkein sairaampia, yhtä hyvä järjestelmä?"

Laura Räty:
"Juuri näin. Tää on se hyvin oleellinen kysymys."

Terveystalolla puolestaan on nyt uusi omistaja, joka aikoo pitää omistuksensa jopa 15 vuotta. Ruotsalainen EQT ei aio kikkailla korkeakorkoisilla osakaslainoilla. Temppu tulikin niin tunnetuksi, että viime vuonna voimaan astunut laki estää itseltä lainattujen korkojen vähentämisen ilman ylärajaa.

Terveystalon uusi ruotsalaisomistaja ei sekään suostu MOT:n haastatteluun, mutta sen aiemmista omistuksista löytyy lisää tietoa vuotosivustolta.

Terveystalon yhtiörakenne näyttää olevan sama tuttu kolmen luxemburgilaisyhtiön ketju kuin edeltäjällä.

Kysyn sähköpostilla, mihin ruotsalaisyhtiö tarvitsee kolme luxemburgilaista yhtiötä omistamaan Suomen markkinoilla toimivaa firmaa.

EQT: Siihen on useampia syitä, ne liittyvät rahoituksen vaatimuksiin ja veroharkintaan, hallintoon ja sijoitusten myymiseen varautumiseen.

efekti Tikkurilan terveysasemalta

MOT:
"Oliko normimaanantai?"

Jari Mäkelä:
"No aikalailla, aikalailla. Kaikki saatiin kuitenkin kunnialla hoidettua, jos näin voi sanoa, olkoonkin, että osa potilaista joutui odottamaan melko pitkään."

MOT: Työterveys tuplaa tuotot
TV1 maanantaina 13.4. klo 20

MOT:n terveysbisnespaketti

Kela-korvauksista jättipotti terveysfirmoille

Lääkärikeskukset lihovat Kela-korvauksilla

Terveystalon korkoja sittenkin Luxemburgiin

Kelan sairaanhoitovakuutuksen suorakorvaukset 2011–2014

Ohjelman käsikirjoitus

  • Kertomus erillissodasta pelkkä myytti

    Suomi ja Saksa lähtivät jatkosodassa yhteiseen hyökkäykseen

    Syyskuun viimeisellä viikolla julkistettavan saksalaiskirjan suomennos kumoaa lopullisesti myytin, jonka mukaan Suomi ja natsi-Saksa kävivät erillissotaa toisessa maailmansodassa. Kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjan mukaan Suomi ja Saksa sotivat yhteistuumin jatkosodassa vuosina 1941­-1944.

  • Huumepoliisien vastapallo

    Aarnio ja toimittaja viestittelivät 400 kertaa

    28. joulukuuta 2016 kihlakunnansyyttäjä Matias Londen laittoi pisteen Putin-vuodon tutkinnalle. Seuraavana päivänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista,

  • Aarnion tietovuodot hovioikeuden käsittelyssä

    400 yhteydenottoa toimittajan kanssa

    Helsingin hovioikeudessa käsitellään tällä viikolla tapaus Aarnion sivuhaaroja, joissa Aarnion epäillään vuotaneen salassa pidettäviä tietoja muun muassa eräälle asianajajalle ja joillekin toimittajille.