Ville Komppa
Yle
Vastikään 80 vuotta täyttänyt Aulis Sallinen vieraili Ajassa soi -ohjelmassa keskiviikkona 15. huhtikuuta, ja Yle Teema onnittelee säveltäjää myös vanhemmilla, Elävän arkiston säveltäjäprofiileilla.
Sallinen ei itse viettänyt syntymäpäiväänsä millään lailla: ”En ole koskaan viettänyt yksiäkään syntymäpäiviä. Niin sanottuja pyöreitä lukujahan on ollut jo aika monta, mutta minusta syntymäpäivä on vain kalendaarinen asia. Se on yksi niitä harvoja asioita, joihin ihmisellä itsellään ei ole mitään ansiota. Se tulee sieltä vain.”
”Säveltämistähän ei voi opettaa”, Sallinen huomauttaa, ”opettaja voi opastaa tietyissä teknisissä ratkaisuissa, mutta säveltäjän kehitykseen kuuluu oleellisena se, että hän pääsee kuulemaan omia teoksiaan, miinustaa huonot asiat ja plussaa toimivat; tämä on tärkeä osa säveltäjän kehitystä.”
”Kukaan, joka aloittaa säveltämisen nuorena, ei voi tietää, mihin suuntaan hän lopulta kulkee. Sen määrää muusikon sisäinen kehitys, ja se on ennalta arvaamatonta.”
Kukaan, joka aloittaa säveltämisen nuorena, ei voi tietää, mihin suuntaan hän lopulta kulkee.Eläinten oikeudet ovat Aulis Sallisen sydämenasia: ”olen pitkään ollut jo hyvin militantti tässä asiassa; ihmisten julmuus eläimiä kohtaan on hyvin surullista, ja se johtuu paitsi ihmisen perimmäisestä tyhmyydestä, myös ymmärtämättömyydestä meidän lähes lajitovereitamme kohtaan”.
Sallinen on muun muassa omistanut Konserttonsa klarinetille, alttoviululle ja kamariorkesterille (2006-07) eläimille, ja konserton suojelijaksi hän mainitsee ikätoverinsa, näyttelijätär Brigitte Bardot’n, joka jätti uransa keskittyäkseen eläinten oikeuksiin. ”Brigitte Bardot, joka loi karriäärinsä seksipimuna, muutti suuntaa täydellisesti: hänhän kirjoitti monta kirjaa aiheesta”, Sallinen kertoo, ja huomauttaa: ”kun hän pyysi audienssia Ranskan pääministerin luokse, hänelle avattiin ovi.”
Yhteiskunnalliset asiat ylipäätään vaikuttavat Salliseen syvästi. ”En ole ikinä pystynyt sulkemaan maailmaa työhuoneen ulkopuolelle. Esimerkiksi 80-luvulla ahdistivat kylmän sodan huurut ja menin aivan tukkoon. Sävelsin Arto Turtiaisen tekstiin Dies Iraen (1978), joka on kuvitteellinen joulupäivänä tapahtuva maailman ydintuho.”
Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri tilasi säveltäjältä vuosituhannen alussa orkesteriteoksen, ja tuloksena syntyi Kahdeksas sinfonia. Sävellystyön aikana New Yorkissa tapahtuivat syyskuun 11. päivän iskut, mikä sai Sallista muokkaamaan teoksensa lopun toisenlaiseksi. ”Maailma ei koskaan enää ollut entisenlaisensa.”
Sallinen kierrättää teostensa materiaalia, esimerkiksi Kullervo-ooppera antoi materiaalia niin 8. sinfoniaan kuin Viisi naismuotokuvaa -laulusarjaan, joka sai kantaesityksensä kaksi vuotta sitten. ”Olen kyllä kierrättänyt tiettyjä aiheita. Kamarimusiikkiin on saattanut mennä materiaalia orkesterimusiikista ja päinvastoin. Ja sitten minulla oli aikanaan sellainen erikoinen tapa, että ketjutin teoksia: kun kappale a päättyi tiettyyn musiikilliseen aiheeseen, se seuraava teos, kappale b, alkoi sillä. Säveltäjät,mehän olemme varkaita, varastamme kaikennäköisiä asioita—joka paikasta mihin vain kynnet yltää!”
Säveltäjän työtahti ei ole juuri hidastunut iän myötä. Sallinen työstää tällä hetkellä muun muassa orkestrointeja Sibeliuksen lauluista Radion sinfoniaorkesterille ensi syksyksi. Tuore Säveltäjä-kirja julkaistiin juuri, ja se sisältää kokemuksia ja ajatuksia yli kolmenkymmenen vuoden aikana pidetyistä työpäiväkirjoista sekä toistakymmentä esseetä.
Ja löytää säveltäjä syntymäpäivästäänkin yhden positiivisen seikan: ”Onhan siinä säveltäjän kannalta sellainen plus-puoli, että musiikkia esitetään aika paljon.” Uudenkaupungin kirkon urkujen 150-vuotisjuhlakonsertissa Crusell-viikolla urkuri Kalevi Kiviniemi kantaesittää Sallisen uuden urkuteoksen, ja lisäksi Naantalin juhlilla on luvassa kantaesitys pianolle ja uruille.
Radion sinfoniaorkesteri juhlii konsertissaan toukokuun 22. päivänä Aulis Sallista tämän suurteoksella Elämän ja kuoleman lauluja, solisteinaan Helena Rusanen-Kartano ja Ville Rusanen. Sallinen odottaa esitykseltä paljon: ”Siinä on hyvät esittäjät, on Musiikkitalon kuoro, Musiikkitalon hieno akustiikka—tätähän esitettiin Finlandia-talolla, mutta kaikkihan tietävät, ettei kuoro soinut siellä—ja johtajana loistava Hannu Lintu. Tämähän oli alun perin yhdelle laulusolistille, mutta jaoin sen nyt kahteen osaan, niin että se on eräänlaista dialogia sopraanon ja baritonin välillä. Siinä ovat Rusasen sisarukset esiintymässä ja odotan heiltä todella paljon.”
Aulis Sallista Yleisradion kanavilla keväällä 2015:
7.4. Teeman Elävä arkisto: säveltäjäprofiili Aulis Sallinen (1970) ja Aulis Sallinen nylkee ahvenen (1984)
15.4. Ajassa soi: säveltäjäprofiilissa Aulis Sallinen
22.5. Radion sinfoniaorkesterin konsertissa Aulis Sallisen Elämän ja kuoleman lauluja
Katso video, jossa säveltäjä Aulis Sallinen on Ville Kompan haastateltavana 21.5.2015
