Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Vilppu Kiljusen elämästä

Vilppu Kiljusen kuusi kuvaa
Ohjaaja Vilppu Kiljuseen elämän varrella syvästi vaikuttaneet kuvat eivät ole perinteisiä albumikuvia. Vilppu Kiljusen kuusi kuvaa Kuva: Yle / Vilppu Kiljunen vilppu kiljunen

-Vaikka teoksen suunnittelu lähtee pitkälti musiikista ja libreton tekstistä, on samalla jatkuvasti visuaalisesti mietittävä, miltä lava näyttää kokonaisuutena. On muistettava, että ooppera on olennaisesti näyttämötaidetta. Olisi surullista, jos teoksella olisi vain yksi ainoa tulkinta. Silti on aina ihmisiä, jotka pahoittavat mielensä perinteisen teoksen ns. väärästä tulkinnasta, toteaa ohjaaja Vilppu Kiljunen. Hänet tunnetaan terävääkin keskustelua herättäneistä, rohkeista produktioista ympäri Eurooppaa.

Hyvä kritiikki väittää ja vastaväittää

Monipuolinen taiteilija Vilppu Kiljunen on tehnyt menestysproduktion toisensa jälkeen. Viimeisimpinä v. 2015 helmikuussa Tampereen Oopperaan Verdin Nabucco ja Estonia-teatteriin Hindemithin Cardillac, jonka ensi-ilta on helatorstaina. Yksikään tuotanto ei ole mennyt ilman välillä kovaakin keskustelua. Usein perinteisen yleisön on vaikea niellä uusia versioita, mielensä pahoittajia riittää. -Mutta jos haluaa operoida muumioiden kanssa, niin sittenhän operoidaan vain muumioiden kanssa, leiskauttaa Kiljunen.

Bernin Oopperaan tehty Verdin Kohtalon voima -versio noin 10 vuotta sitten on ainoa produktio, jonka arvostelu jäi vaivaamaan Vilppu Kiljusta, joka yleensä ottaa kritiikin terveesti vastaan. -Siinähän on peiliin katsomisen paikka, mutta nuo sveitsiläiset eivät todellakaan jättäneet kiveä kiven päälle. Kritiikissä todettiin, että harvoin missään esityksessä joka ikinen elementti on mennyt pieleen, kuten tässä Kiljusen produktiossa. Hyvä kritiikki väittää ja vastaväittää. Pahinta on, jos asiat vain ohitetaan tietämättömän yliolkaisesti, sanoo menestynyt ohjaaja.

Hyvät eväät taiteeseen

Vilppu Kiljusen vanhemmat olivat taiteilijoita - konservaattoreita. Heidän töidensä kautta erilaiset kuvastot, varsinkin raamatulliset, tulivat lapsena tutuiksi. Perheeseen kuuluivat myös veli Kimmo Kiljunen, nykyinen kansanedustaja, ja sisar, kuvataiteilija Satu Kiljunen. Vanhemmat olivat aidosti innostuneita italialaisesta kulttuurista ja olisivat kaiketi laittaneet lapsensa italialaiseen kouluun, jos sellainen olisi Helsingissä ollut. Ranskalainen oli, ja siellä Vilppu Kiljunen opiskeli ylioppilaaksi. Nuoruuteen kuului myös viulunsoitto Helsingin konservatoriossa, vuosien jälkeen se viimein lopahti. Musikaalisuus ja avaimet musiikkiin jäivät.

Vuodet Ranskassa miimikko Marcel Marseaun opissa, Helsingin yliopistossa ja Suomen teatterikoulussa muokkasivat nuoresta miehestä vahvan taiteilijan, joka nyt kiertää maailman lavoja antamassa itsestään pelottoman omintakeisen luovan panoksen, jota oopperayleisöt arvostavat ja odottavat innolla. Myös musikaali-, konsertti-, teatteri- ja kuunnelmaohjauksia on Vilppu Kiljusen uralla pitkä lista. Haikeita muistoja on nuoruuden Kellariteatterista, jossa pääsi jo kunnolla tekemisiin yleisön ja julkisuuden kanssa. Hullun jäniksen rooli v. 1982 näytelmässä Liisa ihmemaassa oli unohtumaton. Jänö on tehnyt hirmu loikan!

Ohjaaja Vilppu Kiljunen tutkii kuvavarastojaan.
Ohjaaja Vilppu Kiljunen tutkii kuvavarastojaan. Kuva: Yle/Sini Sovijärvi vilppu kiljunen

Tietoja Vilppu Kiljusesta

Opinnot

-Ylioppilas, Helsingin ranskalais-suomalainen yhteislyseo 1979
-Opintoja Helsingin yliopistossa: musiikkitiede, teatteritiede, teoreettinen filosofia
1979-1982
-Helsingin konservatorio, pääaineena viulu 1974-81
-Tanssiopintoja Tamara Rasmussenin koulussa, Reijo Kelan studiolla
sekä Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa Aku Ahjolinnan johdolla 1980-82
-Ecole Internationale de Mimodrame de Paris Marcel Marceau 1982-84
-Suomen teatterikorkeakoulu, ohjaajatyönlaitos 1984-90
-Teatteritaiteen maisteri 1990
-GITIS Moskova, oopperaohjauksen jatko-opintoja 1990

