Hyppää pääsisältöön

Kotimaisen iskelmän kieli syntyi sota-aikana

Harmony Sisters esiintyy
Sota-aikana radiosta kaikuivat muun muassa sellaiset kappaleet kuin Harmony Sistersin ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin”. Harmony Sisters esiintyy Kuva: Wikimedia Commons harmony sisters

Sota-aika oli hyvin merkityksellinen suomalaisen iskelmäsanoituksen kannalta. Kun tanssiminen kiellettiin, kappaleiden sanoitukset nousivat uuteen arvoon. Vaikka sotavuodet ovat takana, iskelmän kieli on pysynyt lähes samanlaisena.

Suomalaista iskelmää on laulettu 1920-luvun lopulta lähtien. Osa sanoittajista oli naisia, jotka tekivät sanoitustyötä miehisen salanimen voimin, kertoo populaarimusiikin historioitsija Maarit Niiniluoto.

- Sodan jälkeen miehet puolestaan rupesivat sanoittamaan naisnimimerkillä. Reino Helismaa oli Orvokki Itä ja Juha Vainio Mirja Lähde, Niiniluoto listaa muutamia esimerkkejä.

Iskelmän tekijöistä sanoittaja oli hyvin pitkään kaikkein tuntemattomin. Sotaa edeltävien vuosien aikana sanoittajia ei merkitty teksteihin, joten sanoittajan asema ei ollut erityisen hyvä. Vasta kun sanoittajat alkoivat itse laulaa omia kappaleitaan, he tulivat tunnetuiksi.

Sanoituksen ja koko iskelmän kehityksen kannalta sota-aika oli hyvin merkityksellinen. Vielä 1920- ja 30-luvuilla kansa tanssi ravintoloissa. Tanssiminen loppui vuonna 1939, kun Talvisota alkoi, ja julistettiin tanssikielto.

- Suomi oli ainoita sotaa käyviä maita, jossa tanssikielto kesti koko sodan ajan. Tanssi kiellettiin meillä osittain aina vuoteen 1948 asti, jolloin se lopulta vapautettiin, Niiniluoto kertoo.

Suomi oli ainoita sotaa käyviä maita, jossa tanssikielto kesti koko sodan ajan.

Radio välitti viestin rintamalle

Välirauhan aikana syntyi kuitenkin valtavasti äänilevyjä ja iskelmiä, koska säveltäminen, sanoittaminen ja viihdytystilaisuuksien pitäminen eivät olleet kiellettyjä.

- Alkoi syntyä lauluja, joissa oli mukana kaihoa ja kaipausta. Kun sota jatkui, mukaan tuli rakkaudennälkä ja sellainen toisen ihmisen ihan unenomainen näkeminen. Pariskunnathan näkivät toisensa ehkä kerran vuodessa, Maarit Niiniluoto kertoo.

Radio nousi suureen suosioon. Jatkosodan aikana oli lunastettu jo puoli miljoonaa kuuntelulupaa, ja laulut levisivät laajalle. Yleisradio lähetti ohjelmaa reaaliajassa sekä rintamalle että koteihin.

- Radiosta kaikuivat muun muassa sellaiset kappaleet kuin Harmony Sistersin ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin”. Tuli paljon tällaisia lauluja, joissa kuiskailtiin ihanasti hyvinkin eroottisia lupauksia puolin ja toisin. Näin ihmiset kanavoivat populaarimusiikkiin sen kaiken kaihon ja kaipauksen, Niiniluoto pohtii.

Vaikka sota-aikana populaarimusiikin sanat nousivat tanssimista tärkeämmiksi, ei sanoituspainotteisuudesta luovuttu, vaikka tanssikielto kumottiin.

Tietynlainen sanoitustyyli syntyi sodan aikana, ja se jäi pysyväksi kieleksi suomalaiseen iskelmään.

- Iskelmät kirjoitetaan edelleen tällaiselle tekstille, joka on täynnä alkusointuja ja metaforia. Kielen muutos sotavuosina muutti iskelmän pysyvästi, Niiniluoto kertoo.

Kaipuun filosofia on esillä yhä

Sota-aikana ammattimainen iskelmäsanoitus oli pienen joukon käsissä. Keskeisiä sanoittajia olivat muun muassa Kerttu Mustonen, Eine Laine ja Dagmar Parmas. Nämä naiset johtivat iskelmän muuttumista sellaiseksi, että samaa laulua voi meillä laulaa kumpi tahansa sukupuoli.

Ihmiset kanavoivat populaarimusiikkiin sen kaiken kaihon ja kaipauksen.

- Tämä on hyvin harvinaista muualla maailmassa, koska siellä kirjoitetaan lauluihin muun muassa hyvin syntisiä naiskuvia. Katolisissa maissa on hyvin lähellä tällainen madonna/huora-asetelma, jota meiltä ei löydy, analysoi populaarimusiikin historioitsija Maarit Niiniluoto.

Suomalaisen iskelmäsanoituksen keskiössä on yleensä ihminen joka tuntee, uskoo ja toivoo. Hän on ehkä menettänyt toivon ja on lohduton, mutta kuitenkin näkee sellaisen valoisan juovan taivaanrannassa.

Se, miksi sota-ajan kielimaailma ja kaipuun filosofia on kestänyt sanoituksissamme tähän päivään saakka, on Niiniluodon mielestä erityisen kiinnostavaa.

Teosto julkaisee soitetuimpien äänilevyjen listaa joka vuosi. Lista pitää sisällään kappaleiden radiosoitot sekä tanssilavoilla ja konserteissa esitetyt kappaleet.

- Listalta löytyvät aina kappaleet Satumaa, Kultainen nuoruus, Keinu kanssani ja Ilta Skanssissa. Kaikki ikivihreät, joita suomalaiset ovat rakastaneet sukupolvesta toiseen, Niiniluoto listaa.

Maarit Niiniluoto on tehnyt tekstitutkielmia, joista on löytynyt kaikkein käytetyimmät iskelmäkappaleiden sanat. Nuo sanat ovat sielu, sydän, suudelma, kaipuu ja kyyneleet. Istuttuaan Syksyn Sävelen raadissa 1990-luvun lopulla, hän huomasi, että käytetyimmät sanat olivat yhä samat. Iskelmän kieli on muuttunut vajaan sadan vuoden aikana hyvin vähän.

Ohjelma on uusinta.

Kommentit
  • Testaa millainen matkakumppani sinulle sopisi!

    Testaa millainen matkakumppani sinulle sopisi!

    Etsitkö elämyksiä betoniviidakosta vai haluatko latautua auringossa lähellä puhdasta uima-allasta? Lähdetkö mieluummin eväsretkelle kaukaisimmalle rannalle vai haluatko syödä tuoretta lähiruokaa promenadin parhaassa ravintolassa?

  • Ottaisitko taksikuskin mukaasi ostoksille tai oopperaan?

    Tulevaisuuden taksi voisi tarjota seuraa yksinäiselle.

    Hämmästyin hieman, kun Posti kuljetti kotiin ja asensi paikalleen verkkokaupasta ostamani kodinkoneen ja vei vielä mennessään kierrätettäväksi vanhan laitteen. Kuinka kätevää! Tällaista palvelujen yhdistelyä tarvitaan lisää.

  • Avaruusromua: Kaikki maailman etätyölaiset, rentoutukaa!

    Etätyössäkin voi stressaantua, musiikki auttaa!

    Etätyö on työtä, jota ei tehdä työpaikalla, vaan jossakin muualla. Jotkut ovat sitä mieltä, että etätyö on vähemmän stressaavaa kuin niin kutsuttu toimistotyö, ehkä siksi, että etätyössä työntekijä kokee olevansa vapaampi. Amerikkalainen Ken Elkinson tekee musiikkia yhä kasvavalle etätyöntekijöiden joukolle. Hän on sitä mieltä, että etätyössäkin voi stressaantua ja siihen voi auttaa esimerkiksi musiikki. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri