Hyppää pääsisältöön

Törkeä plagiaatti vai kunnianosoitus - lainataanko näissä kappaleissa mielestäsi liikaa?

Stradan Joonatan Pitkänen
Stradan Joonatan Pitkänen Kuva: Thomas Hagström stradan joonatan pitkänen

Hittikappaleen kaavahan on selkeä. Siinä pitää olla jotain tuttua ja tietenkin myös jotakin uutta. Musiikintekijät, kuten muutkin taiteilijat, luovat teoksensa usein muilta saadun inspiraation pohjalta. Mutta missä kulkee lainaamisen raja? Ovatko seuraavat kappaleet mielestäsi plagiaatteja?

Katso mitä mieltä musiikintutkija Olli Heikkinen ja musiikkituottaja ja säveltäjä Mikko Tamminen ovat asiasta.

Oliko vuoden 2013 megahitti törkeä kopio ja voiko fiiliksen kopioida?

Yhdysvalloissa muutama viikko sitten oikeuden antama tuomio on huolestuttanut useita taiteilijoita. Päätöksessä asetetaan kyseenalaiseksi musiikista inspiroituminen. Entäpä, jos muutkaan taiteenlajit eivät saisi enää ottaa vaikutteita muista teoksista?

Muusikot Robin Thicke ja Pharrell Williams tuomittiin jättimäisiin 7,4 miljoonan dollarin korvauksiin hittibiisinsä plagioimisesta. Miehet tekivät yhden vuoden 2013 suurimmista hiteistä, kappaleen ”Blurred Lines”. Biisiä syytettiin Marvin Gayen vuoden 1977 hitin ”Got to Give it Up” kopioimisesta ja Marvin Gayen perikunta voitti jutusta nostamansa syytteen. Robin Thicke ja Pharrell Williams kiistävät tuomion ja sanovat pelkästään inspiroituneensa Marvin Gayen biisistä. Tuomio herätti paljon ristiriitaisia tunteita. Kappaleiden melodia ja sointukulut ovat hyvin erilaisia, kopioiduksi todettiin muun muassa lyömäsoitinkomppi samankaltaisine lehmänkelloineen sekä basson rytmitys. Mutta mikä mielenkiintoisinta, plagioiduksi todettiin kappaleen fiilis.

Mutta mitä mieltä olet itse, onko ”Blurred Lines” -kappale törkeä plagiaatti ”Got to Give it Up” -hitistä?

Plagiaatti vai ei?

onhan kappaleissa yhtäläisyyksiä, mutta ei enempää kuin suurimmassa osassa popbiisejä
60% (140 ääntä)
tässä on inspiroiduttu vähän liikaa "Got to Give it Up" -biisistä.
20% (47 ääntä)
"Blurred Lines" on selvä kopio
11% (25 ääntä)
kappaleet ovat täysin erilaisia
9% (20 ääntä)
Ääniä yhteensä: 234
Olli Heikkinen levykaupassa
Olli Heikkinen levykaupassa Kuva: Thomas Hagström olli heikkinen levykaupassa

Musiikin tutkija Olli Heikkinen pitää päätöstä käsittämättömänä ja ihmettelee ”musiikkitieteilijä” Judith Finellin antamia lausuntoja jutussa. ”Siellä on esimerkiksi tällaisia aivan käsittämättömiä väitteitä harmoniasta. Kappaleiden harmoniakulut ovat täysin erilaiset, mutta siitä huolimatta molemmista löytyy E- ja A-duurin soinnut. Tämän jälkeen blueskitaristien kannattaa olla tarkkoina, koska heidän tekemissä kappaleissa on aika usein A- ja E-duurin soinnut.”

Musiikin tutkija pitää itse tällaisia muiden kappaleista inspiroitumisia kunnianosoituksena artistille. Eli kappale on niin merkittävä osa popmusiikin historiaa, että uudet musiikin tekijät ovat siitä ottaneet siitä vaikutteita omaan musiikkinsa.

Ovatko nämä kunnianosoituksia Beatlesille ja Led Zeppelinille?

Mikko Tamminen  levytysstudiossa
Mikko Tamminen levytysstudiossa Kuva: Thomas Hagström mikko tamminen levytysstudiossa

Myös musiikintuottaja ja hittisäveltäjä Mikko Tamminen näkee muiden musiikista inspiroitumisen merkittävänä osana popmusiikkia. ”Ei tällainen inspiroituminen niiden vanhojen kappaleiden arvoa alenna, päinvastoin. Jos joku kopioisi mun tyyliä, mikä mulla toivottavasti on edes jonkunlainen, niin mä oisin tosi otettu siitä”, Mikko sanoo.

Olli Heikkinen nostaa tällaisista kunnianosoituksista esille parikin esimerkkiä. Vuonna 1989 Tears for Fears -yhtye julkaisi kappaleen ”Sowing the Seed of Love” kunnianosoituksena Beatlesille. Mutta lainasiko tämä kappale mielestäsi jo liikaa Beatlesia?

Onko "Sowing the Seeds of Love" -kappaleessa jo liikaa Beatlesia?

selvä kunnianosoitus Beatlesin musiikille
55% (59 ääntä)
ei näissä kappaleissa ole mitään samankaltaisuuksia
28% (30 ääntä)
kyllä, nyt on lainattu jo aivan liikaa
13% (14 ääntä)
Ääniä yhteensä: 107

Toisaalta hyvää kannattaa kopioida, joten esimerkkejä Beatlesista löytyy lisääkin. Vuonna 1980 Utopia niminen yhtye teki levyn ”Deface the Music”, jonka ideana oli luoda Beatlesilta kuulostavia kappaleita. Onko tämä mielestäsi ryöväämistä vai hatun nosto Beatlesille?

Kopioidaanko tässä jo liikaa Beatlesia?

ei, tämä on selkeä kunnianosoitus Beatlesille
59% (46 ääntä)
kyllä, törkeää ryöväämistä
19% (15 ääntä)
kappaleissa ei ole mitään samankaltaisuuksia
9% (7 ääntä)
Ääniä yhteensä: 78

Toiseksi esimerkiksi pastissista Olli Heikkinen nostaa Whitesnaken kunnianosoituksen Led Zeppelinille. Pastissilla tarkoitetaan toista taideteosta jäljittelevää teosta, joka ei kuitenkaan ole parodia tai plagiaatti, vaan nimenomaan kunnianosoitus alkuperäiselle teokselle. Pastissit ovat merkittävässä roolissa aivan kaikissa taiteen lajeissa. Onko tämä mielestäsi onnistunut pastissi vai huono Led Zeppelin -kopio?

Onko Whitesnaken kappale pastissi Led Zeppelinille?

kyllä, tämä on hyvällä maulla tehty kunnianosoitus
60% (48 ääntä)
ei, kappaleet kuulostavat täysin erilaisilta.
21% (17 ääntä)
ei, tässä on jo kopioitu liikaa Led Zeppelinia
11% (9 ääntä)
Ääniä yhteensä: 80

Kuulostaako Justin Timberlake sinusta Michael Jacksonilta?

Olli Heikkinen uskoo lähes kaiken musiikin tekemisen pohjautuvan musiikista inspiroitumiseen. ”Totta kai jokainen muusikko on kuunnellut hyvin paljon muiden artistien musiikkia, ennen kuin on ryhtynyt sitä itse tekemään. Vaikka monet säveltäjät pyrkivät pitämään yllä myyttiä, että heillä on taivaallinen inspiraatio, että kappaleet tulevat taivaasta. Kyllä se kuitenkin aika usein tulee levyiltä se inspiraatio”, Olli kiteyttää.

Myös Mikko Tamminen epäilee inspiraation tulemista muualta. "Jos väittää, että menee Nuuksion erämaahan kävelemään ja inspiroituu siitä, no ehkä jollain tasolla näin voi käydä, mut kyllä se inspiraatio tulee kuuntelemalla muuta musaa".

Asiassa on myös merkittävä toinen puoli, jonka Mikko Tamminen nostaa esille. ”Olishan se tylsää jos keksittäis joku mahtava juttu, joku tyyli tehdä musaa ja se olis täysin ainutkertainen. Miksei sitä voi aika ajoin hakea uudestaan ja lähestyä sitä jostain uudesta kulmasta?” Mikko mainitsee tästä hyvänä esimerkkinä 2000-luvun alun Justin Timberlaken. ”Mun mielestä se oli hirveesti ottanut Michael Jacksonilta juttuja, kaikki ähkinät ja jopa sen liikkuminen oli Michael Jacksonmäistä ja mun mielestä se oli mahtava juttu.” Mutta onko Justin mielestäsi lainannut Michaelilta jo vähän liikaakin?

Matkiiko Justin Timberlake jo liikaa Michael Jacksonia?

onhan näissä paljon samaa, mutta näen tämän kunnianosoituksena
47% (33 ääntä)
kappaleissa ja artisteissa ei ole mitään yhtäläisyyksiä
27% (19 ääntä)
kyllä, liian monet elementit muistattavat popin kuningasta
21% (15 ääntä)
Ääniä yhteensä: 70

Nykyään lainataan saundeja

Rap- musiikissa toisilta artisteilta lainaaminen tai muiden kappaleiden sämplääminen on merkinnyt kunnianosoitusta lainattavalle artisteille. Täällä Suomessa monet rap-artistit suomentavat esimerkiksi amerikkalaisten kollegoidensa tekstejä. Tästä voisi olla esimerkkinä vaikkapa Puff Daddy & Faith feat. 112 ja kappale "I'll Be Missing You" ja esimerkkinä Suomesta Palefacen uudellaan muokkaamaa kansanlaulu.

Nykyään musiikkia kuunnellaan eniten äänitteiltä ja niinpä studiossa luotujen saundien kopioiminen on ehkäpä yleisin tapa lainata musiikkia. Itse asiassa tiettyjen trendisaundien kopioiminen on merkittävä osa nykymusiikin tekijän ammattitaitoa. Mikko Tamminen tekee hittibiisejä niin kotimaisille kuin ulkomaisille artisteille. Biisit syntyvät usein kirjoitusleireillä, jossa paikalla ovat säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja. Tekijät saavat kuunneltavakseen esimerkkikappaleita siitä, millaisia biisejä artistin tulevalle levylle halutaan. Kappaleet voivat olla joko artistin vanhempaa tuotantoa tai sitten jotain aivan muuta musiikkia. Ammattitaitona on luoda uusi kappale inspiroitumalla annetuista esimerkeistä.

Saundien kopioimisesta Olli Heikkinen nostaa esille 80-luvun Phil Collinsin uraa uurtavan rumpusaundin. Tämä mullistava saundi kopioitui varsin nopeasti useisiin hittikappaleisiin. Saako tällaisia saundeja mielestäsi ryövätä?

Onko tässä ryövätty Phil Collinsin rumpusaundi?

kyllä, mutta saundeja saa toki lainailla
48% (29 ääntä)
ei, rummut kuulostavat kappaleissa täysin erilaisilta.
40% (24 ääntä)
kyllä, näin ei saisi tehdä
7% (4 ääntä)
Ääniä yhteensä: 60

Mihin vedetään raja inspiroitumisen ja kopioinnin välille?

Rajan vetäminen inspiroitumisen ja plagioimisen välille on usein lähes mahdotonta. Tietenkin sekä Olli Heikkinen että Mikko Tamminen ovat kappaleiden kopioimista vastaan. ”Usein ajatellaan, että plagiaatti on suoraan jonkun kokonaisuuden kopioiminen, tismalleen samalla tavalla”, Mikko Tamminen pohtii ja jatkaa, ettei ole itse koskaan törmännyt tietoiseen plagioimiseen. ”En oo itse ollut koskaan biisin tekosessiossa, jossa joku olisi ehdottanut täyttä kopioimista. Suurin osa tekijöistä on niin kunnianhimoisia, että haluavat tuoda jotain itsestään kappaleisiin”.

Mikko näkee populaarimusiikin historian tuntemisen merkittävänä osana sävellys- ja tuotantotyötään. ”Haluan olla uskollinen sille menneisyydelle, populaarimusiikin historialle, mutta tuoda jotain omasta sydämestäni kappaleisiin”.

Tässä oli nyt vain muutama esimerkki kappaleista, joissa kuuluu toisista kappaleista inspiroituminen. Mitä mieltä olet itse, saako muista kappaleista inspiroitua? Miten tämä näkyy esimerkiksi muissa taiteissa? Entä tuleeko sinulle mieleen jotain hyviä esimerkkejä toisista inspiroitumisesta tai jopa törkeistä plagiaateista. Jatka keskustelua kommenttikentässä.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.