Oopperaohjaustöitä

“La Clemenza diTito”, Mozart, Savijoki, Espoon kulttuurikeskus 1992
“Firenze 1682”, Rechberger, H:gin Yliopiston juhlasali 1992
“La Voix Humaine”, Poulenc, Lehtinen, Savonlinnan oopperajuhlat
1993
“Korvan Tarina”, Tuomela, Kiljunen, Hotinen, Suomen Kansallisooppera
1993
“Muumiooppera”, Kuusisto, Kuopion oopperayhdistys 1994
”Laurentius”, Rechberger, Tikka, Suomen Kansallisooppera ja Vantaan
seurakuntayhtymä, Helsingin pitäjän kirkko 1994
“Figaron häät”, Chydenius, yhteistyö MC Auran kanssa Turun
Taideakatemia 1996
“L'heure espagnole”, Ravel, Sibelius-Akatemia 1997
“Aleksis Kivi”, Rautavaara, Savonlinnan Oopperajuhlat 1997, Opéra
National du Rhin 1998, Teatro Rendano Cosenza 1999
“Faust”, Gounod, Savonlinnan Oopperajuhlat 1999, 2000, 2002
“La Fanciulla del West”, Puccini, Suomen Kansallisooppera 2001, 2003, 2008
”Carmen”, Bizet, Tampereen Ooppera 2003
”Rasputin”, Rautavaara, Suomen Kansallisooppera 2003, Marinsky Pietari 2005
”Rigoletto”, Verdi, Göteborgs opera, 2004
”Juhat”, Merikanto/Madetoja, Sibelius-Akatemia 2004
”La Forza del destino”, Verdi, Bern Staatstheater 2005
”Patarouva”, Tshaikovski, Suomen Kansallisooppera 2005, 2007
”Ratsumies”, Sallinen, Savonlinnan oopperajuhlat 2005, Bolshoi-teatteri,
Moskova 2006
”Don Giovanni”, Mozart, Sibelius-Akatemia 2008
”Acis et Galatea”, Händel, Suomalainen
Kamariooppera, Yliopistonjuhlasali, Helsinki, 2008
”La Traviata”, Verdi, Jyväskylän oopperayhdistys, 2008
”Macbeth”, Verdi, Kungliga Operan, Tukholma 2009
”Marjatta matala neiti”, Rautavaara, Tapiolan kuoro 2009
”Auringon talo”, Rautavaara, Sibelius-Akatemia, University of
Texas, Austin 2009
”Usherin talon tuho”, Philip Glass, Suomalainen kamariooppera 2009
”Un ballo in maschera”, Verdi, Suomen Kansallisooppera 2010
”Tango solo”, Kyllönen, Nunez, Suomalainen kamariooppera, Sello-sali
2011
”Sempre,sempre”, (Donizetti,Verdi etc.), Sibelius-Akatemia 2012
“Jevgeni Onegin”, Tshaikovski, Vaasan Ooppera 2012
”Tannhäuser”, Wagner, Tampereen Ooppera 2012
”La Fenice”, Hakola, Savonlinnan oopperajuhlat 2012
”Viisi naista kappelissa”, Pulkkis, Suomalainen kamariooppera, Helsingin
Juhlaviikot 2012
”Konsuli”, Menotti, Sibelius-Akatemia, Musiikkitalo 2012
”Akseli”, Hakola, Suomalainen kamariooppera 2013
”Herttua Siniparran linna”, Bartok, Suomen Kansallisooppera 2013
”Pajazzo”, Leoncavallo, Suomen Kansallisooppera 2013
”Kekkonen” Pulkkis, Ilmajoen musiikkijuhlat 2013, 2014
”Sempre,sempre 2”, Sibelius-Akatemia 2013
”La voix Humaine”, Poulenc, Karelia-sali; Joensuu 2014
”Frida y Diego”, Aho, Sibelius-Akatemia, Musiikkitalo 2014
"Nabucco", Verdi, Tampereen ooppera 2015
"Cardillac", Hindemith, Estonia-teatteri, Tallinna 2015

Muita ohjaustöitä

“Kiljusen herrasväki”, Finne/Holmberg, Helsingin kaupunginteatteri 1987
“Päättömän upseerin paluu”, Hietala, Suomenlinnan kesäteatteri 1987
“Linja 1-musikaali", Ludwig/Heymann/Salervo, Kemin kaupunginteatteri
1988
“Tahvo Tuomainen”, sov. Kiljunen, GITIS Moskova 1989.
“Oidipus Rex”, Sofokles, viittomakielisenä, Turun Taideakatemia 1995
“Renessanssi-spektaakkeli”, Kiljunen/Viskari Helsinki 1992
“Carmina Burana”, Osmo Vänskä, Lahti Sinfonietta, Lahden
Messukeskus 1994
“Saiturin joulu” Dickens 1997, Teatteri Pieni Suomi
“Armoa ritari Parsifal”, Essenbach/Parkkinen/Hotinen, Teatteri Pieni
Suomi 1999
“Firekid”, Street-musikaali, Teatteri Pieni Suomi 2000
”Kaspar”, Handke/Nevanlinna, Kiasma-teatteri/Helsingin juhlaviikot
2003
”Matti Salmisen 60-vuotisjuhlakonsertti”, Savonlinna 2005
Östersjöfondet tukikonsertti, Ahvenanmaa 2008
Östersjöfondet tukikonsertti, Ahvenanmaa 2009

Ohjauksia Ylen kuunnelmatuotantoon

“Pornografiaa”, Gombrovic/Kokkonen 1994
“Macchiavellin ja Montesquieun keskustelu helvetissä“, Kiljunen/Joly/
1995
“Orgiat”, Pasolini/Kiljunen 1996,
“Pillerinpyörittäjä”, Kärkkäinen/ Kiljunen 1997
“Fireface”, Mayenburg/Kiljunen/ 2001
”Päät”, Kari Hukkila 2009
”Ruusun nimi I,II,III”, Eco/Sipari 2011
”Nimeni on punainen” I,II,III, Pamuk, Sipari 2013

Kommentit
  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.