Hyppää pääsisältöön

Nahkiaisen salattu elämä

Kummallisen näköinen nahkiainen elää kesällä meressä jotenkin huomaamatonta elämää. Syksyllä tilanne muuttuu ja kalaa alkaa nousta virtoihin. Dokumentissa vuodelta 1983 selvitetään nahkiaisen elon salaisuuksia sekä esitellään kalan pyydystämistä Simojoella.

Nahkiainen on ympyräsuinen kala. Sillä on pyöreä imukuppisuu hampaineen. Nahkiaisen selkäranka on pehmeä, rustoinen tukiranka. Elämänsä ensimmäiset neljä–viisi vuotta nahkiainen elää joessa toukkana. Aikuinen nahkiainen taas siirtyy elämään mereen, josta se palaa jälleen jokeen. Nahkiainen ei tosin ole mitenkään jokiuskollinen, kuten jotkut lohikaloista

Toukka-asteista nahkiaista kutsutaan likomadoksi.
Toukka-asteista nahkiaista kutsutaan likomadoksi. Toukka-asteista nahkiaista kutsutaan likomadoksi. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Nahkiaiset kutevat hiekkapohjaisiin, virtaaviin paikkoihin. Kuoriutuneet toukat eli likomadot siirtyvät joessa pehmeille alueille, liejupohjille tai hiekalle, jonne ne kaivautuvat rantapenkereisiin. Itse kuteminen tapahtuu keväisin, touko–kesäkuussa, vaikka aiemmin luultiin kalan kutevan jo syksyisen nousunsa yhteydessä. Nahkiaisen elämästä meressä tiedetään sen jokivaiheita vähemmän.

Hurjasta ulkonäöstään huolimatta nahkiainen on arvostettu herkku varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Kannattava nahkiaisenpyynti alkaa elokuussa ja vuonna 1983 meni 2,5 miljoonaa nahkiaista Suomen herkuttelijoiden suihin. Suurin osa näistä pyydettiin Pohjanmaan joista. Nahkiaiskannan elinvoimaisuus riippuu täysin rannikon jokien tilasta, sillä nahkiaisen merivaihe kestää lyhimmillään vain muutaman kuukauden.

Nahkiaisen kanta on ollut runsaan rysäkalastuksen takia tarkkailtavana. Vuonna 2015 laji kuitenkin luokitellaan varsin elinvoimaiseksi.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto