Hyppää pääsisältöön

Erkka Mykkänen: ”Tunsin lapsena polttavaa kateutta, jos opettaja innostui jonkun muun tekstistä”

Erkka Mykkänen ulkoilee joka päivä.
Erkka Mykkänen käy kävelyllä joka päivä. Erkka Mykkänen ulkoilee joka päivä. Kuva: Yle/Anna Keränen erkka mykkänen

Helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja lavarunoilija Erkka Mykkänen kuvaa esikoiskirjassaan absurdeja tapahtumaketjuja. Mies opettelee paremmaksi kirjoittajaksi lukemalla muiden tekstejä. Jo kymmenenvuotiaana hän tunsi kateutta siitä, että opettaja kehui luokkatoverin kirjoittamaa tarinaa, jos hänen omansa jäi huomiotta.

Erkka Mykkänen kirjoittaisi mieluiten kävellessään.

- On jotenkin hassua, että tulee kirjoittaneeksi istualtaan. Aivothan lähtevät liikkeelle vasta kun itsekin liikkuu, Mykkänen järkeilee.

Mykkänen kertoo, että kirjoittajan työssä oleellisinta on konkreettinen työnteko. Kirjailijat kehottavatkin yleensä kirjoittamaan joka päivä ja lukemaan paljon, jotta vire pysyy yllä.

Kun lukee paljon, teksti alkaa elää itsessä.

Mykkänen ei kirjoita joka päivä, mutta kertoo pitävänsä koneen käynnissä.

- Lukeminen on vaikeaa. Se vaatii keskittymistä ja aikaa. Meillä on niin paljon, millä harhauttaa itseämme. Kun lukee paljon, teksti alkaa elää itsessä ja silloin tekee myös mieli alkaa kirjoittaa.

Erkka Mykkänen on ajatellut kirjoittamista pakonomaisesti jo lapsena. Hän kertoo olleensa kateellinen, jos opettaja suitsutti jonkun muun tekstiä, eikä huomioinut Mykkästä.

- Olin hirmu kateellinen, jos joku muu luokassa kirjoitti tarinan, jota opettaja kehui ja josta näki että opettaja on nyt innoissaan. Se oli sellainen polttava kateus, joka oli varmaan signaali siitä, että tämä on nyt tärkeää, Mykkänen pohtii.

Lyhytkin tarina voi kestää useamman lukukerran

2000-luvun alussa Mykkänen lähetti runojaan internetin foorumeille, joissa toiset kirjoittajat kommentoivat tekstejä.

- Siellä sai tavallaan ensimmäisen kritiikkinsä. Se oli aika karuakin tylytystä välillä, kun muut anonyymit nuoret haukkuivat - ja toisinaan myös ylistivät tekstejä, Mykkänen muistelee.

Kateus oli varmaan signaali siitä, että tämä on nyt tärkeää.

Miehen esikoisteos Kolme Maailmanloppua ilmestyi helmikuussa 2015. Novellikokoelma sisältää tarinoita, joissa on hyvin absurdeja tapahtumaketjuja. Mykkänen kertoo löytäneensä oman äänensä muutamia vuosia sitten.

- Katsoin tämän päiväkirjasta. Se oli 14. päivä lokakuuta vuonna 2011, kun kirjoitin tekstin, joka on tuon kirjan ensimmäinen pieni tarina.

Koska lukeminen on vaikeaa, Mykkänen viehättyi lyhyiden tarinoiden kirjoittamisesta.

- Minua rupesi kiinnostamaan, miten voi kertoa kokonaisen tarinan niin pienessä mitassa niin, että se tuntuu jotenkin kiinnostavalta ja kestävältä. Ja että se ei tyhjenny yhdestä lukukerrasta.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.